Kaikki alkoi siitä että seurustelin erään pojan kanssa kuukauden kunnes ihastuin jossakin siinä puolivälissä tämän kaveriin, jonka kanssa tulin paremmin juttuun ja niin edelleen. Jätin sitten ensimmäisen poikaystäväni ja kerroin ettei juttumme tule toimimaan koska minulla on tunteita toista kohtaan ja hän sanoikin että oli arvannut koko jutun.
Kaikki meni siihen asti hyvin kunnes pikkuveljeni sai tietää teostani ja rupesi huutamaan ja hakkaamaan minua vaatien selitystä. Selitettyäni tilanteen hän haukkui huoraksi ja sanoi minun olevan kamala ihminen. Sitten pikkuveljeni päätti pahentaa tilannetta ja haki pikkusiskoni katsomaan tilannetta. Siskoni ollessa meistä se draamakuningatar sekosi täysin nähdessään minut eri pojan kainalossa. Hän oli nimittäin se joka alunperin kannatti minun ja ensimmäisen poikaystäväni suhdetta ja kannusti meitä julkistamaan se facebookissa.
Sisko lähti ovi paukkuen takaisin kavereidensa luo ja eiköhän mennyt muutama minuutti ja rupesi poikaystävälleni tulemaan haukkumis viestejä joka ikiseltä kaverilta joita hänellä oli. Sisko näes sattuu olemaan aika tunnettu täälläpäin. Luettuamme viestit lähti veljeni siskoni luo juoruilemaan kaikesta mitä tiesi tapahtuneesta. Mietimme monta tuntia että mitä helkuttia ne meistä mahtavat puhua niin kauaa. Tottakai tiesimme että tulemme saamaan lähes kaikkien ystäväpiiriemme vihat niskaan, sillä emme ole muutenkaan kenenkään suosikki kavereita. (Koska emme muuta itseämme miellyttääksemme muita) Päätimme sitten itsekkin jättää asian sikseen ja olla kyselemättä mitään keltään, kun kukaan ei vastannut enää viesteihin eikä kukaan tahtonut nähdä meitä. Lähes viikko meni kunnes edes joku alkoi puhumaan meille tai edes uskalsi näyttäytyä meidän seurassa. Mutta heitäkin oli se runsaat kaksi kappaletta.
Nyt kuukausi on mennyt siitä kun aloimme seurustelemaan ja viha sen kun yltyy varsinkin siskoni ja veljeni osalta, sillä he vihaavat nykyistä poikaystävääni yli kaiken. He vihaavat toki minuakin niinkuin aina ovat vihanneet mutta nyt he näyttävät sen koska olemme kuulemma poikaystäväni kanssa yhtä ärsyttäviä ja yhdessä olemme sietämättömiä. He komentavat meidät ulos talosta jos satumme näyttäytymään samassa tilassa heidän kanssaan....
Kaikki meni siihen asti hyvin kunnes pikkuveljeni sai tietää teostani ja rupesi huutamaan ja hakkaamaan minua vaatien selitystä. Selitettyäni tilanteen hän haukkui huoraksi ja sanoi minun olevan kamala ihminen. Sitten pikkuveljeni päätti pahentaa tilannetta ja haki pikkusiskoni katsomaan tilannetta. Siskoni ollessa meistä se draamakuningatar sekosi täysin nähdessään minut eri pojan kainalossa. Hän oli nimittäin se joka alunperin kannatti minun ja ensimmäisen poikaystäväni suhdetta ja kannusti meitä julkistamaan se facebookissa.
Sisko lähti ovi paukkuen takaisin kavereidensa luo ja eiköhän mennyt muutama minuutti ja rupesi poikaystävälleni tulemaan haukkumis viestejä joka ikiseltä kaverilta joita hänellä oli. Sisko näes sattuu olemaan aika tunnettu täälläpäin. Luettuamme viestit lähti veljeni siskoni luo juoruilemaan kaikesta mitä tiesi tapahtuneesta. Mietimme monta tuntia että mitä helkuttia ne meistä mahtavat puhua niin kauaa. Tottakai tiesimme että tulemme saamaan lähes kaikkien ystäväpiiriemme vihat niskaan, sillä emme ole muutenkaan kenenkään suosikki kavereita. (Koska emme muuta itseämme miellyttääksemme muita) Päätimme sitten itsekkin jättää asian sikseen ja olla kyselemättä mitään keltään, kun kukaan ei vastannut enää viesteihin eikä kukaan tahtonut nähdä meitä. Lähes viikko meni kunnes edes joku alkoi puhumaan meille tai edes uskalsi näyttäytyä meidän seurassa. Mutta heitäkin oli se runsaat kaksi kappaletta.
