...ja ajattelet tekeväsi sen jonkun muun kanssa
kuin sen kenen kanssa rakastelet? Onko se
pettämistä?
kuin sen kenen kanssa rakastelet? Onko se
pettämistä?
Kun rakastelet...
in my dreams
171311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei ole. Jokaisen ajatukset on oma asia ja ei sitä
aina edes pysty kontrolloimaan, mitä päässä
liikkuu. Sitäpaitsi, niin kauan kun ne pysyvät
vain ajatuksina, etkä kerro niistä kumppanillesi,
kukaan ei kärsi.
En tiedä, ei kai. Miksi se olis, ainaki jos ET
koko ajan ajattele toista.
Vaikee sanoa.
Ei hyvänen aika...
Mitä järkee on rakastella semmosen kanssa, josta
niin vähät välittää, että pitää jotain toista
ajatella!?
Ei siitä ole kysymys.
Oletetaan, että pariskunta on seurustellut vaikka
kymmenen vuotta, ja seksi on jo mitä on.. Ei enää
niin kiihkeää ja tulista kuin alkuaikoina.
Molemmat kuitenkin rakastavat toisiaan, ja ovat
uskollisia..
jos tällaisessa tilanteessa kumpikin nauttii
enemmän ajattelemalla vaikka Pamela
Anderssonin/George Clooneyn puolisonsa tilalle,
niin mikä ettei! Parempi sellaisia juttuja on
tehdä ajatuksissaan, kuin toteuttaa..
Sama pätee kyllä tuoreempiinkin suhteisiin. Kyllä
minäkin olen "syyllistynyt" siihen, että
ajattelen minua rakastelevan jonkun ihan muun,
kuin oman kultani. Mutta se vain lisää
seksuaalista nautintoani, eikä sillä ole mitään
tekemistä tunteiden kanssa!
Kommenttisi on aika lapsellinen, sillä eihän
tuollainen viaton unelmoiminen kerro mistään
välinpitämättömyydestä omaa kumppania kohtaan.
Aina ei vaan käy niin, että oma rakas on maailman
komein ja paras uros.. Silloin pitää ottaa
mielikuvitus avuksi.
Vai olisiko mielestäsi parempi valita
elämänkumppani sen perusteella, kuka on hyvä
sängyssä ja kenen kanssa seksi toimii loistavasti
hamaan hautaan saakka, vai sillä perusteella,
kenestä välittää henkisellä tasolla, ja jonka
kanssa on hyvä olla muuten vaan.
Mietipä uusiksi.
kommentti se vasta sinulta tuli.- oletetaan että
pariskunta on seurustellut 10 vuotta ja seksi on
mitä on - Kuule ei se aina tarkoita sitä että
seksi on pelkkää jyystämistä ja "velvollisuus"
pitkään yhdessä olleilla, meillä se on parempaa
kuin alkuaikoina, tunnetaan täysin toisemme ja
tiedetään kuinka saadaan toinen todella
nauttimaan.
- aina ei käy niin että oma rakas on maailman
komein ja paras uros - Pitäisi olla JUURI sinulle
molempia...
- onko parempi valita elämänkumppani sen
perusteella kuka on sängyssä hyvä ja seksi toimii
hautaan asti, vai kenen kanssa on hyvä olla
muuten vaan? - Jos pitkässä parisuhteessa ei
seksi toimi, silloin tehdään muutakin kuin
haaveillaan toisesta. Parin pitää tulla toimeen
niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja silloin on
myös hyvä olla.
Viittauksesi Pamelaan ja Georgeen kyllä paljasti
oman lapsellisuutesi, joten mietipä sinäkin
uusiksi.
Epäilemättä kommenttini on lapsellinen... minähän
olen ollut vain kahdeksan vuotta saman kumppanin
kanssa. Siinä ajassa vielä mitää parisuhteesta
opi ja tajuu :)
Ootko muutes huomannu semmoista kummaa juttua,
että seksi pelaa paraiten, jos viihdytään
muutenkin yhessä ja synkkaa "henkisellä tasolla"?
Asiaa kaikki tyynni.
En vaihtas omaa kultaani johonkin
mielikuvitusjulkimoon.
Oma suhteeni on kestänyt 14 vuotta ja ikinä ei
ole tarvinnut ajatella toista kun olemme
rakastelleet. Itsetyydytys on asia erikseen,
silloin ajatus voi hivenen harhailla. Sen voin
vielä sanoa, että seksi on muuttunut kokoajan
vain paremmaksi, eikä ole mitään "jyystämistä".
Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta on
juurikin totta. Niin ja vielä aihetta
jatkaakseni, ehkäpä tämä ettei tarvitse unelmoida
toisista tarkoittaa sitä, että kumppani riittää.
Eipä ole tullut mieleen että menisin pettämään,
ei rakkaani riittää minulle täydellisesti :)
Hah! Ymmärsit näköjään tarkoituksella viestini
ihan nurinkurisesti.
TIETENKIN ymmärrän, että seksi on tärkeä osa
suhdetta, eikä siitä SAISI koskaan tulla
väkipakolla jyystämistä, mutta siihen se monesti
menee..
Ja tämä Pamela/Gerorge -kommentti oli
mahdollisimman selkeä esimerkki..
Noh, totta kai on hyvä ja hieno asia, jos ei
kenenkään tarvitse kuvitella oman kumppaninsa
paikalle ketään toista, mutta minä en ainakaan
meinaa valehdella.
Meillä on hyvä ja toimiva suhde, myös seksin
osalta. Mutta silti piristän joskus itseäni
sulkemalla silmäni ja kuvittelemalla rakkaani
paikalle jonkun toisen.
MINUN mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, eikä
kerro millään tavalla siitä, että henkinen tai
fyysinen yhteytemme olisi heikko.
Kuten ehkä huomasit, mainitsin, että
sama "teoriani" pätee toki myös lyhyemmän aikaa
seurustelleisiin pareihin. Joten tuo viittauksesi
omaan seksielämääsi oli aika turha. Kiva, jos
teillä menee hyvin, mutta tosiasia on se, että
monet kauan yhdessä olleet parit kadottavat sen
kipinän, joka heillä alkuaikoina on ollut.
Tunnen jopa pariskuntia, jotka nukkuvat eri
huoneissa, eivätkä ole harrastaneet seksiä
vuosiin!!
Halusin siis tavallaan korostaa sitä, että mikäli
jotakuta ihmistä auttaa se, että fantasioi
rakastelleessaan jostain toisesta ihmisestä (ja
tietenkin vain silloin tällöin!) niin miksi ei!?
Eihän siinä ketään satuteta millään tavalla.
Ja sitten tämä paras/komein uros.. Ilmeisesti
sinulla on käynyt sellainen flaksi, että olet
saanut miehen, joka on yhtä aikaa kaikkea sitä,
mistä naiset aina haaveilevat.. No, tiedänpä
jälleen tapauksia, joissa esim. naisella on
kumppaninaan aivan ihana, hellä, ymmärtävä,
rakastava mies, mutta joka ei seksin saralla ole
PARAS, mitä heillä on ollut. Eli olisiko
parisuhde pitänyt jättää rakentamatta vain siksi,
että mies ei tältä yhdeltä osalta täytä
TÄYDELLISEN miehen vaatimuksia? Tuijotatko sinä
ulkonäköä niin, että se voi toimia karsivana
piirteenä, kun haet elämänkumppnia? No, minä en.
Minun rakkaani on minulle yleisesti ottaen
varmaankin se "paras". Mutta ei hän välttämättä
ole kaikissa asioissa paras, eikä varmasti
maailman komein mies, vaikka söötti onkin.
Mutta minullepa sattuvatkin olemaan tärkeämpiä ne
seikat, miten henkinen puolemme JA SITÄ KAUTTA
fyysinen puolemme toimii.
Jos kommenttini oli sinusta lapsellinen, niin
samaa voin sanoa sinusta. Elätköhän mahdollisesti
jotain haaveunta?!
juuri henkisen lapsellisuutesi...- tuijotatko
sinä ulkonäköä niin että se voi toimia karsivana
piirteenä, kun haet elämänkumppania- Missä
vaiheessa olen sanonut tälläista, sanoin että
oman kumppanin tulisi olla juuri sinulle se
komein/paras. HUOM: JUURI SINULLE! Ei minunkaan
mieheni mitään vuoden komein mies pokaalia saisi
yleisön silmissä, MUTTA MINULLE HÄN ON KOMEIN JA
PARAS eli rakastan kaikkea hänessä, ne piirteet
kolahtaa juuri minuun ja saa sydämeni
läpättämään. Ja miksi tyytyä suhteeseen jossa
kaikki palaset ei loksahda yhteen, niinkuin
sanoin kun henkinen ja fyysinen yhteys pelaa,
suhde hipoo täydellisyyttä (hipoo siksi että
ainahan silloin tällöin riidellään ja kinataan
mutta vain silloin tällöin). Ja en usko että
kymmentä vuotta olen elänyt "haavemaailmassa"
Parisuhteessa kun on mahdollista löytää uskomaton
yhteys ihan kaikilla aloilla :) Enkä enää
vaivaudu sinulle vastaamaan jos et vieläkään
ymmärtänyt mitä tarkoitan.
