Miehelläni on aivan järkyttävä vitutus päällä aamuisin, ärähtelee, pyörittelee silmiään.. ja auta armias jos pyydät tekemään jotain "käytätkö muru koiran pissalla" niin äijä käyttäytyy kuin olisin pyytänyt hyppäämään parvekkeelta. Sellainen naurettava sytkiminen ja hirveätä vauhtia kävely ja puhumattomuus.. miten voi aikuista miestä kiukuttaa kuin uhmaikäistä kakaraa joka aamu?
miehen aamuäreys
tididididididi
143163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mun mies on tuollainen kokoajan. .. Kaikki vaan ei ole aamuihmisiä. Joskus ihan vituttaa herätä.
Jätä ne muruttelut pois siitä aamusta! Turha sitä aamuäreyttä on pahentaa millään turhalla, eli koittamalla keskustella henkeviä tai pyytää tekemään jotain mihin toinen ei heti aamusta tunnu kykenevän. Mikäli mahdollista, niin anna miehesi hoitaa aamutoimensa ylhäisessä yksinäisyydessä, lähdet itse sinne ulos sen koiran kanssa, tai annat muuten miehelle tilaa, kunnes hän on saanut aamukahvinsa tai saanut herättyä muuten.
Minä olen meidän perheen aamuäksy, mies hyväksyy tämän, ei puhu ellen itse aloita jutustelua, ei pyydä tekemään mitään vaan jos tarvitsee niin tekee itse. tarvitsen joskus tunninkin, ennen kuin aivot heräävät täysin, ja vielä helpompaa se on jos saan olla rauhassa. Kyllä mieskin välillä on äksy, mikäli on nukkunut liian vähän, ja välillä meillä on aamut ihan hiljaisia ja mulkoillaan vain :) mutta eipä se niin vaarallista ole.
meillä helpottaa osittain myös se, että voidaan nousta aamulla eri aikaan. Saan herättyä kunnolla, ennen kuin on aika herätellä lapsi kouluun, enkä ole sitten lapselle kiukkuinen.
Tykkään kyllä hellittelynimistä, mutta en tosiaan silloin aamulla, eli suosittelisin jättämään ne muruttelut vähemmälle. ei se rakkautta välillänne vähennä.
Joidenkin on vain vaikea herätä aamuun, syitä voi olla monia, kuorsaamisesta johtuva univaje, liian vähän unta muuten, myöhäiset iltavalvomiset, työstressi. Joillakin herääminen on vaikeaa, vaikka unta olisi riittävästikkin. Pöhnäinen olo kestää sen minkä kestää, kunnes aivot heräävät kunnolla. Jos miehellä on univajetta, niin keskustelkaa asiasta, mutta muulloin kuin aamulla :)
Herääminen todellisuuteen on syy. Se on kiva nukkua puolitajuttomana. Jos vielä oma käsitys todellisuudesta pohjautuu realistiseen näkemykseen niin aamuäreys on odotettavaa. Eli jos olet positiivinen ihminen niin suhtaudut erilailla myös aamuihin.
Totta myös, että huonosti nukuttu yö, koettu stressi ja huono terveydentila pistää myös mielialan äreäksi.
Kun muutettiin nykyisen vaimon kansa yhteen, se nousi ensiummäisenä arkiaamuna kanssani yhtä aikaa ylös ja alkoi tekemään minulle aamiaista. Sanoin sille, että olen kesken unien pakkoherättyäni niin aamuäreä, että neidin on parempi jatkaa nukkumista kunnes olen rientänyt ovesta ulos.
Sen jälkeen vaimo on saanut rauhassa nukkua ja minä kiukutella itselleni. Järjestely on toiminut jo hyvän matkaa toista vuosikymmentä. ;-)
Olen iltavirkku ja erittäin positiivinen & iloinen ihminen.
Aamut ei vaan ole minun juttuni ja tiedän, että minun pitäisi nukkua tunti kauemmin. Silti en vaan saa unta illalla aikaisemmin...
Perheeni tietää tämän ja siksi aamuisin saan olla rauhassa. ;o)
Ikääkin on jo kohta 50, joten näillä eväillä varmaan mennään jatkossakin...
Alkoholia taitaa miehellä kulua kohtalaisen paljon?
