Vesivoiman viilentävä vaikutus?

no, miten sen nyt ottaa, kyllähän virtaa voidaan siirtää korkeajännitteellä satoja kilometrejäkin, ja osa energiasta voi muuttua muuksikin, kuin lämmöksi. Eikös esimerkiksi keinovalo voi karata avaruuteen imeytymättä matkalla, jolloin se ei maassa lämmitä. Ei siitä kyllä ilmaston pelastajaksi taitaisi olla vaikka kaikkien tämän pallon jokien virtausenergioilla valaistaisiin ulkoavaruutta, mutta mielenkiintoista aivojumppaa tästä kyllä saa.

jostakin tuo kilometri on päähäni iskostunut, voin toki olla väärässäkin. Yritin googletella hiukan, mutta tähän aikaan yöstä alkaapi olla puhti sen verran pois, etten hirveästi jaksanut kaivella. Tuota haihtumista en ollutkaan ajatellut. Tarkoitatko, että vesi putouksesta syöksyessään, ja etenkin alhaalla odottavan veden pintaan iskeytyessään pisaroituu ja haihtuu niin tehokkaasti, että se kuluttaa suunnilleen kaiken lämmöksi muuttuvan energian? Tarkemmin kun muistelen, niin jostakin olen tainnutkin joskus kuulla, että vesiputous puskee pisarausvaa (pahoittelut amatöörin mokasta, kiitos tehdasvikana puuttuvan näköaistin en ole pystynyt putouksia ihailemaan). Turbiiniputkessa haihtumista ei tosiaan juuri pääse tapahtumaan.

Lauhde1 kirjoitti:

jostakin tuo kilometri on päähäni iskostunut, voin toki olla väärässäkin. Yritin googletella hiukan, mutta tähän aikaan yöstä alkaapi olla puhti sen verran pois, etten hirveästi jaksanut kaivella. Tuota haihtumista en ollutkaan ajatellut. Tarkoitatko, että vesi putouksesta syöksyessään, ja etenkin alhaalla odottavan veden pintaan iskeytyessään pisaroituu ja haihtuu niin tehokkaasti, että se kuluttaa suunnilleen kaiken lämmöksi muuttuvan energian? Tarkemmin kun muistelen, niin jostakin olen tainnutkin joskus kuulla, että vesiputous puskee pisarausvaa (pahoittelut amatöörin mokasta, kiitos tehdasvikana puuttuvan näköaistin en ole pystynyt putouksia ihailemaan). Turbiiniputkessa haihtumista ei tosiaan juuri pääse tapahtumaan.

Lue lisää

Niin kilometrisiä patoja ei tietenkään ole, mutta vesi voidaan ottaa ylhäällä putkeen ja johtaa siitä sitten turbiinille. Mutta harvassa olisi nekin paikat Norjassakin. Mutta ei liene mahdotonta. Joskus ajattelin vesikaivinkonetta, vesi vaan putkeen vuorella ja putki kaivinkoneen painelinjaan. Kaivinkone kävisi vain "vesijohto" vedellä. Vesi olisi pakko laskea jonnekin toista putkea pitkin. Sehän ei olisi ongelma, koska se olisi puhdasta vettä. Voisi aiheuttaa paikallista liejuuntumista, riippuen mihin vesi lasketaan. Kone olisi äänetön, mitä nyt vesi kulkisi paineella "hydraulilinjoissa".

Haitumisesta, vesi hajoaa kyllä pisaroiksi alas osuessaan ja myös matkallaan koskessa, joten haihtumista on tosi paljon koko ajan. Tekoaltaassa vettä on paljon mutta haihtuminen on ehkä vähäisempää, Assuanin padossa vaikuttaisi olevan kovempi haihdunta kuin Niilissä jossa vesi virtasi aikaisemmin vapaana, mutta syynä on altaalla vallitseva tuuli, joka lisää aavan veden haihduntaa enemmän kuin hieman suojaisemman Niilin jokilaakso. Niilissä vesi lisäksi lipuu eikä kuohu ollenkaan. Veden viipymä on myös suurempi altaassa.

Oho onko sinulla näköongelmia? Kuinka näet kuvaruudun tekstin?

