Noin viisi vuotta sitten tapasin iranilaisen miehen. Mies rakastui minuun palavasti- ikävä kyllä tunteet olivat tässä tapauksessa yksipuolisia .Kovasti yritin miehelle sanoa, että voimme olla vain ystäviä, muuhun en pysty, koska en koe olevani rakastunut.
Ei uskonut kohteliasta puhettani,vaan alkoi jankata itsevarmasti, että voisimme mennä naimisiin. Tässä vaiheessa olimme tunteneet 5kk.
Kyseisellä henkilöllä oli pysyvä oleskelulupa suomeen, hänelle oli myönnetty em.lupa Suomeen pakolaisstatuksen perusteella. Pääsin eroon miehestä vasta valehdeltuani, että olen suhteessa toisen miehen kanssa............. Siinä vaiheessa närkästyi ja alkoi päivitellä että olisi voinut mennä avioon,kanssani ja minä kerronkin että minulla on toinen mies............
Kohtalo puuttui peliin ja mies muutti oan turvallisuutensa vuoksi toiselle paikkakunnalle. Tapasin vielä kerran miehen nk "eron " jälkeen. Keskustelumme kääntyi ikääni. (Olin tuona vuonna täyttänyt 30 vuotta) Mies arvioi minun olevan noin 26-27 vuotias. Kun sitten paljastin oikean ikäni, hän "kauhistui" ja alkoi paheksua naimattomuuttani.( Mies oli itse 42v ja oli kyllä ikä tehnyt tehtävänsä hänen ulkonäölleen.)
Summa summarum: taisi vain nuori "pipari" ja neitsyt sellainen himottaa........Kivahan sitä on nuorta ja kaunista naista sohvan nurkassa katsella. Kerran kun olimme kävelemässä, kysyi minulta hyvin "huolestunut" ilme naamallaan, että olenko ollut naimisissa. Oli kylläkin kristitty ei muslimi. En nyt mitenkään sano, että paha ihminen, mutta ilmeisesti tuossa kulttuurissa nainen ei voi sanoa EI. Kiusallista.
Ei uskonut kohteliasta puhettani,vaan alkoi jankata itsevarmasti, että voisimme mennä naimisiin. Tässä vaiheessa olimme tunteneet 5kk.
Kyseisellä henkilöllä oli pysyvä oleskelulupa suomeen, hänelle oli myönnetty em.lupa Suomeen pakolaisstatuksen perusteella. Pääsin eroon miehestä vasta valehdeltuani, että olen suhteessa toisen miehen kanssa............. Siinä vaiheessa närkästyi ja alkoi päivitellä että olisi voinut mennä avioon,kanssani ja minä kerronkin että minulla on toinen mies............
Kohtalo puuttui peliin ja mies muutti oan turvallisuutensa vuoksi toiselle paikkakunnalle. Tapasin vielä kerran miehen nk "eron " jälkeen. Keskustelumme kääntyi ikääni. (Olin tuona vuonna täyttänyt 30 vuotta) Mies arvioi minun olevan noin 26-27 vuotias. Kun sitten paljastin oikean ikäni, hän "kauhistui" ja alkoi paheksua naimattomuuttani.( Mies oli itse 42v ja oli kyllä ikä tehnyt tehtävänsä hänen ulkonäölleen.)
Summa summarum: taisi vain nuori "pipari" ja neitsyt sellainen himottaa........Kivahan sitä on nuorta ja kaunista naista sohvan nurkassa katsella. Kerran kun olimme kävelemässä, kysyi minulta hyvin "huolestunut" ilme naamallaan, että olenko ollut naimisissa. Oli kylläkin kristitty ei muslimi. En nyt mitenkään sano, että paha ihminen, mutta ilmeisesti tuossa kulttuurissa nainen ei voi sanoa EI. Kiusallista.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hassu tarina.. :) Kauhistuu 30 vuoden ikää... ja itse on kuitenkin paljon vanhempi vielä! Eikö tyyppi tajua, että itse asiassa hän olisi voinut olla imarreltu siitä, että sai viettää aikaansa noin paljon nuoremman naisen kanssa kuin sinä.. Yleisesti ottaen nimittäin naiset eivät juuri katsele yli 10 vuotta itseään vanhempia. ;) Itse en ainakaan.. Itse asiassa jo 10 vuotta on mielestäni suuri ikäero...
