Huvittavaa tuo naisten käyttäytyminen näissä nettitreffipalstoilla. Olen vastaillut useillekin naisille tämänkin sivuston treffipalstalla ja naurattaa miten nihkeästi suhtaudutaan mieheen jolla on pieniä lapsia. Ilmoituksissa vaaditaan mieheltä lapsi-ja eläinrakkautta mutta siinä vaiheessa kun selviää että minulla itellänikin on lapsia niin vastaaminen viesteihin yleensä loppuu. Eli jos ystävällisesti voisitte naiset kirjoittaa siihen profiiliin että ette hyväksy muita kuin ne omat lapset,säästyy kaikkien aikaa...ja tämä nyt ei tietenkään koske kaikkia ilmoituksia.
"Lapsia saa olla..mutta vain minulla"
lapsellinen..myös
28411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
No onpas, itse ainakin pidän lapsellista miestä enempi itseni kanssa samalla aaltopituudella olevana. Tässä varmaan kyllä vaikuttaa minkäikäinen itse olet ja lapsesi.
Aivan saman käyttäytymis mallin olen huomannut ja kokenut.
Itselläni on lapset luonani joka toinen toinen viikko mikä alkaa yleistymään verrattuna tuohon viikonloppu isään mutta kuitenkin on "vapaata".joka toinen viikko.
Profiilissani lukee nuo lapset mutta ei kylläkään lasten ikää ja saan ihan hyvin aloitteitakin mutta kun tulee lasten iästä puhetta niin jutut yleensä jää siihen.
Tietty saan kannustusta ja innostusta ja monella naisellakin lukeekin että lapsia pitää ja täytyykin olla kun oma lapsikatras on täynnä.
Joillakin jopa lukee että isän pitää olla lastensa kanssa tekemisissä ja ymmärrän senkin koska omasta mielestäni se osoittaa itsekästäkin elämäntapaa.
Tästä samaisesta asiasta on väännetty ennenkin yhäri keskusteluista lähtien ja kuinka vaikeeta naisten on hyväksyä toisten tekemiä lapsia mutta omat lapset täytyy toisen hyväksyä kaikkinensa lieveilmiöineen.
Eiku rohkeesti vain naiset lisäämään profiiliinne ettei pieniä lapsia...kuin omat...
mutta meneehän se hankalaks jos molemmat on yh:ita niin mites sitä yhteistä aikaa sitten järjestää, aina jompi kumpi joutus ottaan ne lapsetkin mukaan toisen luo, etenkin jos on pieniä? Varmaa monet näkee tässä juuri liikaa käytännön ongelmia. Sillonkin se on puolet ajasta pois jos lapset on miehellä joka toinen viikko, eli ei ehdi/voi nähdä koko viikolla, ainakaan alkuvaiheessa, kun ei kai kukaan heti halua tutustuttaa lapsia toisiinsa. Käytännössä joka toinen viikonloppu lapsensa näkevän kanssa ne lapset ei vielä ns. haittaa mitään.
Voihan siellä kumppanitoiveissa muistaakseni rastittaa vain kohdat "Ei lapsia" ja "Lapset ei asu kanssani". Ja erikseen oli "Yhteishuoltajuus" (jos tän käsittää joka toisena viikkona tai puolet ajasta miehen luona) ja "Lapset asuvat kanssani", joista siis itse olen rastittanu vain noi pari ensin mainittua.
Naiset voi laittaa siihen ilmoitukseensä että eivät hyväksy muita kun komeita miehiä. Rumat ja tavikset älkää vaivautuko koska ei naiset rumille koskaan vastaa. Säästyis sitten paljon aikaa. Myös rumat naiset voi noin laittaa koska niille ei myöskään kelpaa omantasoinen ruma mies.
No ei kai se nyt ihan noinkaan mene. Olen mies, enkä kyllä luokittele itseäni komeaksi. Ja olen myös huomannut, että saan olla rauhassa esim. baareissa tms. enkä kovin helposti pääse sellaisissa tilanteissa juttusillekkaan, varsinkin jos on tarjolla ns. "komeita miehiä". Mutta olen aina välillä pitänyt profiilia ihan kuvan kanssa Suomi24 dittisivulla ja yllättäin olen saanut huomata, että noin puolet vastaa lähettämiini viesteihin ja parhaat yhteydet ovat tulleet oma-aloitteisesti naisilta. Joskus olen jopa rohkaistunut laittamaan viestiä naisille, jotka ovat ns. niitä suosittuja varmaankin kuvan perusteella. Itse teen aloitusviestin lähinnä profiilitekstin perusteella ja olenkin saanut vastauksia näiltä "suosituiltakin" naisilta. Mutta ne parhaat yhteydet, jotka ovat olleet lähestymisiä minua kohtaan!! Sieltä on paljastunut todella upeita naisia, vaikkei itse profiili ole heillä paljoa kertonutkaan. Kovin monen kanssa en ole treffeille asti mennyt/päässyt, mutta yksiin treffeihin ei ole jäänyt, kun sille asteelle ollaan päästy. Harmi vain, ettei vielä sitä elämänkumppania sieltä ole löytynyt.
