Haluaisin kuulla kokemuksia pareilta, tai
kokemusta omaavilta siitä kun toinen osapuoli
petti ja asia tuli ilmi. Jatkuiko suhteenne tämän
jälkeen? Jos jatkui, oletteko vieläkin yhdessä?
Miten pääsitte asian yli?
kokemusta omaavilta siitä kun toinen osapuoli
petti ja asia tuli ilmi. Jatkuiko suhteenne tämän
jälkeen? Jos jatkui, oletteko vieläkin yhdessä?
Miten pääsitte asian yli?
Vastaukset 6
Vanhimmat
olen 27v. mies ja ex naiseni petti minua ja tosin
kertoi asiasta itse,se sattui silloin ja sen
jälkeen mutta nyt olen jo 2 kuukautta seurustellut
tosi ihanan naisen kanssa,joka toivottavasti ei
sorru samaan,samaan aikaan ex lähettää tekstareita
että kuinka pahoillaan hän on jne. ja suhteemme on
ollut ohi jo 3 kk! tällänen oli mun stoori ja
toivon ettei kukaan joudu käymään tälläista läpi!
Tulin petetyksi ja lähes kahdenkymmenen vuoden
avioliitto päättyi siihen... Samoin olisi käynyt,
jos itse olisin pettänyt.
Pettämisestä ja sen seurauksista oli puhuttu ja
seuraukset olivat kummankin tiedossa. Se on
kerrasta poikki...
Hetkeäkään en ole katunut, että en sietänyt ja
hyväksynyt pettämistä. Oma omatuntoni on puhdas
eikä minun tarvitse kärsiä muusta kuin petetyksi
tulemisen tunteesta. Siitäkin olen pääsemässä jo
yli ja elämä hymyilee uuden kumppanin myötä...
Mielestäni ei ole ollenkaan väärin vaatia
itseltään ja kumppaniltaan täydellistä
uskollisuutta. Suhteenhan voi lopettaa ennen kuin
hyppää vieraisiin vuoteisiin.
Pettäminen on raukkamaista ja loukkaa AINA
petetyksi tullutta osapuolta.
Faktat :
Oltiin olemmat nuoria ja kokemattomia. En
osannut sitouttaa itseäni tarpeeksi suhteeseen.
Petin naistani oltuamme yhdessä pari vuotta,
entisen koulukaverini kanssa. Asia paljastui
jossain vaiheessa ja kävimme läpi melkoisen
myrskyn ja myllerryksen itkien ja raivoten.
Kaduin tekoani ja lupasin olla
uskollinen.Jatkoimme yhdessä ja olemme edelleen
yhdessä. Aikaa kulunut 15 vuotta.
En ole sen jälkeen pettänyt vaikka
tilaisuuksiakin olisi ollut ja kiusaus ollut
suuri.
Voin sanoa,että luottamus meni varmaan minuun
ehkä jopa muutamaksi vuodeksi. Prosessi oli
raskas,mutta jaksoimme sen yli,moni olisi
luovuttanut.
Jotkut on ehdottomia pettämisen suhteen,kerrasta
poikki, toiset saa vielä yhden mahdollisuuden...
Ei kannata antaa liian helposti anteeksi,koska
sehän voi uusiutua sitten helposti.
Toisaalta toisen jatkuva epäily ja vinoilu voi
tappaa koko suhteen. kyllä sen varmaan huomaa
haluaako se pettäjä todella parantaa tapansa vai
ei.... läheisyyttä,huomionosoitusta,katumusta...
Nämä ovat niin yksilöllisiä juttuja...tsemppiä !
No mä haluaisin kerto ku mä petin kerran mun
jätkän..siitä o menny kyl vähä yli vuos.
