Ihmettelen?...

Katseenne kohdanneet? Eikö se nyt ole asiaan kuuluvaa jos yleensä olet tekemisissä ihmisten kanssa? Miten itse toimit silloin kun katseenne kohtasivat? Flirttailitko, vai mikä on ongelma?

Jos naisella asiat ovat noin hyvin kuin kerroit, voit ihan vapaasti katsoa häntä silmiin siinä kun muitakin. Tuskinpa katseesi niin "vaarallinen" on, että hän olisi sinua silmiin katsottuaan valmis hyvästä miehestään luopumaan ja pieniltä lapsiltaan kodin rikkomaan.

Luulet vähän liikoja.

Taidat olla aika nuori mies ja kaivata vaan dramatiikkaa elämääsi... Veitsestä katseesi takia...hih hih

Harva nainen lähtee tuosta tilanteesta kevyesti toisen miehen kelkkaan. Hänellä on varmaan ikääkin kolmisenkymmentä. Itselläsihän tilanne on toinen, jos olet sinkku.

Mullakin on kolme lasta enkä mä silti karttele miesten katseita töissä. Saatanpa aikani kuluksi vähän flirttaillakin, jos sille päälle satun. Mutta lasteni kotia en rikkoisi - ja aviomiestäni rakastan (en pettäisi, katseesta on siihen vielä pitkä matka!)

Syntyy käsitys, että olet aika lailla naista nuorempi (parikymppinen tai alle?) ja otat asiat vähän turhan vakavasti.

Ehkäpä olet pakoillut naista turhaan! Luulen, että suurempi riski sulla itselläsi on tehdä harkitsemanton liikku. Vai sitäkö juuri pelkäätkin, oletko naiseen ihastunut ("nätti, olisitpa tavannut vapaana...")

Mitä sellaista tuo nainen on tehnyt, että olet alkanut ahdistua hänen seurastaan? Pelkäät jopa (aviomiehen?) puukkoa, onko hän romaaniheimon jäsen tai muslimi :)? Vai vaikuttaks hän oikeesti sinuun ihastuneelta?

Luulen, että tuo nainen lähinnä ihmettelee sun käytöstäsi...

2 ja 3 kohta ovat oikeat. Ota huomioon, että nainen on työpaikallanne töissä. Ja nyt en tarkoita alan töitä! Joten homma on turhaa (työ!)ajan haaskaamista.

Lisäksi sekaantuminen työkavereihin aiheuttaa kaikenlaisia hankaluuksia.. Turvallisempaa ja tehokkaampaa on turvautua ihan tavallisiin alan naisiin.

Voisitkos kertoo vähän tarkemmin, missä "näitäkin on nyt sattunut"? Hiukka liian tutulta tilanne kuulostaa. Voisin valottaa vähän lisää asiaa omalta puoleltani.

Mitä ihmettelemistä tuossa sitten on? Minun kaikki sivusuhteeni ovat olleet ja tulevat olemaan nimenomaan sellaisten aviovaimojen kanssa joilla asiat ovat kotona hyvin eikä mitään höpötyksiä vakavammasta suhteesta esiinny. Eikä siinä ole mitään vaivalloista vaan päivastoin, erittäin sujuvasti toimii se.

Tietty jos haet itsellesi puolisoa tai kumppania yleensä niin sitten olet hakoteillä, ei se rouva halua kuin hetken seuraa eli vierasta miestä. On aivan turha kuvitella, että hän olisi rakastunut sinuun ja haluasi kanssasi parisuhteeseen.

Yleensäkkin naiset joilla on asiat hyvin tai vielä paremmin ovat kaikkein innokkaimpia hakeutumaan syrjäisen miehen kanssa petileikkeihin.

Itse olen erittäin ihastunut työpaikallani erääseen mieheen. Katseita on vaihdettu ja tuntuu, että myös hän pitää minusta. Mutta pasmani ovat menneet hieman sekaisin saamastani huomiosta ja omista ajatuksistani, koska hän on varattu ja hänellä on myös pieni lapsi(?) ja itsekin riudun loppua tekevässä parisuhteessa (jota kukaan ei kylläkään tiedä), josta en osaa lähteä. Olen myöskin sen verran ujo ja ehkä vanhanaikainen, että odotan sitä, että mies tekee sen aloitteen. Kun aloitetta ei ole kuulunut, niin olen päätellyt, että tuo työpaikan komistus on onnellinen omalla suunnallaan. Näin olen sitten koittanut kieltää tunteeni ja välttelen miestä ja katsekontakteja mahdollisuuksien mukaan. Häntä en kyllä mielestäni ole pois saanut. Mutta yritän kunnioittaa hänen elämäänsä, ja annan olla. Itse riudun. Kai ne tunteet joskus häviävät, niin toivon, kun kerran asia ei näköjään muutu miksikään. Toivottavasti pystyn joskus olemaan normaali välitön itseni taas ja toimimaan rehtinä työkaverina. En ole myöskään mikään perheenrikkoja, enkä halua kenenkään miestä viedä.

Pasmat ovat kyllä erittäin sekaisin...