Kuinka oikein tai väärin otsikon asia on?
Oma tilanteeni on se että toimin noin kolmenkymmenen ihmisen esimiehenä suuressa teollisuuden alan firmassa. Ikää minulla on hieman alle tuon mainitun kolmenkymmenen, ja työkokemusta nykyisestä virastani parin vuoden verran. Suurin piirtein saman verran on edellisestä "vakavasta" seurustelusuhteestani. Työni on haasteellista ja stressaavia, vaatii hyvää organisointikykyä ja piiiitkiä päiviä (edellytykset ihmissuhteisiin panostamiseen eivät siis ole parhaat mahdolliset). Mutta ei näistä sen enempää. Varsinainen ongelma, tai pikemminkin mielenkiintoinen mahdollisuus on se että yksi alaisistani on minua muutaman vuoden vanhempi nainen, nätti ja älykäs, ja harrastuksiltaan/kiinnostuksiltaan melkein pelottavan samoissa kuin allekirjoittanut. Silmäpeliä on pidetty jo kauan, sekä pitkälle työpäivän jälkeenkin venähtäviä kahvipöytäkeskusteluja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Pientä ja vähän isompaakin flirttiä olen juttelun sekaan ujuttanut, ja kaikesta päätellen tyttö on lähtenyt samalla mitalla peliin mukaan. Kumpikin olemme naimattomia ja ilman vakituista seurustelusuhdetta. Itseäni kuitenkin hieman mietityttää (siitäkin huolimatta että olen se joka homman aloitti).
Onko esimiehen ja alaisen välinen seurustelusuhde missään tapauksessa hyväksyttävää tai hyvien tapojen mukaista? Itselläni on mahdollisuus vaikuttaa aika voimakkaasti alaisteni työtehtävien laatuun (vaativuuteen) ja samalla palkkaukseen, ja jos työyhteisön tietoon leviäisi em. suhde minun ja yhden tiimin jäsenen välillä, voisiko se aiheuttaa pahaa verta kentällä? Ko. tyttö kuitenkin toimii vaativamman puolen tehtävissä jonne haluja olisi monella muullakin. Menisikö mahdollisen seurustelun seurauksena työilmapiiri liian kyräileväksi/epäluuloiseksi? Onko kellään vastausta tai vastaavia kokemuksia?
Ja vielä loppuun pitää sanoa että itse asiassa tällä hetkellä tilanne töissä ja tässä tapauksessa on jo sellainen että jos nyt olisi firman pikkujoulut tai joku muu sosiaalisen kanssakäymisen iltama, en tiedä voisinko enää hillitä itseäni tuomasta paljon selvemmin julki omia ajatuksia tälle tytölle; mihin se sitten ikinä johtaisikaan. Todennäköisesti en, niin paljon hän minua himottaa. On kyllä pirullinen tilanne ja aina välillä toivon että olisimme tästä syystä vain kollegoita. Ei ole meikäläinen koskaan ennen ollut vastaavassa tilanteessa, ja mielellään ottaisin vastaan neuvoja sellaiselta joka on!
Oma tilanteeni on se että toimin noin kolmenkymmenen ihmisen esimiehenä suuressa teollisuuden alan firmassa. Ikää minulla on hieman alle tuon mainitun kolmenkymmenen, ja työkokemusta nykyisestä virastani parin vuoden verran. Suurin piirtein saman verran on edellisestä "vakavasta" seurustelusuhteestani. Työni on haasteellista ja stressaavia, vaatii hyvää organisointikykyä ja piiiitkiä päiviä (edellytykset ihmissuhteisiin panostamiseen eivät siis ole parhaat mahdolliset). Mutta ei näistä sen enempää. Varsinainen ongelma, tai pikemminkin mielenkiintoinen mahdollisuus on se että yksi alaisistani on minua muutaman vuoden vanhempi nainen, nätti ja älykäs, ja harrastuksiltaan/kiinnostuksiltaan melkein pelottavan samoissa kuin allekirjoittanut. Silmäpeliä on pidetty jo kauan, sekä pitkälle työpäivän jälkeenkin venähtäviä kahvipöytäkeskusteluja kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Pientä ja vähän isompaakin flirttiä olen juttelun sekaan ujuttanut, ja kaikesta päätellen tyttö on lähtenyt samalla mitalla peliin mukaan. Kumpikin olemme naimattomia ja ilman vakituista seurustelusuhdetta. Itseäni kuitenkin hieman mietityttää (siitäkin huolimatta että olen se joka homman aloitti).
Onko esimiehen ja alaisen välinen seurustelusuhde missään tapauksessa hyväksyttävää tai hyvien tapojen mukaista? Itselläni on mahdollisuus vaikuttaa aika voimakkaasti alaisteni työtehtävien laatuun (vaativuuteen) ja samalla palkkaukseen, ja jos työyhteisön tietoon leviäisi em. suhde minun ja yhden tiimin jäsenen välillä, voisiko se aiheuttaa pahaa verta kentällä? Ko. tyttö kuitenkin toimii vaativamman puolen tehtävissä jonne haluja olisi monella muullakin. Menisikö mahdollisen seurustelun seurauksena työilmapiiri liian kyräileväksi/epäluuloiseksi? Onko kellään vastausta tai vastaavia kokemuksia?
Ja vielä loppuun pitää sanoa että itse asiassa tällä hetkellä tilanne töissä ja tässä tapauksessa on jo sellainen että jos nyt olisi firman pikkujoulut tai joku muu sosiaalisen kanssakäymisen iltama, en tiedä voisinko enää hillitä itseäni tuomasta paljon selvemmin julki omia ajatuksia tälle tytölle; mihin se sitten ikinä johtaisikaan. Todennäköisesti en, niin paljon hän minua himottaa. On kyllä pirullinen tilanne ja aina välillä toivon että olisimme tästä syystä vain kollegoita. Ei ole meikäläinen koskaan ennen ollut vastaavassa tilanteessa, ja mielellään ottaisin vastaan neuvoja sellaiselta joka on!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lopeta heti tai jomman kumman hankittava eri työ jos suhde muodostuu. Jos et lopeta niin vaikeuksia tulee.