En nyt tiedä, mikä tuossa oli niin hassua. Monissa maissa naisessa täytyy olla jotain vialla, jos ei parikymppisenä ole "päässyt" naimisiin. Miehen iällä ei ole niin väliä, muut ominaisuudet painavat enemmän.
Ehkä mies tulkitsi, että hänellä vielä on toivoa, kun kerran ap suostui tapaamisiin?
olen huomannut saman. Yleensä ottaen suomalaiset naiset pipareita. En halua olla enää tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Koko ajan saa olla epäilemässä ja vahtia tavaroita, ettei jotain viedä.
Ennakkoluuloja on tähänkin suuntaan. Miehen on helppo leikkiä sellaisen kanssa, jonka ei ajattele olevan vaimoainesta. Jotkut naisetkin haluavat pelkkää seksiä. Win-win?
Jos nainen itse on tosissaan ja haluaa jotain vakavampaa, kannattaa odottaa ja katsoa, onko mies muunkin kuin sen piparin perässä. Ne säännöt, joihin on tottunut, eivät välttämättä päde toisesta kulttuurista tulevan ihmisen kanssa. Seksi ei kaikkien mielestä kuulu seurusteluun - siis sellaiseen seurusteluun, joka tähtää avioliittoon. Mies voi laskeskella, että avioliiton mainitseminen tekee hyvän vaikutuksen. Vaikka voihan mies olla tosissaankin.
Kun tutustuin mieheeni, en halunnut olla lelu enkä riskeerata hyvää alkua antamalla miehen pitää mua "helppona". Hänen synnyinmaassaan ehkäisy ei ole kaikkien ulottuvilla, joten fiksu nainen ei riskeeraa terveyttään ja tulevaisuuttaan hetken nautinnon takia. Toisaalta sitten miehelleni suostuminen seksiin (= yhdyntä) tarkoitti sitä, että suhde on vakava. Hänelle seurustelun päämäärä oli avioituminen: ei mitään sellaista, että katsotaan, tuleeko tästä mitään.
" Yleisesti ottaen nimittäin naiset eivät juuri katsele yli 10 vuotta itseään vanhempia. ;) Itse en ainakaan.. Itse asiassa jo 10 vuotta on mielestäni suuri ikäero... "
Niin ehkä ei sinun mielestäsi katsele, ja se on sinun mielestäsi suuri ikäero. Nämähän ovat vain sinun mieltymyksiäsi ja mielipiteitäsi kuitenkin. Itse tiedän montakin paria joissa mies on 25 vuotta naista vanhempi, eli nainen 25v ja mies noin viisikymppinen. Kukin tavallaan.
Oli miten oli, mutta suomalaisen miehen kanssa ei tarvitse pelätä, että vaimo piilossa jossain. Yleensäkin ottaen tuntuu, että nämä diskogigolot pahimmasta päästä. Onko vapaus sekoittanut pään? Toisenlaisiakin varmaan on, mutta harvassa on.
"En nyt tiedä, mikä tuossa oli niin hassua. Monissa maissa naisessa täytyy olla jotain vialla, jos ei parikymppisenä ole "päässyt" naimisiin. Miehen iällä ei ole niin väliä, muut ominaisuudet painavat enemmän.
Ehkä mies tulkitsi, että hänellä vielä on toivoa, kun kerran ap suostui tapaamisiin? "
Olen kanssasi samaa mieltä. Venäjälläkin tuon ikäiset naiset ovat yleensä jo naimisissa, muuten ovat jotenkin outoja heidän mielestään.