Nyt kuukausi on mennyt siitä kun aloimme seurustelemaan ja viha sen kun yltyy varsinkin siskoni ja veljeni osalta, sillä he vihaavat nykyistä poikaystävääni yli kaiken. He vihaavat toki minuakin niinkuin aina ovat vihanneet mutta nyt he näyttävät sen koska olemme kuulemma poikaystäväni kanssa yhtä ärsyttäviä ja yhdessä olemme sietämättömiä. He komentavat meidät ulos talosta jos satumme näyttäytymään samassa tilassa heidän kanssaan....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jatkuu...
Siskollani on aina ollut jotakin poikaystävääni vastaan, vaikka he ovat olleet aina samalla luokalla (olen siis kaksi vuotta vanhempi heitä). Siskoni ei kerro miksi hän vihaa häntä mutta luulen että siskoni ei vain halua olla hänen lähellään koska siskoni mielestä hän on "sika ällöttävä tapaus".
Eräs päivä kun poikaystäväni istui meillä koneella ja pelasi kanssani erästä peliä, siskoni tuli ja piirsi tussilla poikaystäväni niskaan kirkkoveneen ja miehen peniksen sekä pisteenä iin päälle kaatoi kuumat kahvit poikaystäväni niskaan!
Joka päivä siskoni on vain entistä sekompi ihminen, jota en edes tunnista samaksi. Huomasin kyllä että ylä asteelle mennessään sisko muuttui täysin sillä hänelle on pakkomielle esittää täysin erinlaista ihmistä kuin hän on, mutta minä olen ainoa joka tietää sen sillä eihän hän sitä tietenkään kenellekkään kerro. Kavereita hänellä on enemmän kuin minulla on ollut elämäni aikana, sillä siskoni esittää "täydellistä" henkilöä. Käy vain sääliksi hänen poikaystäväänsä koska hän ei tiedä millaisen ihmisen kanssa todellisuudessa seurustelee.
Eilen siskoni valehteli poikaystävälleni että heille tuli läksyksi kirjoittaa kolme sivuinen essee jostakin aiheesta. No poikaystäväni tottakai uskoi tämän koska he olivat sopineet että yrittävät tulla toimeen eivätkä enää pilaile, mutta tosi asia oli että mitään esseetä ei pitänyt kirjoittaa ja poikaystäväni valvoi tämän takia turhaan neljään yöllä. Mutta hän ei ollut ainoa jolle siskoni oli valehdellut vaan myös toiselle parhaalle kaverilleen sekä yhdelle luokkansa pojalle. Tämän takia opettaja antoi heille plussaa, vaikka he eivät ilmiantaneet siskoani.
Tänään veljeni alkoi kirjoittamaan tarinaa "Ystävyydestä" joka kaikkien heidän koulun oppilaiden piti kirjoittaa. Siskoni päätti auttaa häntä koska väitti olevansa "kaveruuden asiantuntija". Päätin jäädä kuuntelemaan äitini kanssa mitä sisko rupeaa pätemään, mutta kun ensimmäinen lause oli "Ystävä ei esitä mitään mitä ei todellisuudessa ole" niin en voinut mitään kommentoidessani "Niin sinähän sen tiedät parhaiten...". Sisko mulkaisi ja huusi takaisin "Turpa kiinni jakorasia! Et tiiä kaveruuudesta mitään!" No ei mitään, seuraava lause jonka hän kertoi veljelleni oli "Jos tahtoo pysyä ystävänä on pakko muuttaa itseään jos kaverit sitä vaativat." Siihen äitini kommentoi "Ei kyllä ole totta! Ystävät hyväksyy sellaisena kuin on eikä käske muuttaa toisenlaiseksi. Ootpa sinäkin hyvä ystävä kun tommosia vaadit!" (Nimittäin siskoni mielestä minun ja poikaystäväni pitäisi muuttua "paremmiksi" jotta hän kestäisi meitä)...Siskoni on aika kova manipuloimaan ihmisiä ja hänen mielestään hänen mielipiteensä on ainoa oikea mielipide. Koko ylä aste aikani hän sanoi minulle joka aamu "HYI! Et kai sää vaan oo noilla menossa kouluun!?" Mutta onneksi minulle negatiivinen palaute on aina ollut se positiivinen palaute, joten ei tunnu missään yksikään negatiivinen kommentti.
Toivottavasti kellekkään muulle ei ole sattunut samantapaista tilannetta.
Jos jollakin on vinkkejä tilanteeseen niin otetaan avosylin vastaan :)
Siis eihän tällainen voi olla totta. Onkohan tässä nyt veli ja sisko ja muut tutut katsoneet liikaa tositeeveetä, niissähän tollainen meininki vois olla ihan normi. Voi tsiisus, mihinköhän tämä maailma on menossa, tulevaisuuden "toivot" tollaisia... pitäisköhän itkeä vai nauraa?
Joka tapauksessa, älkää välittäkö hevon huttua kenestäkään noista, vaan eläkää omaa elämäänne, ja olkaa vaan tyytyväisiä jos saatte olla heistä erossa. Etsiytykää järkevämpään seuraan.