Samat sanat. Jos suhde syntyy ja jatkuu vähänkään niin jommankumman on lähdettävä firmasta pois.
Jos suhde ei jatku voit saada katkeran alaisen ja sinun elämästäsi tulee helvettiä, kaikki tietävät minkälainen olet jne.
Mieti tarkkaan ennenkuin teet seuraavan liikkeen.
Esimiehen suhde alaiseen ei ole sallittua, suotavaa tai järkevää.
mainittu älykkyys pitää paikkansa, ei tarvitse suhteen mahdollisesti kariutuessa mistään katkerista eksistä työpaikalla olla huolissaan, kunhan vain itsekin fiksusti toimii.
Kerrotko nimimerkki "Mieti tarkkaan" vielä missä niin sanotaan, ettei esimiehen suhde alaiseen ole sallittua? Suhteen järkevyys taas on täysin tapauskohtaista; jos kummankin elämänlaatu paranee suhteen myötä, ei ole mitään syytä haaskata elämänsä tilaisuutta joidenkin muiden, kateellisten ihmisten takia.
maailmansivu on väärällään avioliittoja jotka ovat alkaneet esimiehen ja alaisen seurustelusuhteesta. on paljon kiinni aloittajan työpaikalla vallitsevista olosuhteista se voiko hänen tapauksessaan tällanen suhde järkevästi toimia. jos ei voi, niin ei sitä kannata väkisin alkaa runnoa eteenpäin. siinä tulee nimittäin pilattua suhteet sekä alaisiin että työkavereihin että tähän naiseen.
Sun puolesta mä toivoisin, että täällä olisi monta fiksua vastaamassa sulle. Nyt äkkiä kaikki asialliset kokeneet nuoret tai vanhemmat pomot vastaamaan. :) Mä oon alainen. Uskon, että tilanne on kiperä.
Mä rupesin miettimään, että suurin este tossa on toi, että sä pystyt vaikuttamaan valitettavasti hänen työnsä vaativuuteen ja palkkaukseen. Pystyykö sitä arviointia/päätöstä myöhemmin siirtämään jonkun toisen esimiehen vastuulle? Jos teillä tulee vakava suhde, niin muut saattaa epäillä, että tätä naista suositaan, ja onhan se haastavaa pitää tunteen objektiivisina. Toisaalta jos yritätte juttua ja se kariutuu, pystyttekö edelleen toimimaan asiallisesti, ettei nainen syyttäis sua päätöksissä syrjinnästä eikä katkeroituis ja sä edelleen arvioisit pelkästään työsuoritusta.
Kaikki muu tossa kuulostaa toisarvoiselta, jotka vois jo puhumalla selvittää. Jos nainen on fiksu, niin sä pystyt noi ajatukset heittää sille heti alussa, ja samalla huomaat miten keskustelette kiperämmästä asiasta. Kertoisit, että oot kiinnostunut ja haluaisit nähdä työajan ulkopuolella. Että mitä se miettis, voisko onnistua? Haittaisko juorut? Jos se nainen on jo huomannut, että sä oot luotettava, niin ehkä se luottais siihen, että osaisit olla asiallinen, miten ikinä suhde eteniskään.
Ja vaikka yrittäisitte puhua ja suunnitella asian etukäteen, niin pahimmassa tapauksessa toinen haluaa lähteä "olosuhteiden" pakosta (yleensä alainen). Jos juttu ei toimi, on vaikea nähdä toista. Siksi on toisaalta myös hyvä, että sun tunne on jo vahva, ehkä tämän naisenkin. Jos joutuu valitsemaan just tämä työpaikka vai rakkaus, voittaako rakkaus?
pointteja, mut tuo "jos juttu ei toimi, on vaikea nähdä toista" ei kyllä läheskään aina pidä paikkaansa. Jos rakkausrintamalla ei natsaakaan, miksei silti kaveri voisi olla, jos kerta tyyppi on alunperinkin ollut huomion arvoinen? Eri asia jos jompikumpi alkaa käyttäytyä suhteessa veemäisesti. Mut ei kai sitä tarvi pelätä jos kerta on älykkäät tyypit kyseessä ;)
Mitä fiksummat tyypit kyseessä, sitä parempi lopputulos. :) Joku saattaa osata jopa käyttäytyä. Tarkoitin lähinnä, jos toisella onkin tunteet edelleen suhteen kariutumisen jälkeen. Vaikka kuinka yrittäis olla luotettava edelleen ja hyvä työkaveri toiselle, niin ainakin aikaa toipumiset vie. Näiltä palstoilta helppo lukea, miten vaikeita tunneasiat on. Se saattaa olla rankkaa ns. yksipuolinen ihastuminen/rakkaus. Fiksujakin sattuu sydämeen joskus paljon, ja sitä vaikea handlata. Mutta jospa rakkaus voittaa. Ei nyt manata. :)
Kohta oot käräjillä syytettynä seksuaalisesta häirinnästä ja nainen tienaa
Idioottien kanssa ei kannata väitellä ja hermo säilyy.
Anna mennä niin kun olet meinannut. Rakkaus ja henkinen hyvinvointi on elämässä paljon tärkeempiä asioita kun esim.. se mitä joku kyynikko työpisteen nurkassa ajattelee! Kerranhan tässä vaan eletään.