Pisarausva on melkoinen Esim niagaran putouksessa. Korkein putous Angelin putous, joka on kilometrinen ja kapea, hajoaa melkein kokonaan matkallaan ja näyttää ettei vettä riitä kunnolla alas asti. Kyllä siinä on vettä alas asti, mutta siinä haihdunta lienee melkoista.

airfoil kirjoitti:

Niin kilometrisiä patoja ei tietenkään ole, mutta vesi voidaan ottaa ylhäällä putkeen ja johtaa siitä sitten turbiinille. Mutta harvassa olisi nekin paikat Norjassakin. Mutta ei liene mahdotonta. Joskus ajattelin vesikaivinkonetta, vesi vaan putkeen vuorella ja putki kaivinkoneen painelinjaan. Kaivinkone kävisi vain "vesijohto" vedellä. Vesi olisi pakko laskea jonnekin toista putkea pitkin. Sehän ei olisi ongelma, koska se olisi puhdasta vettä. Voisi aiheuttaa paikallista liejuuntumista, riippuen mihin vesi lasketaan. Kone olisi äänetön, mitä nyt vesi kulkisi paineella "hydraulilinjoissa".

Haitumisesta, vesi hajoaa kyllä pisaroiksi alas osuessaan ja myös matkallaan koskessa, joten haihtumista on tosi paljon koko ajan. Tekoaltaassa vettä on paljon mutta haihtuminen on ehkä vähäisempää, Assuanin padossa vaikuttaisi olevan kovempi haihdunta kuin Niilissä jossa vesi virtasi aikaisemmin vapaana, mutta syynä on altaalla vallitseva tuuli, joka lisää aavan veden haihduntaa enemmän kuin hieman suojaisemman Niilin jokilaakso. Niilissä vesi lisäksi lipuu eikä kuohu ollenkaan. Veden viipymä on myös suurempi altaassa.

Oho onko sinulla näköongelmia? Kuinka näet kuvaruudun tekstin?

Pisarausva on melkoinen Esim niagaran putouksessa. Korkein putous Angelin putous, joka on kilometrinen ja kapea, hajoaa melkein kokonaan matkallaan ja näyttää ettei vettä riitä kunnolla alas asti. Kyllä siinä on vettä alas asti, mutta siinä haihdunta lienee melkoista.

Lue lisää

kiitos, kun valaisit asiaa, ja vastauksena kysymykseesi, en näe kuvaruudusta muuta, kuin sen, onko taustavalo päällä, vai ei. Tietokoneessani ja puhelimessani, jolla nytkin naputtelen tätä viestiä on puhesyntetisaattori, muuten ei onnistuisi.

Lauhde1 kirjoitti:

kiitos, kun valaisit asiaa, ja vastauksena kysymykseesi, en näe kuvaruudusta muuta, kuin sen, onko taustavalo päällä, vai ei. Tietokoneessani ja puhelimessani, jolla nytkin naputtelen tätä viestiä on puhesyntetisaattori, muuten ei onnistuisi.

Lue lisää

tuosta assuanin padosta ja yleisestikin tekoaltaista vielä. Toki haihdunta voi joissakin altaissa olla suurempaa, kuin jokiuomassa, mutta toisaalta koska vesi on pinta-alaltaan suuremmalla alueella, siihen vaikuttaa myös kokonaisuutena suurempi auringon säteilyteho, joten vesihän voi, ainakin kesäisin lämmetä altaassa mukavasti varsinkin, kun viipymä on suurempi, ellei lisääntynyt energia sitten kulu haihduntaan. Sitäkin olen muuten miettinyt, kuinka tehokkaasti lämpö siirtyy ilmasta veteen ilman auringon suoraa säteilyä, eli jos ilma on selvästi vettä lämpimämpää, mutta aurinko on pilvessä?

lämpötila alenisi vain verrattuna tilanteeseen, jossa voimala ensin ohijuoksuttaisi ja kun kasvihuone olisi saatu paikoilleen ja lämpötila olisi ehtinyt tasaantua, juoksutus lopetettaisiin ja voimala pantaisiin töihin. Näin siis kävisi olettaen, että tämä kasvihuone estäisi haihduntaa sotkemasta kuvioita ja koe tehtäisiin yöllä, jolloin taivas ei osallistuisi energiatalkoisiin. Jos kasvihuone viritettäisiin kosken ylle voimalan paahtaessa täysillä ei lämpötilan laskua käsittääkseni tapahtuisi, voimalahan ei hyödynnä vedessä valmiina olevaa lämpöenergiaa, vaan sen massan ja putouksen korkeuseron seurauksena siihen varastoitunutta potentiaalienergiaa. Tämä potentiaalienergia pyrkii muuttumaan liike-energiaksi, joka ilman voimalan turbiinin väliin tuloa muuttuu kitkan seurauksena lämmöksi. Voimala ei siis varsinaisesti viilennä vettä, vaan estää sitä lämpenemästä, jolloin se jatkaa matkaansa lähes saman lämpöisenä, kuin mitä se ennen voimalaa oli.