Mutta tähän alkuperäiseen kysymykseen. Itse en ole törmännyt siihen, että minun lapseni olisi ollut este vuoroviikkoisesta yhteishuoltajuudesta riippumatta. Minun profiilista se on kyllä käynyt hyvin ilmi lapset ja yhteishuoltajuus. Mutta kai se avoimuus tuossakin asiassa karsii pois ne, kenellä ihminen tuollaisessa elämäntilanteessa ei kiinnosta. Ja jos joku "lapsellinen" nainen/mies kokee parempana sen, ettei toisella ole omia lapsia tai on heidän kanssa vain joka toinen vkl. tms., niin suotakoon se heille. He valitsevat kumppaninsa omilla perusteilla. Itse en koe naisen lapsia/lapsettomuutta mitenkään ratkaisevana tekijänä, kunhan lapsia kuitenkin kunnioitetaan tässäkin asiassa. Minun elämääni kuuluu lapset ja he asuvat luonani vuoroviikoin ja jos joku kokee sen ongelmaksi tai vastenmieliseksi, niin se ei ole ihminen minua varten, enkä minä häntä!
Mä myönnän että mua hirvittää ajatus seurustelusta miehen kanssa jolla on lapsia vaikka itsellänikin on. Meillä on kans tämä viikko viikko systeemi. Ja olen pohtinut että mitäs sit tehdään jos törmään treffeillä mieheen jolla on vapaata just päinvastaiset viikot kuin itselläni? Menis livenä tutustuminen tosi vaikeeksi. Ehkä murehdin etukäteen jo liikaa aikataulujen jumppaamista. Toinen asia mikä ajatuksena hirvittää, että sitten jos joskus asuttais yhdessä niin kuinka molempien lasten viikoista/ menoista oikein selvittäisiin. Kun en ole pullantuoksuinen superäiti niin mietin että entäs jos en tuliskaan miehen lasten kanssa toimeen. Tai muuten ihana mies mutta kasvatus käsitykset ihan erilaiset. Ts. multa puuttuu rohkeus lähteä tutustumaan seurustelumielessä lapsellisiin miehiin.
Ehkä pitäis vaan ottaa härkää sarvista ja kokeilla. Koska lapsettomat miehet tuntuvat pitävän mun ikäistä lapsellista naista vain potentiaalisena seksiseurana.
Eiköhän ne ole soviteltavissa, että saa viikot täsmäämään. No itselläni on ainakin välit sen verran kunnossa lasteni äidin kanssa, että voidaan sovitella. Ja sitä kun toisesta ihmisestä alkaa tykkäämään ja tunne on molemminpuolista, niin sitä näkee vähän vaivaakin asioiden järjestelyyn. Mutta eiköhän se tutustumisen myötä tule selväksi toinen ihminen ja sitten jossakin vaiheessa, kun lapsiin tutustuttaa, miten ne uuteen kumppaniin suhtautuu. Tuskin täysin riskitöntä tutustumista onkaan, mutta avoimuudella luulisi saavan jo hyvää osviittaa toisesta ihmisestä :)
Joskus olen pohdiskellut tuttuja miehiä, kenellä ei ole lapsia. Osalla lapsettumuus on oma valinta ja osalla ei. Varmasti pelkän seksiseuran etsijöitä on molemmissa, mutta itse pidän esim. 50/50 yhteishuoltajuutta (omastani riippumatta) jonkinlaisena merkkinä siitä, että on vastuullinen ja kyvykäs sopimaan asioista esim exän kanssa. No nämä on vain omia mietteitä asian suhteen.
Mä vaan en haluais kovin varhaisessa vaiheessa kertoa exälle deittailusta, joten sen takia vapaan vaihtaminen olis hankalaa. Enkä osaa hänelle valehdella, näkee heti mun naamasta.
