Olemme olleet jo kuusi vuotta yhdessä. Alusta asti hän puhuu vähän väliä erosta. Vähän väliä että rakastaa. Välillä ei esim. tykännyt kun tiskaan liian vähän. Kun sen korjasin se ei mitään auttanut.
Monesti ollut sitä mieltä että en välitä enkä kysele kuulumisia. Koko ajan olen niitä kysellyt viikottain. Joten sitten sanoin että rupea kertomaan niitä itse kuten minäkin teen. Minä en pidä jos minulta kysytään kuulumisia. Mutta olen niitä häneltä aina kysellyt.
No sekään ei auttanut. No nyt ei ole siitä enää puhunut.
Monesti kun rupeaa puhumaan että mikä suhteessamme on vikana. Sanoo, taitaa olla oma kriisini. Niin moni asia elämässä. Ne asiat ovat lähinnä tyytymättömyyttä esim kun ei jaksa olla enää samassa työpaikassa. Tai masentaa mutta ei tiedä miksi. Psykologilla on käynyt juttelemassa ja hänen mielestään auttanut. Mutta eroa ei huomaa.
Kuinka saan selville mitkä asiat häntä oikeasti vaivaavat ja miten voisin häntä auttaa ? Sanoin jo että pitäisikö meidän sitten erota. Ei halunnut sitäkään.
Monesti ollut sitä mieltä että en välitä enkä kysele kuulumisia. Koko ajan olen niitä kysellyt viikottain. Joten sitten sanoin että rupea kertomaan niitä itse kuten minäkin teen. Minä en pidä jos minulta kysytään kuulumisia. Mutta olen niitä häneltä aina kysellyt.
No sekään ei auttanut. No nyt ei ole siitä enää puhunut.
Monesti kun rupeaa puhumaan että mikä suhteessamme on vikana. Sanoo, taitaa olla oma kriisini. Niin moni asia elämässä. Ne asiat ovat lähinnä tyytymättömyyttä esim kun ei jaksa olla enää samassa työpaikassa. Tai masentaa mutta ei tiedä miksi. Psykologilla on käynyt juttelemassa ja hänen mielestään auttanut. Mutta eroa ei huomaa.
Kuinka saan selville mitkä asiat häntä oikeasti vaivaavat ja miten voisin häntä auttaa ? Sanoin jo että pitäisikö meidän sitten erota. Ei halunnut sitäkään.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vaikka siis puhui taas erosta. Sanoin että jos kanssani on paha olla. niin pitäisikö vain lopulta erota ? Ei halunnut. Kuulostaa siltä että hän ei edes itse tiedä miksi loppujen lopuksi paha olla. Näin sanoo.
hän kaipaa vain huomioo, jä näinollen käyttäytyy kuinikäkin lapsi. se kuuluu naisten luonteeseen.
Eukkos varmaan tykkäisi jos vaistoaisi susta spontaaniutta eikä mitään "tiskaan, korjaan tilanteen"-asennetta. Tuntuu että sä toimit aikas laskelmoivasti ja teet asioita "suorittaen suhdetta". Olisko näin? Vois hyvinki olla.
No. Minä nyt en ole tuollaisissa asioissa niin spontaani. Joten pakko on sitten suorittaa. Sama kai sen luulisi olevan. Miksi ne tiskit tiskaan kun ne tiskaan mukisematta. Minä joudun suorittamaan. Koska koko ajan tulee vaatimuksia. Vaikka välitän hänestä ja rakastan häntä. Mutta minä kuitenkin teen ne. Mukisematta. En ymmärrä miksi koko ajan hakee vikoja ja kun ne on korjattu. Ei osaa sanoa itsekään miksi on paha olla. Ja kun ehdottaa eroa kun siitä aina puhuu kun ei halua että toisella on paha olla. Ei sitä halua tehdä. Pitäisikö minun vain sitten erota. Ja sanoa että tehdään näin. Kun hyvin väsyttäväähän se on tuollainen vuodesta toiseen. Hän tekee myös paljon sellaista että sovitaan jotain. Ja seuraavana päivänä sanookin että ei olla niin sovittu. Vaan eri tavalla. Satoja kertoja tällaisia tilanteita. Ja se ei ole totta mitä hän sanoo.