Lauhde1 kirjoitti:

lämpötila alenisi vain verrattuna tilanteeseen, jossa voimala ensin ohijuoksuttaisi ja kun kasvihuone olisi saatu paikoilleen ja lämpötila olisi ehtinyt tasaantua, juoksutus lopetettaisiin ja voimala pantaisiin töihin. Näin siis kävisi olettaen, että tämä kasvihuone estäisi haihduntaa sotkemasta kuvioita ja koe tehtäisiin yöllä, jolloin taivas ei osallistuisi energiatalkoisiin. Jos kasvihuone viritettäisiin kosken ylle voimalan paahtaessa täysillä ei lämpötilan laskua käsittääkseni tapahtuisi, voimalahan ei hyödynnä vedessä valmiina olevaa lämpöenergiaa, vaan sen massan ja putouksen korkeuseron seurauksena siihen varastoitunutta potentiaalienergiaa. Tämä potentiaalienergia pyrkii muuttumaan liike-energiaksi, joka ilman voimalan turbiinin väliin tuloa muuttuu kitkan seurauksena lämmöksi. Voimala ei siis varsinaisesti viilennä vettä, vaan estää sitä lämpenemästä, jolloin se jatkaa matkaansa lähes saman lämpöisenä, kuin mitä se ennen voimalaa oli.

Lue lisää

Jos unohdetaan veden haihtuminen ja sen vaikutukset veden lämpötilaan, niin putouksessa veden lämpötila nousee määrällä: deltaT = (1-n)gH/c, jossa n on koskessa olevan vesivoimalan hyötysuhde, H on putouskorkeus ja c on veden ominaislämpö.

Esim. H=50 m, c = 4190 J/kgK, n = 90%, niin deltaT = 0,012 astetta. Jos n = 0, eli koskessa ei ole lainkaan voimalaitosta, niin deltaT = 0,117 astetta.

martta0 kirjoitti:

Jos unohdetaan veden haihtuminen ja sen vaikutukset veden lämpötilaan, niin putouksessa veden lämpötila nousee määrällä: deltaT = (1-n)gH/c, jossa n on koskessa olevan vesivoimalan hyötysuhde, H on putouskorkeus ja c on veden ominaislämpö.

Esim. H=50 m, c = 4190 J/kgK, n = 90%, niin deltaT = 0,012 astetta. Jos n = 0, eli koskessa ei ole lainkaan voimalaitosta, niin deltaT = 0,117 astetta.

Lue lisää

kiitos! Eipä se hirveästi vaikuta vielä noinkin pienillä putouskorkeuksilla. Mitä ympäröivän ilman lämpötilan muutokseen tulee, niin hommaan taitaa vaikuttaa sen miljoona asiaa, kuten tuulisuus ja ilman lämpötila. Ilman ollessa vettä kylmempää se imee kyllä lämpöä vedestä, luulisin vaikutuksen tuntuvan parhaiten tyynellä, kun ilmamassa viivyttelee pidempään joen yllä. Lämpimällä kelillä tilanne on mielenkiintoinen. Kuinka hyvin ilma luovuttaa lämpöä veteen? Vedestä ilmaanhan lämpö siirtyy hyvin, tämänhän jo auton lämmityslaite osoittaa, mutta eikös vesi olekin ilmaa parempi lämmönjohde?

martta0 kirjoitti:

Jos unohdetaan veden haihtuminen ja sen vaikutukset veden lämpötilaan, niin putouksessa veden lämpötila nousee määrällä: deltaT = (1-n)gH/c, jossa n on koskessa olevan vesivoimalan hyötysuhde, H on putouskorkeus ja c on veden ominaislämpö.

