Taas tästä pettämisestä, mutta pakko on
kysyä neuvoja! Vuosi sitten petin
poikaystävääni, ja olen katunut sitä joka ikinen
päivä. Alkaa ahdistamaan jo liikaa, mutta en
halua menettää elämäni rakkautta, en halua
elää ilman häntä. Tiedän, että jos hän tietäisi
minun pettäneen, niin hän jättäisi minut. Miten
saada tätä huonoa omaatuntoa pois? En
pysty elämään enää tämän raskaan taakan
kanssa! Vinkkejä please!
kysyä neuvoja! Vuosi sitten petin
poikaystävääni, ja olen katunut sitä joka ikinen
päivä. Alkaa ahdistamaan jo liikaa, mutta en
halua menettää elämäni rakkautta, en halua
elää ilman häntä. Tiedän, että jos hän tietäisi
minun pettäneen, niin hän jättäisi minut. Miten
saada tätä huonoa omaatuntoa pois? En
pysty elämään enää tämän raskaan taakan
kanssa! Vinkkejä please!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Et sinä siitä huonosta omastatunnosta eroon
pääse. Poikaystävästäsi pääset eroon kyllä,
kunhan hänelle pettämisestä kerrot. Tai jos
kaveri pysyykin rinnallasi niin luotto ainakin
menee iäksi.
Oma vikas. Kärsi!!!
Älä kerro! JOs kerrot, olet itsekäs, etkä ajattele
hänen tunteitaan. Kun kerran kadut tekosiasi,
niin miksi suotta aiheuttamaan päänvaivaa
rakkaallesi? Itse joudut asian kanssa
painiskelemaan, mutta muista: Älä ole turhan
ankara itsellesi. Lupaa ja vanno, ettei se ikinä
toistu, niin saatat saada rauhan sielullesi. Yhden
virheen vielä ymmärtää, mutta sen toistaminen on
jo silkkaa typeryyttä!
Ja taas kirjoitellaan sarjassamme: "Olen pettäjä.
Muut pettäjät lohdutelkaa..."
Eiköhän kohta joku pettäjä kirjoittele sinulle
hyväksyvään sävyyn ja saat syntisi anteeksi ja
rauhan sielullesi.
On ihan oikein sinulle, että kärsit. Kärsimystä
jatkuu niin kauan kuin olet poikaystäväsi kanssa.
Aivan sama kerrotko vaiko etkö, ei se kärsimys
siitä mihinkään häviä ja se on sinulle ihan
oikein. Olisit vaan ajatellut tekosi seurauksia
ennen kuin pudotit housusi.
ok, olen suudellut toista, mutta en mennyt sen
pidemmälle. pettämistä sekin. kerroin miehelleni
ja kävimme useitakin keskusteluja asiasta. suhde
oli vaakalaudalla. rakkautemme toisiimme
kuitenkin voitti. kadun syvästi ja vilpittömästi.
sain anteeksi ja asia on unohdettu, mitä sitä
enää muistelemaan.
sinä ehkä olet sitten niin vitun täydellinen että
et koskaan sorru edes toisia ajattelemaan,
onneksi olkoon! mutta ainakin minä olen vain
ihminen suurine tunnemyllerryksineni. en hyväksy
pettämistä, mutta ei siihen maailma kaadu! kukaan
ei kuole! sattuuhan se, pirusti. mutta
anteeksikin voi antaa... ei pidä tuomita kaikkea
suoralta kädeltä. ja minä en todellakaan nyt
kehota ketään pettämään, se sattuu myös
pettäjään. yhdessä mieheni kanssa sovimme että
juttu on unohdettu, mutta kannan syyllisyyttä
lopun ikäni. ihan jo oman itsesi takia, sinä joka
ehkä mietit joku hetki pettämistä, älä tee sitä.
säästät itseäsi ja myös rakastasi.
Juuri niin! "kannan syyllisyyttä lopun ikäni"
Tätähän minä ajoin takaa. Ei syyllisyyden
tunteesta pääse eroon. Ja se on ihan oikein.
Ehkäpä se tunne estää tekemästä virhettä
toistamiseen.
Ehkäpä edellinen kirjoitukseni oli sävyltään
hiukkasen julma. Saattaa johtua siitä, että olen
itse tullut petetyksi todella julmasti ja olen
kai kyvytön tuntemaan myötätuntoa pettäjiä
kohtaan.
Siitä olen kanssasi täysin samaa mieltä, että on
parempi jättää pettämättä. Jos tuntuu, että oma
suhde ei toimi niin parempi on lopettaa suhde
muuten kuin pettämällä. Se on julmaa!
Saksalainen sanoo: Einmal ist keinmal. Eli yksi
kerta on samaa kuin ei kertaakaan! Ota vaan
opiksesi, niin kyllä se siitä lutviutuu.
Hmmm... Yksi kerta ei ole mitään. No okei,
jatketaanpas samalla logiikalla.
Yksi kerta ei ole mitään. Kaksi kertaa... hmmm...
siis se yksi kerta, joka ei ollut mitään, voidaan
vähentää ja jää jäljelle yksi kerta, joka ei taas
ole mitään. Kolmannella kerralla on pohjalla se
toinen kerta, josta tuli yksi kerta, joka ei ole
mitään ja voidaan vähentää ja taas jäljelle jää
yksi kerta, joka ei ole mitään jne jne... Joo,
näinhän se menee. Nyt vaan kaikki matematiikkaa
harrastamaan ;-)
M.O.T
niin siihen tottuu ja ei tunnu enää niin pahalle..