Vapaus ja mahdollisuudet sekoittavat monen miehen pään. Hankitaan kokemuksia aikansa ja sitten myöhemmin täytetään odotukset eli hankitaan kunnon vaimo ja perustetaan perhe. Sen perusteella, mitä olen nähnyt, tunnevammaiset, hyväksikäyttävät tyypit eivät yleensä ole avioliitoissaankaan kovin onnellisia.
Kaikessa on riskinsä ja järkeväähän niitä on arvioida. Diskogigolojen joukosta ei löytyne helmiä.
"Oli miten oli, mutta suomalaisen miehen kanssa ei tarvitse pelätä, että vaimo piilossa jossain. Yleensäkin ottaen tuntuu, että nämä diskogigolot pahimmasta päästä. Onko vapaus sekoittanut pään? Toisenlaisiakin varmaan on, mutta harvassa on. "
Suomalaisillakin miehillä on joskus vaimo mutta käy silti naisissa. Tiedän noita miehiä joilla on monia naisia, jopa vuosia voidaan seurustella tietämättä toisen vaimosta, eihän sitä tarvii kaikille kertoa. Muistan yhden miehen joka oli virolaisen ja suomalaisen naisen kanssa samaan aikaan naimisissa, toinen nainen oli Virossa ja toinen Suomessa.
Kaikki kaverini, jotka menivät naimisiin 20-vuotiaana, ovat eronneet. Ihminen on ihan lapsi silloin. Ihan turha ihannoida sitä juttua. Ja totta on sekin, että hyväksikäyttäjät eivät ole onnellisia avioliitossaan. Näyttää olevan tällä palstalla paljon niiden miesten vaimoja, jotka siellä yöelämässä päivystää. Kauhistuttava kuvio! Onneksi silmät aukesivat.
Minä en tiedä yhtään suomalaisparia, joilla noin suuri ikäero. Thai- Suomi pareja tiedän hyvinkin monta, ja vielä suuremmilla ikäeroilla, 30-40 v.
ainoa jonka itse tiedän on vanhempieni, ja hekin erosivat, juuri siihen suurimmalti osin vedoten,,,ajausmaailma vain liian erilainen....
"Kaikki kaverini, jotka menivät naimisiin 20-vuotiaana, ovat eronneet. Ihminen on ihan lapsi silloin. Ihan turha ihannoida sitä juttua."
Kaikki omat tuttuni jotka menivät naimisiin 20-vuotiaana ovat edelleen naimisissa vuosien jälkeen. Eivätkä he olleet lapsia. Oma vaimoni oli 20-vuotias kun meni kanssani naimisiin, ja itse olin 24-vuotias. Siitä on nyt kymmenen vuotta ja olemme edelleen naimisissa. Emmekä olleet lapsia silloin. Ihan hyvin voi siis sitä juttua ihannoida aivan kuten itse tein, ja muut tuttuni tekivät. Aika yksilöllistä tuo "ihan lapsi" silloin juttu. Monet "aikuiset" kolmekymppisenäkään ei tiedä mitä haluaa. Länsimaissa on yleensä tällaista ajattelutapaa enemmänkin, ja sen takia monet eivät ole mihinkään oikeaan suhteeseen valmiita ennen kuin mittari lyö 30, jos edes silloinkaan. Sen takia ei ehdi suomalaisten naisten kanssa tekemään kuin yhden tai korkeintaan kaksi lasta kun on ikä jo tullut täyteen.
"Kaikki kaverini, jotka menivät naimisiin 20-vuotiaana, ovat eronneet."
Taisivat olla suomalaisia nuo kaikki kaverisi? Tai ainakin toinen osapuoli varmasti suomalainen.