Ja jos hän kerran pahoin voi. niin kai se pitää erota. vaan sitten kun asiasta puhuu. Ei enää olekaan varma voiko pahoin meidän takiamme. Ja rupeaa puhumaan muista asioista.
miks sä sitten vaan suoritat etkö osaa nauttia elämästä, onko nainen sinullekaan oikea ihminen kun et inspiroidu vaikkapa jammailemaan; nauttimaan elämästä.millasta on sun mielestä elämänarvoinen elämä; mitä siihen kuuluu?
kommunikaatio?millaisia te ootte ihmisluonteina?mitä ajattelette maailmasta?onko olemassa vain arki?uskotteko yliluonnolliseen? onko avaruudessa elämää?millasena näette toisenne positiivisessa valossa vai onko se toinenkin vain "kiva"?
menikö yli hilseen jo?
Siis jos spontaanius tarkoitti sinulle että teen ne hommat ilman pyyntöä. Niin juuri niin olen tehnyt. Nyt kun hän sai tämän uusimman kohtauksensa. Siivosin täysin. Aivan täysin. Koko asunnon. Pyynnöttä. Ihan joka ikisen paikan petiä myöten. Viimeisen päälle.
Siis tein sen ennen, taas tätä hänen pahaa oloaan. hän oli juuri pari viikkoa reissussa. Ja kun palasi. Olin näin tehnyt.
Erossa oleminen on testi voiko elää ilman toista, ehkä voisit koettaa saada juteltua ihan rauhassa teidän elämästä, ehdota vaikka yhteistä illallista sano et helpottais oloasi, jutelkaa elämästä. Toisaalta se paha olo ei välttämättä ole sun syysi, se voi olla naisen omaa syyllisyyttä miten on sua kohdellut tai epämääräinen paha olo voi viestiä myös monesta muusta asiasta. Hajonnut narsisti usein oireilee noin.
Meillä se on mies, joka aina välillä nostaa tuon eron esiin ja sitten peruu sen. Mutta...mikä tekisi minut onnelliseksi parisuhteessa...joo, ihan hyvä jos autat tiskeissä enemmän ja kyselet kuulumisia...mutta se ei ole se pääasia...itse jos koen rakkautta, niin mielelläni laitan ne tiskit..mutta jos en koe, niin tulee äkkiä mieleen, että piikako vain olen. Eli se, että antaisit naisellesi rakkautta, se korjaisi kaiken muunkin...pään silitystä, halauksia, intohimoisia suukkoja, niskan/pään hierontaa, kehuja ulkonäöstä, rakkausviestejä, puheluita vain sanoaksesi että rakastat, pikku suklaalevy kun tulet kotiin, oma-aloitteisesti mukaan ruokakauppaan (se on tosi tylsää yksin)...ja kaikkea tätä joka päivä. Silloin itse olisin onnellinen, jos mieheni tekisi noita asioita...välillä hän muistaa ja silloin elämä hymyilee eivätkä kotiaskareetkaan paina niin paljon...
En nyt osaa tekstin perusteella sanoa, että onko naisesi tyytymätön siihen, ettet ehkä hoida kotitöitä yhtä paljon kuin hän vai mistä on kyse. Kuitenkin vaikuttaa siltä, ettette juurikaan kommunikoi keskenänne. Puhukaa asioista.
Tuo "eroan- en eroa" mantra vaikuttaa lapselliselta huomionhakuisuudelta. Monet naiset käyttää tuota taktiikkaa siihen, että mies kiinnittäis huomionsa naiseen. Myönnän, että joskus teininä tuli tehtyä..
Itse olin hyvin tyytymätön kun mieheni ei hoitanut kotitöitä itsenäisesti vaan aina häntä joutui pyytämään ja patistelemaan ja loppujen lopuksi minä olin se mäkättävä, pahantuulinen akka, joka ei tee muuta kuin vaatii "puurtamaan". Kyse oli kuitenkin yhteisistä kotitöistä ja ei voinut vaan ymmärtää, että miksi minä teen osuuteni mukisematta yhteisen viihtyvyyden vuoksi, mutta hän ei voi tehdä samaa. Ehkä naisellasi on samanlaisia patoutuneita tunteita? En siis väitä, että teidän tilanteenne olisi samanlainen, mutta näin meillä kävi. Puhuimme asiat halki rauhassa ja rehellisesti pöydän ääressä. Ongelma loppu kuin seinään. :) lykkyä tykö!