.
yli vuoden olen surustellut maapallon kultaismman
ja ihanimman miehen kanssa. kun olimme
seurustelleet viikon hän asui toisella puolen
maata, petin häntä..ja kun oimme kuukauden ollut
petin toisen kerran..ja voin sanoa että ei
varmastikkaan ole mun elämässä tämän jälkeen
ollut päivää jolloin en olisi haukkunut itseni ja
itkenyt itseäni uneen tämän takia. Päätin olla
kertomatta koska en halua menettää rakastani.
Olen miettinyt yksin syitä täähän ja päädyin
siihen että olin tälloin nuri ja tyhmä, minulla
oli vain ollut yhden illan juttuja ja nyt
yhtäkkiä eteeni tulikin se oikea..ikinä en tuu
asiaa mihelenni kertomaan, meillä on liian paljon
hyvää menetettävää. Rakastan miestäni koko
sydämmestäni. Toivon joku päivä että voisin antaa
iitselleni anteeksi ja voisin olla sinut itseni
kanssa, sitä ei kuitenkaan varmaan ikinä tuu
tapahtumaan, vai onko joku päässyt tästä pahan
olon tunteesta eroon.minulla pettämisestä on nyt
yli vuosi aikaa. pahalta tuntuu, koska tiedän
mitä poikaystäväni on mieltä pettämisestä, ex-
muija petti viikon verran toisen miehen kans
kultaani ja tämä oli tosi raskas isku
kullalleni..voi kun sais rauhan sydämmeen!!!!
Se on jo täällä niin monta kertaa todisettu, että
nykyajan naista ei kiltit,huomaavat ja hellät
miehet kiinnosta.Heille pitää olla pahis, joka
osaa käyttää naista hyväkseen eli vaikuttaa
naisen primitiiviseen viettiin tulla alistetuksi
ja viedyksi "luolaan" tukasta repien.
Itse olen romantikko,hellä,kohtelias herrasmies
joka vaikka pistää takkinsa lätäkön päälle että
nainen pääsee kuivin jaloin eteenpäin ja avaa
oven vielä hänelle. Aina aluksi kirjoitetaan että
mulla on hellä ihana jne. jne, mies jota rakastan
mut kun yks ilta näin pahiksen joka vetosi muhun
oudolla tavalla niin en voinut mitään.... what's
wrong with you women....??????????????????????
Itse olen kokenut monta pettymystä juuri
suhteissa kun olen ollut liian
huomaavainen,kiltti ja hellä. Se on nykyaikana
OUT naisille näköjään kun pitää pettää jonkun
Wilperin kanssa ja sit itketään että oi mix mix...
Mulla ei tulisi mieleenkään pettää naistani
vaikka tarjolla olisikin kauniita naisia yllin
kyllin (ja tilaisuuksia).
että suomesta löytyy sun kaltaisiasi miehiä,
niitä tosiaankin on harvassa. Mun mieheni on
juuri samanlainen, erittäin kohtelias, hellä ja
ystävällinen, ei unohda sanoa rakastavansa mua
eikä unohda kehua ja halia..mut mun ei tarvikkaan
anoa mitään synniltä päästöä ja anteeksipyyntö
muilta ihmisitä, mulle riittää että minä ite voin
joskus antaa temppuni itselleni anteeksi. Mutta
on totta että monia naisia kiinnostaa juuri
nämä " pahikset" minuakin kiinnosti silloin kun
olin vapaalla..ja sitten itkin ja voivottelin kun
taas yksi kusipää halusi vain seksiä eikä
muuta..noh löysimpäs onneksi ikuisen
rakkauden..meidän tarina vain ei alkanut niinkuin
olisin halunnut:(
Heips
Älä lannistu vaan syvenny miettimään MIKÄ sai
sinut tekemään mitä sitten tapahtuikin? Jos et
sitä selvitä, se voi tapahtua uudelleen. Yksi
kerta ei ole maailmanloppu, muista olla vaiti jos
hyvän miehen haluat pitää luonasi. Ja muista,
että se mitä ei tiedä, se ei myöskään satuta.
Olen pettänyt nykyistä miestäni(niinkuin
edellistäkin ja sitä edellistä ja sitä
edellistä...).En tiedä miksi sen tein,tuskin
koskaan saankaan tietää.En edes tiedä haluanko
tietää!Mutta mieheni ei pettämisestäni saa
tietää.Sen kyllä tietää että olen pettänyt muita
joskus ja paljon.Edellisille olen kertonut
pettämisestäni, ja saanut anteeksi.Aikasempia
syrjähyppyjä en edes ole koskaan katunut.Nyt
viimeistä kadun.Mutta en niin paljon ettenkö sitä
vois unohtaa.Koska en muista pettämistäni jos
joku ei puhu pettämisestä tms.
Ja tästä on mulle turha tulla valittamaan
ollenkaan, koska mä oon mä ja siihen sä et voi
vaikuttaa!!Minkä sitä ihminen luonnolleen
voi...?!?!
ku voiskin olla nuin tunteeton ja kylmä, mut mua
tää homma katos satuttaa..aivan sain sellasen
kuvan et niinku oisit ylpee pettämisestäsi?!
Sairasta sanon minä, ei toisen loukkaamisesta voi
olla ylpeä!!!
Jos se RAKASTAA Sua, niin se antaa anteeksi, ajn
myötä... Niin mäkin annoin... Ja muista, sanot
sen sille suoraan, ei mitään textareita,s-
posteja... Siitä tulee vielä pahempi mieli... Sun
ois tosin pitäny tunnustaa jo sillon... Näin
jäkeenpäin, se voi suhtautua ihan miten vaan...
Ikävä kyllä...
se ikävä kyllä anna anteeksi mä tunnen kultani.
kaisesta muusta voidaan keskustella mutta EI
pettämisestä..joten mä en ainakaan voi kertoa!