Hallituksen muodostus 2011

Kun v.2011 huhtikuun eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset yltivät massiiviseen menestykseen, niin samalla Keskusta puolueena koki melkoisen tappion. Muut kuusi puoluetta eli Kokoomus, SDP, Vasemmisto, Vihreät, RKP ja Kristilliset saivat yhteensä kuitenkin sen verran eduskuntapaikkoja, että ne puolueet pystyivät muodostamaan hallituksen, jolla eduskuntapaikoina mitattuna on kohtalaisen vankka enemmistö Eduskunnassa.

Kataisen hallituksen puolueita yhdistää EU-myönteisyys, vaikka mm. kristillisten keskuudessa on olemassa myös melkoista eurokriittisyyttä, mikä on sittemmin näkynyt varsin merkittävienkin puolueen vaikuttajien eroamisena puolueesta. Joka tapauksessa Kataisen hallituksen EU- ja eurorahamyönteisyyttä tavallaan vielä lujittaa Perussuomalaisten ja Keskustan EU-kriittisyys.

Kataisen hallitus on aikaansaanut samalla meidän poliitiseen kenttäämme ikään kuin "luontaistuotteena" jakaantumisen, minkä jaon demarkaatiolinjana on EU-suhtautuminen. Kataisen-Urpilaisen kuuden puolueen hallitus on luonnehdittavissa "EU-uskovaisten" hallitukseksi.

Keskusta on osoittanut EU- ja eurorahakriittisyyttä milloin selkeämmin, milloin vähemmän selkeästi. Euroraha-asiassa Keskusta vastusti muutosta ja kannatti markan säilyttämistä. Toisaalta v.1994 EU-kansanäänestyksen aikaan Keskustan rivit olivat hajalla. Sitten kun Eduskunnassa äänestettiin EU-jäsenyyden hyväksymisestä, niin silloin puoluejohto jyräsi ryhmäkurin voimalla Keskustan kansanedustajat painamaan "Jaa"-nappia.

Perussuomalaiset yltivät v.2011 suureen vaalivoittoonsa tilanteessa, jossa Suomen hallituksen rungon muodostivat Keskusta ja Kokoomus. Kun kansa oli tyytymätöntä Vanhasen hallituksen politiikkaan niin kuin aikaisemmin myös Lipposen hallituksiin, niin se tyytymättömyys kumpusi merkittävässä määrin Suomen EU-politiikasta. Perussuomalaiset tarjosivat siinä tilanteessa ainoan selkeän vaihtoehdon. Ja kansalaiset vaaliuurnien äärellä valitsivat puolueekseen Perussuomalaiset 19 prosentin osuudella. Se tapahtuma säikäytti pahan kerran kaikki muut pulueet ja siinä joukossa myös Keskustan.

Kokoomus ja SDP yhdessä Vihreitten, Vasemmiston ja RKP:n kanssa näkivät Suomen EU-myönteisyyden olevan uhanalaisena ennen muuta Perussuomalaisten menestyksen johdosta. Sen uhkan torjunta hinnalla millä hyvänsä yhdisti EU-uskovaispuolueet ja niin muodostui Kataisen hallitus, johon lisävahvistukseksi tulivat vielä kristilliset. Näin ollen nykyinen halitus on olennaiselta perusteiltaan syntynyt pelon ilmapiirissä kauhun tuotteena.

Kun Keskusta kärsi v.2011 vaaliessa murskaavan tappion, niin nykyhallituksen johtavat voimat näkivät siinä tilanteessa v:n 2011 kesän tullessa tilaisuuden antaa Keskustalle "kuolettava isku", jolla mokomasta "maalaisliittolaisuudessa" näytti tarjoutuvan tilaisuus päästä eroon nin kuin Ruotsissa on tapahtunut. Ei liene kovin kaukana totuudesta käsitys, jonka mukaan Maalaisliitto-Keskustapuolue on ollut niin Kokoomuksen kuin SDP:nkin perivihollinen. Sitä luonnehtii Kokoomuksen keskuudessa Kekkoseen kohdistunut ja edelleenkin ilmenevä viha. Ja sitä luonnehtii Arvo Salon lausahdus 1960-luvulta: Tapa talonpoka päivässä!

Sitten nyt runsaat kaksi vuotta Kataisen hallituksen muodostamisen jälkeen nimen omaan juuri Keskusta on mielipidetiedustelujen mukaan Suomen suurin puolue. Ja Perussuomalaisetkin porskuttavat SDP:n edellä ja kilpailee Kokoomuksen kanssa toiseksi suisituimman puolueen asemasta. Kataisen hallituksen pohjana ollut kauhun atmosfääri on nykyäänkin yhtä ja samaa paniikki-ilmapiiriä.

SDP:llä olisi ollut mahdollisuus tipauttaa Kokoomus tästä hallituksesta lähtemällä kimppaan Perussuomalaisten kanssa, siitäkin huolimatta, että Kokoomus oli suurin puolue.

Perussuomalaisista on tullut nykyisen politiikan taustavoimien kannalta ihanteellinen oppositio. Sinne voidaan ohjata muutospainetta kuin paineventtiiliin. Paineet pääsevät purkautumaan ja entinen meno voi jatkua.

Perussuomalaisten tärkein tavoite on päästä seuraavaan hallitukseen. Ja sinne se on kelvollinen, kun puolue hyväksyy nykyisen politiikan peruslinjan. Se merkitsee euro- ja EU-jäsenyyttä. Ja myös EU:n johtamaa talouspolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Nyt juuri ennen Perussuomalaisten puoluekokousta on uutisoitu, että puoluekokous ei saa ottaa kantaa eurojäsenyyteen. Ps:n puoluehallitus on torjunut aloitteen, jonka mukaan puoluekokouksen pitäisi ottaa selvä kanta euroon. Kyse ei siis ole edes EU-jäsenyydestä vaan eurosta. Ja siihenkään ei tule selvää kantaa.

Perussuomalaiset ei vaadi Suomen eroa eurosta eikä EU:sta. Näin puolue kannattaa Suomen EU-jäsenyyttä ja euroa. Onko tämä sitten uutinen? Monelle se voi olla. Mutta kuten Mark Twain kirjoitti, ihmisiä on helpompi huijata, kuin saada heidät uskomaan, että heitä on huijattu.

http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143336-perussuomalaiset-kannattaa-eu-jasenyytta-ja-euroa-mutta-onko-se-uutinen