Harrastaako nainen tarpeeksi liikuntaa? Ei mitään kävelylenkkiä vaan kunnon rääkkiä. Ellei, tulee masennus ja hormonitkin on sekaisin.
Kiitos vastauksista. Monesti ollut tosiaan aiemmin ainakin esim siitä huono mieli sillä kun sen mielestä en ole kiinnostunut sen asioista. Enkä kysy kuulumisia. Sitä olen ihmetellyt ja sanonutkin. Kun olen kysynyt niitä joka viikko. En varmaan joka päivä. Mutta joka viikko varmaan pari kolme kertaa viikossa. Ja kun kertoo olen kuunnellut loppuun asti. Mutta aina se sama.
Siivoomisen ym kanssa on ollut aina vaikeaa, kun en ole yhtä siisti ihminen. On jotenkin raskasta koko ajan siivota vain toisen takia. En minä halua sen siivoavan enemmän. Mutta kun en pidä koko asiaa tärkeänä. Nyt olen muuttanut itseäni siinä kun on niin raskasta kuunnella valituksia. Ja haluan että sillä on hyvä mieli. Mutta on se vähän raskasta vieläkin väkisin tehdä.
Nyt hän oli taas hyvällä tuulella kun soitin ja sanoi että rakastaa. Puhuimme niistä hänen asioistaan ja siitä kun on väsynyt, päivällä. Ja sanoin että kyllä hän saa paremman miehen etsiä jos minä käyn raskaaksi ja ymmärrän jos käyn. En oo ihan terve. Uniongelmaa ym enkä voi käydä töissä. niillä ei kuulema merkitystä. Mutta on kai niillä. Ja en halua olla riesa.
Sitten se yksi ongelma mistä aina riitaa: Kun sovitaan jonnekin menoa tms. Niin aina muuttaa sitä ja sanoo myöhemmin että sovittiin erilailla ja että minä muka kuulin väärin vaikka en kuullut. Suurin osa riidoista tulee tästä. Melkein aina kun sovitaan että tulee taas tänne se ja se päivä jos ollut jossain. Tai tehdään se ja se päivä jotakin ja mennään jonnekin. Ne muuttuvat. Päivät muuttuvat yms. Ja se on aina minun vika ja olen muka kuullu väärin, vaikka oikeasti aina muuttelee niitä. Näyttää että hän vilpittömästi ei ikinä muista mitä on sovittu, enää seuraavana päivänä. Ja se on minusta outoa.
en ymmärrä miten sen asian saa korjattua ? Välillä se on niin raskasta että tekisi mieli laittaa nauhurille mitä sovitaan että voin myöhemmin soittaa. Kun sanoo, että kuulin väärin.
No nyt hänellä oli taas onneksi parempi olo.
Kiitos teille tosi paljon vastauksista.
Onko teillä tunneside, osoitatko HELLYYTTÄ JA LÄHEISYYTTÄ; TYKKÄÄMISTÄ JA NÄYTÄTKÖ INTOHIMOA
No kyllä minä omasta mielestä osoitan kaikkia noita. Tietysti tyypillinen mies että en mikään yltiöromanttinen osaa olla. Mutta kyllä minä näytän että välitän. Ainakin minun mielestä. Tuntuu vain että ei osaa aina ajatella kuin naiset ajattelevat. Eikä että mitä he loppujen lopuksi haluavat että kaikki olisi hyvin.
Pane sitä anaaliin ilman liukkaria. Sen jälkeen asia ratkeaa ainakin johonkin suuntaan.
Rakkausteorioiden mukaan 5 vuoden kohdalla tulee suhteessa ns. itsenäistymisvaihe joka puntaroi kestääkö suhde vai ei, onko parilla tarpeeksi yhteistä tai haluaako jotain muuta, toimiiko suhde tms., eli nyt voi olla niin että nainen ei näe teillä yhteistä tulevaisuutta ja minusta tuo nainen ei ole sinullekaan oikea, vaikutat niin kiltiltä, ja hän vain syyttelee ja kääntelee asioita. Ehkä voisit ajatella että tapaat vielä jonkun muun kivemman ja että tuo nainen ei ole sinullekaan oikea.