Minä ymmärrän kyllä mitä tarkoitat.
Ja ymmärrän senkin, että oman puolison tulee olla
juuri itselle se KOMEIN/PARAS. Ja kuten sanoin,
minulle hän onkin paras. Ja minäkin rakastan
kumppanissani kaikkea, mutta hänessäkin on vikoja
ja puutteita. -Jotka ole hyväksynyt osana häntä!
Eikös rakkaudessa ole siitäkin kysymys?!
Olen jo ajat sitten luopunut toivosta löytää ns.
TÄYDELLINEN mies. Sellaista ei ole olemassa.
Paitsi siis se, joka osoittautuu loppujen lopuksi
juuri ITSELLE TÄYDELLISEKSI. Ja tässä kohtaa tämä
määritelmä pitää sisällään myös ne viat ja
puutteet, jotka pitää toisessa hyväksyä.
En tarkoita, että pitää tyytyä vähempään, kuin
mitä voisi saada, vaan sitä, että on opittava
itsekin joustamaan ja näkemään peilistä omat
vikansa ja puutteensa. Näin voi hyväksyä toisessa
sellaisia asioita, jotka tökkivät..
Ajauduttiin aika kauas alkuperäisestä aiheesta,
mutta haluan korostaa sitä, että oma kumppani voi
olla itselle täydellinen, komein, paras, ihanin,
sopivin jne.. Mutta silti terve ihminen unelmoi
ja fantasioi muistakin. Asioista ja ihmisistä.
Vaikkei koskaan näitä toteuttaisikaan.
Ainakin meikäläinen, vilkkaalla mielikuvituksella
varustettu ihminen, kuvittelee itsensä monesti
vaikka minkälaiseen kanssakäymiseen ja vaikka
kenen kanssa, mutta se ei silti kerro siitä, että
oma kumppanini ei minulle riittäisi.
Päinvastoin! Kuvitelmat on kuvitelmia, mutta jos
todellisuus on sellainen, että ne voivat jäädä
vain kuvitelmiksi, niin eikö tilanne ole silloin
hyvä?!
En ole muistaakseni KOSKAAN ajatellut(?)
rakastellessani sitä henkilöä, kenen kanssa olen
lemmenleikkeihin uppoutunut. Olen aina
irroittanut ajatukseni miltei kokonaan käsillä
olevasta tilanteesta. Olen fantasioinut aivan
toisenlaisista tilanteista kuin siitä, missä
rakastellessani oikeasti olen, ja miettinyt
lähinnä vain omaa ja toisen tuntemuksia ja
nautintoa, en käsillä olevaa tilannetta sinänsä.
Koskaan en ole kuvitellut kumppaniani miksikään
todellisuudessa olemassa olevaksi henkilöksi tai
julkkikseksi, vaan lähinnä mietiskelen erilaisia
eroottisia tilanteita, joissa voisin olla.
Yleensä kuvittelen itsekin olevani joku muu kuin
kuka olen. Niin pystyn olemaan kaikkein
vapautunein, innostunein ja uteliain, ja
sellaisena haluan seksielämäni pitääkin.
ole
....mutta kun ei voi, niin kannattaa ottaa
mielikuvitus avuksi.
Meitä ainakin kiihottaa kuulla, ketä / mitä
kumppani kuvittelee. Jos tästä olisi
mustasukkainen, niin olisi se aika vaikeaa.
No ei oo, pitäähän sitä jotain ajatella.
Ei periaatteessa oo pettämistä, mut TODELLA
TÖRKEETÄ!!! Mä ainaki varmaan jättäisin mun
poikaystävän jos se tekis noin. Sehän osottaa
että se on kyllästynyt/ei tykkää oman naisensa
ulkonäöstä/tykkää enemmän jonkun toisen
ulkonäöstä. Itsetunto laskis nollaan.