Esim. H=50 m, c = 4190 J/kgK, n = 90%, niin deltaT = 0,012 astetta. Jos n = 0, eli koskessa ei ole lainkaan voimalaitosta, niin deltaT = 0,117 astetta.

Lue lisää

En saanut tuota kaavaa oikein täsmäämään? Mikä tuo g on kaavassa?

3+12 kirjoitti:

En saanut tuota kaavaa oikein täsmäämään? Mikä tuo g on kaavassa?

olisiko putoamiskiihtyvyys? Varma en ole, pitäisi avata kone ja lukea kaava merkki merkiltä, että voisin testata. Kännykän syntetisaattorin ominaisuuksiin ei valitettavasti kuulu mahdollisuutta selata tekstiä merkki merkiltä, ellen ole tekstin muokkauskentässä. Jos se toistaa kaavan kerralla alusta loppuun, se tulee ulos niin rivakkana tykityksenä, että numeroiden takomisessa laskimeen tulee lievästi sanottuna hiukan kiirus, eikä kaavan mieleen painaminenkaan ole niitä helpoimpia tehtäviä.

ainakin sumu, tai muuten suuri ilmankosteus estää haihtumista, joten se kyllä vähentää lämmön hukkaa. Sade taas saattaa, ainakin jossakin määrin sotkea pakkaa, mikäli sadeveden lämpötila poikkeaa jokiveden lämpötilasta. Toki tarvitaan melkoinen ryöppy, että sillä olisi isnmpaa merkitystä, ainakin luulen niin.

Lauhde1 kirjoitti:

ainakin sumu, tai muuten suuri ilmankosteus estää haihtumista, joten se kyllä vähentää lämmön hukkaa. Sade taas saattaa, ainakin jossakin määrin sotkea pakkaa, mikäli sadeveden lämpötila poikkeaa jokiveden lämpötilasta. Toki tarvitaan melkoinen ryöppy, että sillä olisi isnmpaa merkitystä, ainakin luulen niin.

Lue lisää

Oho hatun nosto Lauhde1:lle
Jos et näe tekstejä vaan puhe syntetisaattori tekee kirjainjonosta ymmärrettävän.

En olisi uskonut että sellainen on mahdollista.
ihmettelen myös että vastauksissasi ei ole mitään viitteitä että näin, vaan tekstisi on parempaa suomenkieltä kuin minun.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Oho hatun nosto Lauhde1:lle
Jos et näe tekstejä vaan puhe syntetisaattori tekee kirjainjonosta ymmärrettävän.

En olisi uskonut että sellainen on mahdollista.
ihmettelen myös että vastauksissasi ei ole mitään viitteitä että näin, vaan tekstisi on parempaa suomenkieltä kuin minun.

Lue lisää

no, tähän syntikan ääneen on jo kyllä tottunut, on näiden kanssa tullut värkättyä toista kymmentä vuotta. Lisäksi omalla kohdallani auttaa se, etten ole koskaan nähnyt, kuin valoa, tosin kyllä aikuisenakin sokeutuneet tottuvat ajan kanssa. Minulle tämä on yhtä luonnollista, kuin sinulle tekstin lukeminen näytöstä. Mielenkiintoista on, kun näkevien seurassa pistää puheen nopealle, silloin he eivät saa siitä mitään selvää. Hitaallakin se tuntuu olevan heille vaikeaa, vaikka kyllä syntikan äänikin mielestäni ihan ymmärrettävää puhetta on, hieman robottimaista vain. Niistä norjan padoista vielä, kun muistelin hetken, niin se kilometrin putouskorkeus taidetaan tosiaan saada aikaan johtamalla vettä korkeammalta paikalta keinotekoisesti, eli kuten jo sanoit, ei kyseessä ole tietenkään luonnon koski. Pienenä lähdekritiikkinä todettakoon, että kyseessä oli jokin keskustelupalsta, joten en luota siihen sata prosenttisesti. Lisäksi välissä on vielä inhimillisen mokan mahdollisuus, en nimittäin saa lahoon kaaliini, mistä foorumista oli kyse, enkä löytänyt enää juttua, vaikka varta vasten yritin etsiä. Siksi en voi tarkistaa asiaa. Montaa sellaista laitosta ei varmasti ole, jos niitä nyt yleensäkään on, eivätkä ne ole omaa horinaani.