miten se tapahtuu
Miten lopettaa "kynnysmattona" oleminen?
o0o
151523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oppimalla arvostamaan itseään?
Mä olen käynyt 14 vuotta terapiassa enkä vieläkään ole oppinut arvostamaan itseäni. Olisi todellakin kiinnostava tietää kuinka se itsensä arvostaminen tehdään.
Toivottavasti en nyt kuulosta ylimieliseltä, ainakaan se ei ole tarkoitukseni.
Kuitenkin uskon, että suurimmalle osalle ihmisistä toimii sama kuin itsellenikin. Ainakin minun itseni arvostus muodostuu mm. opiskelu- ja työmenestyksestä. Se tuo mukanaan mielenkiintoisen työn ja taloudellista turvaa. Siviilissä omanarvontuntuoani on lisännyt hyvät ihmissuhteet. En ole kateellinen paremmin pärjänneille. Niinpä tulen toimeen sukulaisteni, ystävieni ja työtovereideni kanssa.
Minä en voi hakea itsetuntoa työstä. Invalidiprosenttini on 100. Olen eläkkeellä ollut kolmekymppisestä asti mielenterveysongelmien takia. Sairastuin 8 vuotiaana masennukseen ja siitä lähtien pelkkä hengissä olo on ollut taistelua. Olen jatkuvasti väsynyt ja fyysisestikin uupunut. Mieheni on narsisti. Hän sairastuttaa minua ja samalla hoitaa. Minulla ei ole voimia.
Ajattelemalla. Järkeistämällä. Tunnemössöttäminen ja -sössöttäminen taka-alalle. Antamalla asioille niitten oikeat nimet. Lopettamalla luulottelu. Aloittamalla tietäminen ja tajuaminen. Näkemällä muutenkin kuin silmillä. Etsimällä, hakemalla, kokemalla, kasvamalla ...
Mutta ennen kaikkea: päättämällä olla oma omituinen, persoonallinen, itsellinen, ihana itsensä. Siihen ei tarvita muitten lupaa eikä edes mielipidettä.
Eroamalla ihmisestä, joka saa sinut tuntemaan itsesi kynnysmatoksi. Yksin ollessa oppii arvostamaan itseään paremmin. Ei kukaan kohtele sinua paremmin, jos et ole onnellinen itsesi kanssa. Onko sinulla jäänyt itsenäistymisvaihe väliin?
Voi tuntua pahalta mutta kannattaa unohtaa ihmiset jotka tuottavat pahaa oloa enemmän kuin hyvää..
Itse lopetin juuri melkein 3v suhteen, koska mua kohtaan ei ollut arvostusta eikä kunnioitusta ja mua pystyttiin vedättään miten vain, sattuu se vieläkin koska rakastan tota ihmistä vielä mutta hän ei mua ainakaan tarpeeksi koska ei koskaan lopettanut itsestäänselvyytenä pitämistä.
Nyt lyhyen ajankin päästä tunnen itseni hyvällä tavalla itsenäisemmäksi ja että elämä maistuu näinkin. päivä kerrallaan!
Viitsimällä nähdä vaivaa valita ystävät ja seuralaiset paljon huolellisemmin.
Vähentämällä sylkykuppina pitävien sukulaisten/perheen kanssa yhteydenpitoa.
Kiittämällä Luojaansa että:
on terve/sairas-mutta kuitenkin pystyy jossain määrin toimimaan,
ei tarvitse nähdä nälkää/vilua,
osaa arvostaa uutta päivää lahjana
viitsimällä vaivautua oppimaan uusia asioita
viitsimällä vaivautua ajattelemaan ja toimimaan että "minähän voin olla yhteiskunnan rakentava jäsen" sen sijaan että valitsee helponimman tien ja valittaa kyyryssä jossain nurkassa omaa saamattomuuttaan
Jos oot nainen niin vaihtamalla miestä.
Tämän minäkin haluaisin tietää! Oma poikaystävä sanoo että testailee minua kuinka pitkälle annan mennä koska ei jaksa minua tällaisena heikkona ("eikä katsoa miten mätänen omassa paskassani ja apatiassani").. Kärsin masennuksesta ja paniikkihäiriöstä (plus toipunut syömishäiriöstä ja todella kurainen perhetausta) eli tiedän olevani taakka ja moniongelmainen tapaus.
Mutta en osaa taistella vastaan.. pidän itseäni ihan hyvänä ihmisenä mutta poikaystäväni osaa löytää ne ihan kauheat jutut minusta mitä en ole edes aiemmin huomannut.. Esim miten laiska todella olen enkä kiinnitä huomiota toisiin plus olen itsekän.. hän haluaa minulle hyvää ja minun muuttuvan paremmaksi itsekseni mutten tiedä miten sen tekisin.
Ei kuulosta siltä että hän haluaa sinulle hyvää. Teot ratkaisevat, eivät sanat. Suusta voi päästää mitä tahansa ruusuisia ja untuvaisia helmiä, mutta jos teot ovat jotain muuta ja aiheuttavat pahaa oloa, on puhe pelkää valheellista sananhelinää. Turhaa siis.
Ovatko hänen tekonsa hyviä? Sellaisia, että tunnet että hän välittää? Sellaisia jotka auttavat jaksamaan?
Kynnysmatto tarvitsee kai sen tallojan. En minä muuten ymmärrä tuota.
Ja ilmeisesti talloja tarvitsee sen kynnysmaton.
Luulisi, että hyvin menee.
Jos ei ymmärrä kaikkea niin kaikkea ei tarvi kommentoida. Ja sitä voi myös kysyä jos ei ymmärrä.
Hengentuotteeni yksi lause ylitti sinun ymmärryksesi kynnyksen!
Kiinnostaisi kuulla, että mitä sinä teet arjen tasolla itsesi ja parisuhteen eteen, ja mitä mielestäsi jätät tekemättä? Onko sinulla tavoitteita ja teetkö niiden eteen jotain?
Jos olet käynyt 14 vuotta terapiassa, niin millä nimikkeellä tai nimikkeillä mielenterveysongelmiasi terapoidaan?