Minun mielestäni mustasukkaisuus johtuu
epävarmuudesta ja huonosta itsetunnosta,eikä sen
pitäisi kuulua mihinkään suhteeseen.
Nimittäin,jos olet sinut itsesi kanssa kaikin
puolin,olet löytänyt miehen jota rakastat ja
jonka tiedät rakastavan sinua,ja tiedät,että olet
kaikkea sitä mitä hän voi naiselta toivoa,kaikin
puolin,sinulla ei ole MITÄÄN syytä
mustasukkaisuuteen.Et silloin VOI menettää
miestäsi ainakaan kellekään toiselle,koska jos
kerran juuri sinä olet sitä,mitä hän haluaa,niin
miksi ärsyyntyisit vaikkapa siitä,että miehesi
juttelee muiden naisten kanssa,katsoo pornoa,tai
käy vaikka katsomassa naisstripparia?Vaikka
miehesi saattaisi pitää jotakuta toista sinua
kauniimpana tai fiksumpana,niin jos todella olet
hänen elämänsä nainen,hän ei jätä sinua toisen
takia.
Ja jos näin todella käy,niin kannattaako
sellaista miestä vongata takaisin tai edes
ylipäänsä haluta takaisin,koska jos hän on
löytänyt jonkun toisen,joka on vielä enemmän sitä
kaikkea mitä hän naiselta haluaa,niin kannattaako
murehtia siltikään?Tietysti rakkaus ei heti kuole
ja sitä ajattelee,että miksi niin kävi(itselleni
kävi kerran niin),mutta sellainen mies ole oikea
sinulle,jos hän pitää jotakuta muuta niin paljon
sinua parempana,että jättää sinut toisen takia
(tai sitten pettää sinua toisen kanssa).
Minä ainakin ajattelin,että mies ei ollut
sitä,mitä minä mieheltä toivon,jos hän lähti
toisen mukaan!Muuten voisi olla,mutta jos hän
todellakin pitää toista parempana,niin miksi ei
vain hyväksyä se ja ajatella,että oli itsesi
kannalta parempi,ettet enää ole hänen kanssaan ja
että hänkin on onnellinen.
En siis näe mitään muuta syytä
mustasukkaiseuudelle kuin epävarmuuden ja huonon
itsetunnon!Kertokaa,jos olette muita syitä
löytäneet.Muistakaa,että jos on aidosti toiseen
rakastunut ja sitoutunut,niin ei muita
halua.Tietysti pienen "ihastumisen"voi
sallia,siis jos mies vaikka sanoo,että"se oli
kaunis nainen,ja tykkäsin hänestä,mutta pidän
sinusta paljon enemmän,enkä ikinä sinua vaihtaiis
häneen"Eli voit olla silloinkin aivan
turvallisilla mielin!
epävarmuudesta ja huonosta itsetunnosta,eikä sen
pitäisi kuulua mihinkään suhteeseen.
Nimittäin,jos olet sinut itsesi kanssa kaikin
puolin,olet löytänyt miehen jota rakastat ja
jonka tiedät rakastavan sinua,ja tiedät,että olet
kaikkea sitä mitä hän voi naiselta toivoa,kaikin
puolin,sinulla ei ole MITÄÄN syytä
mustasukkaisuuteen.Et silloin VOI menettää
miestäsi ainakaan kellekään toiselle,koska jos
kerran juuri sinä olet sitä,mitä hän haluaa,niin
miksi ärsyyntyisit vaikkapa siitä,että miehesi
juttelee muiden naisten kanssa,katsoo pornoa,tai
käy vaikka katsomassa naisstripparia?Vaikka
miehesi saattaisi pitää jotakuta toista sinua
kauniimpana tai fiksumpana,niin jos todella olet
hänen elämänsä nainen,hän ei jätä sinua toisen
takia.
Ja jos näin todella käy,niin kannattaako
sellaista miestä vongata takaisin tai edes
ylipäänsä haluta takaisin,koska jos hän on
löytänyt jonkun toisen,joka on vielä enemmän sitä
kaikkea mitä hän naiselta haluaa,niin kannattaako
murehtia siltikään?Tietysti rakkaus ei heti kuole
ja sitä ajattelee,että miksi niin kävi(itselleni
kävi kerran niin),mutta sellainen mies ole oikea
sinulle,jos hän pitää jotakuta muuta niin paljon
sinua parempana,että jättää sinut toisen takia
(tai sitten pettää sinua toisen kanssa).
Minä ainakin ajattelin,että mies ei ollut
sitä,mitä minä mieheltä toivon,jos hän lähti
toisen mukaan!Muuten voisi olla,mutta jos hän
todellakin pitää toista parempana,niin miksi ei
vain hyväksyä se ja ajatella,että oli itsesi
kannalta parempi,ettet enää ole hänen kanssaan ja
että hänkin on onnellinen.
En siis näe mitään muuta syytä
mustasukkaiseuudelle kuin epävarmuuden ja huonon
itsetunnon!Kertokaa,jos olette muita syitä
löytäneet.Muistakaa,että jos on aidosti toiseen
rakastunut ja sitoutunut,niin ei muita
halua.Tietysti pienen "ihastumisen"voi
sallia,siis jos mies vaikka sanoo,että"se oli
kaunis nainen,ja tykkäsin hänestä,mutta pidän
sinusta paljon enemmän,enkä ikinä sinua vaihtaiis
häneen"Eli voit olla silloinkin aivan
turvallisilla mielin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
kyllähän tuo tosiaa pitää paikkansa ,et ihan
oikeassa kieltämättä olet ! hyvää jatkoa sinulle !
Miehisestä näkökulmasta:pitää paikkansa hyvinkin
että totta turiset!
Voi kunpa me miehetkin osaismme olla niin
itsevarmoja kuin te naiset... Välillä kun
väkisinkin meinaa tulla mieleen että entä jos oma
nainen lähtee jonkun lihaskimpun matkaan ...Mutta
tosiaan pitää yrittää ottaa mallia tuosta
kirjoituksestasi kun kerraan oma nainekin hokee
koko ajan ettei muita halua!
Kiitos sinulle!
mutta kyllä joskus, vaikka hyvän itsetunnon
omistaakin ja on ihan tyytyväinen itseensä ja
varma rakkaudestaan, niin ainakin minulla on
jossain siellä onnellisuuden tunteen taustalla
pieni menetyksen pelko. En voi olla koskaan
liian/aivan varma, missään asiassa ei mielestäni
voi olla...Mutta nautitaan jokainen onnesta
silloin kun siihen mahdollisuus on...
Allekirjoitan, mitä sanoit. Tosin, kuten Tuulia
totesi aidoista tunteista huolimatta menettämisen
peikko vaanii, ainakin minun vaimoani:
Hän sanoo ettei halua menettää minua ikinä,
toisaalta hän ei halua seksiä juuri koskaan.
Olemme puhuneet asiasta, eikä hän osaa sanoa
mitään syytä. Olen todella panostanut ilmapiiriin
( siitä se homma lähtee), hellinyt, matkusteltu
jne. mut ei.
En ole antanut syytä mustasukkaisuuteen, mutta
melkein mieli tekisi.
Väitän, että jos ei ole yhtään mustis, ei
myöskään aidosti rakasta ! Vai mitä olette mieltä?
ps. emme myöskään koskaan riitele, ei hyvä
sekään. Kaikkia tunteita pitää olla, muuten homma
latistuu, niin kuin meillä. Ja pari lasta ja
velkainen ok-talo ei ainakaan helpota radikaalin
ratkaisun tekemistä.. joskus tekis mieli paeta
vuorille!