Mä petin mun jätkän yhen toisen jätkän kaa..mä
nuolin sen toisen jätkän kaa ja mun jätkä sai
tietää siitä sen frendilt. No se tietenki suuttu
mulle siitä,mut se suuttu enemmän sille jätkälle
kenen kaa mä nuolin.Se oli jutellu sen kaa ja
potkassu sitä,mut se ei kuitenkaa jättäny mua.Me
puhuttiin siitä asiasta et miten se oikeesti
tapahtu ja se anto mulle siitä anteex.Siitä
lähtien me ollaan sovittu et me kerrotaan
toisillemme kaiken ja me ei valehdella
toisillemme enään..ja nyt me ollaan vielki yhes..
Elin parisuhteessa mieheni kanssa 10 vuotta ja
jossain vaiheessa alkoi tuntua puulta... Tuntui
että minä annan kaiken mutten saa mitään. Ja
tarkoitan nyt nimenomaan muuta kuin seksiä. Olin
aina se osapuoli joka jousti joka asiassa ja tein
ruuat, kotityöt ja hoidin kaikki muutkin asiat.
Tuntui ettei minua kunnioiteta eikä arvosteta
ihmisenä ollenkaan. Tutustuin mieheen jota
tapailin muutaman kerran ja tuntui kuin kaikki
olisi kääntynyt päälaelleen. Petin miestäni ja
kerroin sen itse hänelle. Alku oli todella
vaikeaa. Keskusteluja, keskusteluja,
keskusteluja. Juttelimme yöt ja päivät aiheesta,
mutta ei siitä olisi muuten yli päässyt. Sanoin
hänelle että puhutaan niin paljon kuin hän kokee
tarpeelliseksi ja lupasin vastata kaikkiin
kysymyksiin vaikka tiesin ja näin kuinka ne häntä
satuttivat. Yritimme jatkaa suhdetta vielä hetken
aikaa muttei onnistunut. Nyt olemme hyvissä
väleissä hänen kanssaan ja kaikki on hyvin. Se
mitä mieltä itse pettämisestä olen, on tarina
sinänsä...
Mun stoori menee näin:
Oltiin oltu yhessä vajaa vuoden ja mun jätkä petti
mua ensimmäistä kertaa. Sain tietää sen vasta 3 kk
sen jälkeen, sillon mun jätkä kertoi puolet
tarinasta, 1 kk sen jälkeen mun kaveri kertoo
toisen puolen, eli mitä tosiaan oli tapahtunut. Mun
jätkä myönsi sen. Annoin anteeksi. Jätkä sanoi
ettei toistu.
Toinen kerta kun se petti mua me oltiin oltu yhessä
1.5v. ja sillon mä sain tietää 3 kk sen jälkeen
yhelt kaverilta, kun puhuimme pettämisestä, se
luuli jo minun tietäväni ja sanoi sen. En jättänyt
sitä vieläkään. sanoi taas ettei se tapahdu enää.
Kolmas kerta se oli jonkun narkkari muijan kanssa.
Sillon me oltiin oltu yhessä melkeen kaks vuotta.
Sain tietää mun serkulta melkeen heti. Mun jätkä ei
koskaan myöntäny asiaa. Annoin anteeksi vielä
kerran.
Neljäs ja viimenen kerta se oli mun kaverin kanssa
sängyssä monta kertaa, ja kaikki ties siitä, paitsi
minä. Sillon me oltiin oltu yhessä jo 2.5v. Sain
tietää sen vasta 1-2kk sen jälkeen, mutt sillon se
oli jo loppu meiän kohdalta koska mun jätkä muutti
vaasaan. (asun Helsingissä) Annoin muijalle turpiin
ja olisin antanut myös mun jätkälle jos olisi ollu
täällä.
En oo puhunu niiden kanssa sen jälkeen. Nyt olen
ollu sinkkuna 3 kk, ja valitsen miehet tarkalla. En
aio koskaan enää antaa anteeksi pettämisestä!
Vitutta koko juttu, siis ett mä annoin anteeksi jo
ensimmäisestä kerrasta.