Juu, eikä se oikeastaan exälle kuulukkaan, deittaileeko jonku kanssa. Jos exää kovasti kiinnostaa, niin ei ole varmaan käynyt sitten eroa omassa päässään läpi. Eikä deittailuista kannata ainakaan mun mielestä lapsillekkaan kertoilla kovin aikaisin. Lapsethan kyllä raportoi kaiken toiselle vanhemmalleen, mutta jos suhde alkaa olla siinä mielessä vakava, että yhdessä aiotaan pysyäkkin ja lapset on tutustutettu, niin eipä sillä "raportoinnilla" taida olla enää siinä vaiheessa väliä. Se on tietysti harmi, jos exä ei hyväksy uutta kumppania tai kyttäilee muuten toisen touhuja taustalla. Helppo tietysti itsellä sanoa, kun ei sellaista ongelmaa ole. Mutta siitä on kokemusta, kun exä kovin varhaisessa vaiheessa kertoili lapsilleen uusista miesystävistä. Eivät lapset siitä äidillensä kai paljoa ole puhuneet, mutta minulle kyllä, eikä itkuilta ja pahalta mieleltä ole siinä vältyyneet. Itseäni ei uudet hänen uudet kumppanit kiinnosta, enkä ole kysellyt mitään kautta, mutta lapset siihen saattaa reagoida vahvasti. Senpä vuoksi suosin ainakin omalla kohdalla pidempää tutustumisjaksoa ilman, että lapset on millään tavalla kuvioissa mukana. Olen mielummin esikuvana yhdestä vakaasta parisuhteesta, kuin monista yritelmistä. "Kukin tavallaan" sanotaan, mutta perustan kommenttini omiin kokemuksiin.
Kovinkohan moni lapseton, jaksais kiinnostua toisten mukuloista.
Tuskin kukaan on pelkästään toisen mukuloista kiinnostunut :D
Voihan se mennä niinkin, että kiinnostuu ensin siitä mukuloiden vanhemmasta ja tykästyy sitten niihin mukuloihin ja haluaa elellä "kokonaispaketin" kanssa. Semmosiaki on nähty :)
Joillain on se omien lasten saanti mennyt syystä tai toisesta ohi. Heitä ei tunnu haittaavan toisten lapset. Hyväksyvät että lapsia tulee kaupan päälle
Minä en ainakaan jumaliste ala elättämään jonkun toisen miehen lapsia tai leikkimään jotain isäpuolta. Jos naisella on jo lapsia tai on yksinhuoltaja ni jätän kylmästi väliin kyseisen naisen.
No, kaikkihan ne YH:t jauhaa samaa etteivät ole etsimässä isää tai elättäjää lapsilleen koska sellainen on jo... liekö sitten todellisuudessa niin, varmasti alkasivat katsoon uutta sulhoa kieroon joka ei koskaan esim. ostaisi näille kakaroille mitään tai muutenkaan käyttäytyisi näitä kohtaan isän elkein.
Mikä teille miehille sitten kelpaa/ riittää? OIen YH ja etsinyt miestä, joka ei halua muutaa saman katon alle vaan tutustua rauhassa muutaman vuoden ajan, kunnes lapset ovat muuttaneet pois kotoa. En halua tuoda miestä lasteni eteen ja kotiin, vaan haluan parisuhteen vain itseni ja miehen välille. En siis kaipaa mitään kotileikkiä. Kun haluan tällaisen hitaasti etenevän suhteen, jossa muutetaan yhteen vasta kun molempien lapset asuvat omillaan, minua haukutaan itsekkääksi. Tälläkin palstalla on ollut keskusteluketju, jossa kaltaisani naisia haukutaan.
Miksi nainen joka ei halua muuttaa saman katon alle miehen kanssa, jos molemmilla/ toisella on alaikäisiä lapsia on itsekäs, mutta nainen joka haluaa muuttaa yhteen on hyväksikäyttäjä. Koittakaa nyt jumankekka päättää.
Kyllä se on niin että kaikki mitä naisella on menee edelle, lapset,koirat, kissat ,undulaatit,hamsterit,hiiret sitten vasta tulee miehen lapset edelisestä suhteesta.
Muutaman kerran tämän nähnyt. Naisilla nuo puheet ja teot on ristiriidassa.
Kyllähän minäkin ottaisin mielelläni ja ennemmin sen lapsettoman naisen mutta heillä kun on sitä muutakin kysyntää.
Osa naisistakin on omasta halusta tai tahtomattaankin lapsettomia ja osa on ihan posiitivisestikkin suhtautunut pieniin lapsiini mutta on mennyt puput pöksyyn vaikkakaan en hae mitään "äitipuolta" ja osaan sen arjen pyörityksen.
Eihän sitä nyt ihan extempore lähetä kanarian saarille tai leville laskettelemaan mitä sitten on vaikea ymmärtää.
Itsekkin aikoinaan lapsettomana seurusteltuani parin YH:n kanssa niin sitä soppaa en suosittele kellekään vaikkakaan eivät etsineet sitä "isää ja elättäjää" mutta totuus oli toinen!
Kun ei ollut kieltämättä niitä tunnesiteitä toisten muksuihin niin kuin omiini nykyään.
Ok, samanlaista soppaa se on periaatteessa minullakin nyt tarjottavana ja kyllähän se on tosiasia että jo ajan käyttö olisi probleema olisi vastaavan pienten lasten äidin kanssa ja periaatteessa en suunnittele mitään uusperhe kuvioita.