Niinjust, aina se viina..
ei minullakaan ole mitään alko-ongelmaa, kun en mokomaa edes juo, ehkä siiderin pari vuodessa kesällä saunajuomana, ja silti olen aamuäksy. Ei kaikkeen löydy selitystä viinaksista, vaikka se olisikin se helpoin vastaus tietysti.
Meitä ihmisiä on moneen junaan, toiset ovat väsyneenä äksyjä, joku toinen saattaa naureskella omiaan.
En jaksa aamulla jutustella, enkä kyllä tehdäkkään mitään kunnes olen saanut herätettyä itseni. Mies joskus ehdottelee aamutuimaan seksihetkeä, mutta minulla ei yksinkertaisesti aamulla tee mieli. Joskus kaipaan läheisyyttä, siellä petissäkin, ja jopa aamulla, mutta joskus tuntuu että iho on hellänä yön jäljiltä, ja toisen kosketus saattaa tuntua jopa epämukavalle/ärsyttävälle. Mies yleensä kysyykin, että saako koskea/tulla liki, ei se väkisin tule nuhjaamaan :) illalla sitten taas olen enemmän aktiivinen, tuntuu hyvälle olla toisen lähellä, ja ennen nukkumaan menoa jutustellaan miehen kanssa sylikkäin.
Mies on sitten taas useimmin illalla äksynä, jos on, kun on työpäivän päätteeksi väsynyt. Onneksi kuitenkin tosi harvoin.
Olen myös samaa mieltä, että sille aamuäksylle pitää antaa oma rauha olla ja möksätä, kyllä sen sitten huomaa, kun alkaa elämä taas hymyilemään. Illallakin on aikaa jutella.
Kokeile tällaista joku aamu; voit piirtää tarralapulle sydän ja liimata sen kahvinkeittimeen tai vessan peiliin. Näin mies äksynäkin huomaa, että välität, ja saattaa jopa piristyä.
Ei mies kyllä juo paljoa. Ravintolassa lasin viiniä tai saunan jälkeen hyvän oluen. 1-2 annosta viikossa, se ei mielestäni selitä aamuäreyttä.
Muuten tuo ei minua haittaisi mutta jos toinen on kuin perseelle ammuttu karhu joka aamu niin meinaa omat päivät mennä pilalle. Yleensä käytänkin koiran aamulla koska herään aikaisemmin, keitän kahvit ja annan miehen juoda ne rauhassa ennenkuin menen höpöttelemään. Joskus vain minullakin on niitä aamuja kun ei jaksa, varsinkin jos edellisenä iltana mennyt myöhään nukkumaan/on tullut muuten nukuttua huonosti.
Tottakai olen ottanut miehen työpaineet jne huomioon mutta jumalauta, olen sanonut monta kertaa että pärjättäisi minun tuloillani, ei tarvitsisi siinä duunissa käydä kun mies sitä vihaa..
tuo tarralappu on ihana idea, kokeilen heti huomen aamuna kun känkkäränkkä herää
Minulla ei ole mies vaan tytär joka on kuin persiisiin ammuttu karhu aamuisin.
On ollut ihan aina B-ihminen, eli valvoo mielellään aamuyöhon ja nukkuu aamulla (lue päivällä!) tosi pitkään! Mutta kun nousta pitää, ei auta! Annamme siis olla rauhassa. Ei turhia kysymyksiä ja juttelua, ihan asialliset asiat sanotaan mitä sanottava opn. Menee pari tuntia niin tyttö on kuin toinen ihminen!
Meillä kaikilla kun on erilainen tuo temperamentti ja toiset on A- toiset B-ihmisiä.
Itse nousen mielelläni jo puoli kuusi aamulla vapaapäivinäkin. Nautin aamun rauhasta yksin! Illalla sitten kymmeneen mennessä sängyssä.
Näin meillä on eletty, sulassa sovussa isä äiti poika ja tytär. Joustetaan ja hyväksytään ja rakastetaan!
Kyllä minuakin vituttaisi nousta jotain koiraa kusettamaan aamuvarhaisella, sitä riesaa en itselleni tule ottamaan ja jos kumppanilla on koira niin hoitakoon itse.
Yhteinen koira, miehen ehdotuksesta. Kirjoitin myös "yleensä käytän koiran koska herään aikaisemmin..."
Minä olen myös aamuäreä, noin viitisen minuuttia. Olen myös onnekas, sillä mieheni tietää, ymmärtää ja sietää tämän.
Anna sille moottoria aamulla nii unohtuu.