"Sen perusteella, mitä olen nähnyt, tunnevammaiset, hyväksikäyttävät tyypit eivät yleensä ole avioliitoissaankaan kovin onnellisia. "
Tarkoititko suomalaisia, vai minkämaalaisia? Kertoisitko jotakin enemmän, kiinnostaa, kun tunnen yhden "tunnevammaisen"?
Kokemukseni ovat vietnamilaisista (pitkähkön ajan takaa), mutta varmaankin yleismaailmallisia. Jos näkee toisen ihmisen jollain tapaa alempiarvoisena ja oikeuttaa sillä toisen käyttämisen vain omien tarpeiden tyydyttämiseen, kaipa se jotain ihmisestä itsestään kertoo.
Jotkut nuorukaiset pilasivat maineensa niin, ettei heille jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hankkia vaimo synnyinmaastaan. Perustettiin perhe, koska niin kuuluu tietyssä iässä tehdä. Jotkut vakiintuivat ja järkiintyivät, mutta joillekin vanhat tavat jäivät päälle. Ihminen tekee itse valintansa, mutta en voi olla ajattelematta, mitä merkitystä on sillä, millaisen perhemallin on kotoaan saanut. Etenkin, jos on kokenut asioita, joita ei lapsen tarvitsisi kokea.
"Monissa maissa naisessa täytyy olla jotain vialla, jos ei parikymppisenä ole "päässyt" naimisiin."
Lause voisi paremminkin olla "monissa maissa täytyy olla jokin vika, jos naisessa on jotain vialla, jos ei ole parikymppisenä hellan ja nyrkin välissä"
No jaa, en usko, että kysymyksessä oli mikään "toiveajattelu"avioliitosta. Itse koin, että rakastui vain ulkokuoreeni ja kauniisiin kasvoihini .En edes pystynyt silmiin katsomaan, koska hänen kasvonpiirteensä koin vastenmielisiksi.
Yleensä opiskellaan ammatti ja luodaan uraa ennenkuin tehdään lapset. No näillä 20-kymppisinä naimisiin menneillä ei mitään uraa olekaan. Liuta lapsia ja profiili nettisaitilla, kun diskoon ei pääse. Siinä voi miettiä kannattiko?
"Yleensä opiskellaan ammatti ja luodaan uraa ennenkuin tehdään lapset. No näillä 20-kymppisinä naimisiin menneillä ei mitään uraa olekaan. Liuta lapsia ja profiili nettisaitilla, kun diskoon ei pääse. Siinä voi miettiä kannattiko? "
Ei lapsien teko ole mikään este opiskelulle tai työelämässä olemiselle. Et varmaan ole koskaan kuullut päiväkodista? Eli lapset voi ihan hyvin olla päiväkodissa silloin kun käydään töissä tai koulussa, tai vaikka perhepäivähoidossa. Yleensä tosin nainen on ainakin sen pari vuotta äitiyslomalla synnytyksen jälkeen ennen kuin palaa takaisin työelämään.
Eli kyllä sitä ehtii myöhemminkin opiskella tai käydä töissä. Monet ihmiset vaihtavat nykyään alaa tiuhaan tahtiin, ja heillä voi olla jopa montakin eri ammattia opiskeltuna. Olen itsekin vaihtanut alaa vasta vanhempana.
Sitten sellaiset "uranaiset" eivät välttämättä sovi kaikille, ja tuollaiset liitotkaan eivät välttämättä kestä pitkään kun ajatellaan vaan omaa uraa, joka on joillekin se tärkein asia elämässä. Lapset kärsivät paljon tuollaisesta kun vanhemmilla on "urat" niin tärkeitä, että ei ole lapsilleen aikaa juuri lainkaan, ja työt, sekä sen aiheuttamat paineet ja stressi tuodaan myös iltaisin kotiin. Siinä voi miettiä kannattiko?