Olishan se kiva löytää edes semmoinen jonka kanssa purkaa näitä miehisiä hellyydenkin tarpeita säännöllisesti vaikkakaan ei saman katon allakaan asuisi.
Eipä pidä taas yleistää... 10v sitten kun exän kanssa alettiin olemaan niin molempien lapset olivat pieniä minulla poika viikko viikko periaatteella ja hänellä tyttö ja poika joka toinen vkl... Alussa viikonloput oli niin että jomman kumman lapset oli kuvioissa mutta kun huomasimme noin 8kk jälkeen että vakavaahan tämä on niin exien kanssa vain sovittelu että lapset olisi samoina viikonloppuina ja hyvin onnistui :) ja mieheni lapset olivat kuin omiani, eron jälkeen olen edelleen heidän ja äitinsä kanssa tekemisissä.
Toivottavasti seuraavassakin suhteessa menee yhtä helposti (jos suhdetta vielä löydän) poikani jo 18 että hänestä ei ainakaan miehen tarvitse ottaa stressiä
Hieno homma vaikkakaan ei sen pidemmälle kestänytkään mutta eronne syythän ei ollut lapset vaan muut asiat ja se siitä...
Sehän täytyy hyväksyä ja ymmärtää toisen lapset ja tehdä niitä kompromissejä.
Tehän ette varmaan tavanneet netissä vaan live maailmassa?
Nettideittailun realistisuus kun on se että heti lempataan kun tulee puhetta pienistä lapsista.
Jos minua tarkoitit niin suhteemme kesti kyllä 9v ja eron syy ei todella ollut lapsissa ja kyllä me toisemme chatin kautta löysimme.. hyvä suhde oli niin kauan kuin kesti :)
Miksi pitää taas yleistää!
Minulla on kaksi lasta, mieluummin haluiasin tutustua mieheen jolla myös on lapsia. Mun on vaikea ajatella miestä, joka on mun ikäinen ( kohta 40) ja että sillä ei olisi lapsia.
Ja silti tässä tapauksessa haluan sen miehen ja sitten jos menee hyvin niin sen, mitä se mies kanssaan tuo, lapset, undulaatti, hamsteri, sairas äiti, mitä onkaan.
Jos löytyy hyvä mies, jonka kanssa asiat sujuu, ei se kai noihin kaadu!
Siksi pitää yleistää kun se asia yleensä on noin!!! Sinä ja osa naisista voi toki olla asiasta erikin mieltä mutta yleinen mielipide on juuri se mitä alussa kirjoitinkin. Sehän on hienoa että ajattelet asian noin että sen oikean löytyessä hyväksyt hänen mukanaan tulevat lapsetkin. Kuten alussa kirjoitinkin että tämä ei koske kaikkia...
Lapsellisille naisille tuntuu olevan ehdoton nou-nou jos miehellä ei ole lapsia eikä niitä halua tulevaisuudessakaan. "Ehkä joskus" niin johan alkaa vastailuintoa löytymään. Miksi niillä mukuloilla pitäisi maapallo täyttää, onko tää lisääntyminen nyt se ainut juttu missä yh-äidit kokee olevansa hyviä?
Onneksi olen tavannut täällä täyspäisiä miehiä, joille lapset eivät ole olleet este. Toki joukossa on ollut kiukuttelijoita, jotka eivät voi sietää sitä, että lapset kuitenkin on ykkösiä elämässä. Mutt semmoset itsekkäät pissapäät jää heti alkumetreillä yksin änkyröimään.
Ai, että pitää olla "täyspäinen" hyväksyäkseen vieraaaan lapset..Moni sanoo, ettei lapset
este, mutta tosielämässä, sitä häslinkiä ei kestä, kuin vähän yksinkertaiset.
Varsinkaan jos niitä tenavia on useampia.
Käänsit tämän keskustelun aika lahjakkaasti väärinpäin..ehkäpä juuri sitä kuuluisaa naisten logiikkaa :) Kyse oli nimenomaan NAISISTA jotka ei voi sietää jos miehellä lapsia,varsinkin pieniä. Onhan ne lapset miehellekin ykkösiä elämässä. Voi kiesus mikä tampio!!!
Vuosien uusperhekokemuksella en halua enää todellakaan miestä, jolla lapsia. Oli ne sitte isoja tai pieniä. Vaikeaa säätöä ja turhaa jännitettä tulee aina lapsien myötä ( ei kuitenkaan lasten syy,jotkut voi olla iha kivojaki). Jos valita saa, mies jolla ei jälkikasvua on ehdottomasti paras vaihtoehto.
Niin sulla itellä ei sitte myöskään ole lapsia...???