Asioista voi olla montaa eri mieltä kuten olet jo huomannutkin. Jokainen näkee asiat eri tavalla, ja toimii sen mukaisesti. Ei kaikki nuoret halua diskoissa käydä, tai mennä yleensä bailaamaan, jolloin vedetään kunnon kännit. Paitsi täällä Suomessa ehkä tuo on varsin yleistä.
Eikä niitä lapsiakaan muuten tarvitse heti naimisiin menon jälkeen tehdä. Sen ehtii myöhemminkin jos on vielä nuori. Kuten sanoin niin jos 35 vuotiaan naisen kanssa menee naimisiin niin tulee kiire tehdä niitä lapsia kun ikä alkaa tulla jo vastaan.
Toisille se lasten teko on sama kuin ura. Vieraileppa lähiöissä, niin silmäsi avautuvat.
Asun lähiössä jo, kiitos vaan.
"Ei lapsien teko ole mikään este opiskelulle tai työelämässä olemiselle. Et varmaan ole koskaan kuullut päiväkodista? Eli lapset voi ihan hyvin olla päiväkodissa silloin kun käydään töissä tai koulussa, tai vaikka perhepäivähoidossa. Yleensä tosin nainen on ainakin sen pari vuotta äitiyslomalla synnytyksen jälkeen ennen kuin palaa takaisin työelämään."
Onko omakohtaista kokemusta siitä kuinka hyvin pystyy keskittymään opiskeluun kun on lapsia huollettavana? Ei ole mitään herkkua, mutta pakko jatkaa kun haluan parempaa...
Monesti mokuliitoissa ei ole vain yhtä tai kahta lasta, niin että työelämään palaminen venyy ja venyy ja venyy ja...
"Onko omakohtaista kokemusta siitä kuinka hyvin pystyy keskittymään opiskeluun kun on lapsia huollettavana? Ei ole mitään herkkua, mutta pakko jatkaa kun haluan parempaa..."
On omakohtaista kokemusta siitä, eikä se aina niin helppoa ole, mutta ei se elämä muutenkaan ole aina helppoa. Jokainen valitsee oman tiensä, ja turhaa se on muita siitä yleensä syyllistää.
"Monesti mokuliitoissa ei ole vain yhtä tai kahta lasta, niin että työelämään palaminen venyy ja venyy ja venyy ja.."
Olen itse mokuliitossa, ja meillä on kaksi lasta tällä hetkellä. Kotiäitinä oleminen on jotenkin huonosti arvostettua nykyään, vaikka se on yksi parhaimpia ammatteja, ja haastavimpiakin.
En syyllistä. Jotenkin olin lukevinani unelmaa siitä kuinka vanhempanakin voi opiskella. Todellakin unelmaa, sillä sanallakaan et maininnut asioiden haastavuutta. Miksi pitäisi kiivetä pers eellä puuhun? Koska mamulla oli kiire naimisiin. Usein sain kuulla siitä kuinka nainen on valmis mihin vain kun hänellä on lapsi. Ja huomaa HÄNELLÄ, perhe ei monesti ole yhteisyritys kuten suuri osa suomalisista mieltää.
Kotiäitiys ei ole ammatti sen enempää kuin tytär tai serkku
Kyllä tää keskustelu kääntyi säälittäväksi väittelyksi sopivasta perheenperustamisiästä.............Olisin halunnut lukea hiukan toisenlaisia kommentteja.
Mitä kommentteja. Et edes kysy mitään... Minusta aika tekemällä tehty juttu jostain satunnaisesta kohtaamisesta. Eihän siinä juurikaan tapahtunut mitään.
""Minä en tiedä yhtään suomalaisparia, joilla noin suuri ikäero. Thai- Suomi pareja tiedän hyvinkin monta, ja vielä suuremmilla ikäeroilla, 30-40 v."" Etkö tiedä Sauli Niinistön ja Jenni Haukion ikäeroa, tai Paavo- ja Päivi Lipposen?