Blaise Pascal (19. kesäkuuta 1623 Clermont-Ferrand – 19. elokuuta 1662 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi. Hän edisti luonnontiedettä rakentamalla mekaanisia laskimia, kehittämällä todennäköisyysteoriaa, tutkimalla nesteiden ja kaasujen virtausta ja selventämällä muiden muassa paineen ja tyhjiön käsitteitä.
Pascal ei ilmeisesti saanut lainkaan muodollista opetusta. Hänen verovirkailija-isänsä opetti häntä kotona. Lisää oppia hän hankki osallistumalla tieteellisiin kokouksiin.
Vuonna 1654 Pascal koki vahvan uskonnollisen herätyksen jouduttuaan onnettomuuteen, minkä jälkeen hän käytti aikansa lähinnä uskostaan kirjoittamiseen. Hän viehättyi Saint-Cyranin jansenismia lähestyvistä ajatuksista.[1] Pascalin uskonnollisia ajatuksia sisältävä teos Mietteitä (Pensées) ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen 1670.
Pascal ei ilmeisesti saanut lainkaan muodollista opetusta. Hänen verovirkailija-isänsä opetti häntä kotona. Lisää oppia hän hankki osallistumalla tieteellisiin kokouksiin.
Vuonna 1654 Pascal koki vahvan uskonnollisen herätyksen jouduttuaan onnettomuuteen, minkä jälkeen hän käytti aikansa lähinnä uskostaan kirjoittamiseen. Hän viehättyi Saint-Cyranin jansenismia lähestyvistä ajatuksista.[1] Pascalin uskonnollisia ajatuksia sisältävä teos Mietteitä (Pensées) ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen 1670.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Et kai perkeIe vain ala tännekin kaataa noita aloituksiasi?
Alkoi jo.
Tutkija Michael Rockefellerin matka alkuasukkaiden pariin päättyi kopelösti.
http://www.voy.com/216669/83016.html
Niiiin, ja olikos tässä olevinaan jokin pointtikin? Pascal eli aikana jolloin kristillinen yhtenäiskulttuuri vielä vallitsi Euroopassa.
Nykyisin kristillisyys alkaa jo harvinaistua tiedemiesten joukossa. Esim. NAS:in jäsenistä muistaakseni n. 7% uskoo persoonalliseen jumalaan, ja trendi on jatkuvasti laskeva.
Ja Pascalkin lopetti unohti tieteellisyyden onnettomuuden jälkeisessä taantumisessaan.
Tieteen piirissä ei ole tärkeää kuka on kristitty ja kuka ei. Kaikki tiedemiehet ovat eteviä ja elittiiä. Heidän kirjansa ovat raamatun veroisia pyhiä kirjoituksia. Huolimatta siitä mitä uskontoa tunnustaa vai onko tunnustamatta mitään.
MIelestäni tieteen perusperiaate on, että jos ID on tiedettä niin se on objektiivista eikä suosi uskontoa. Jos ID on tiedettä niin se on avointa kaikille älykkäille ja eliittiin lukeutuville huipuille.
Uskonto ei ole tiedettä, vaan käsittelee Jumalan moraalia ja pelastussuunnitelmaan koko kaikkeuttta koskien.
»Heidän kirjansa ovat raamatun veroisia pyhiä kirjoituksia.»
Mitä pyhää on tieteellisessä kirjallisuudessa?
Se on helppoa. On olemassa pyhiä esineitä ja pyhiä kirjoja ja pyhiä juhla-asuja ja pyhiä virkoja yms. Suuri osa pyhistä kirjoituksista on nykyisin kaikkien helposti saatavilla eikä pyhiin kirjoituksiin sisälly mitään erityistä vaikeutta niiden tekemiseen. Jos ajatellaan, että on olemassa 1. lk pyhiä kirjoituksia ja 2. lk pyhiä kirjoituksia niin periaattessa melkein kuka tahansa voisi kirjoittaa pyhän kirjoituksen. Mooseksen laki käskettiin kirjoittaa joka ovenpieleen ja jopa otsiin.
Luulisin, että joka päivä syntyy 2. lk pyhiä kirjoituksia sangen paljon. On melko ilmeistä, että tieteellinen kirjallisuus ei ole sama asia kuin sanomalehtikirjoitus tai aikakausilehtikirjoitus. Tieteellisen kirjoituksen tekemisessä noudatetaan tiettyjä periaatteita. Jo pelkästään sen vuoksi se on pyhää. Se eroaa merkittävästi muusta kirjallisuudesta.
"Nykyisin kristillisyys alkaa jo harvinaistua tiedemiesten joukossa. Esim. NAS:in jäsenistä muistaakseni n. 7% uskoo persoonalliseen jumalaan, ja trendi on jatkuvasti laskeva."
No, ei mikään ihme kun lukee palstan kreationistien hölmöyksiä. Lahopäitä koko porukka, etenkin helluntailaiset ja Jehovan todistajat. Tarkoitan tällä sitä, että ainoastaan kaikkein yksinkertaisimmat enää uskovat kirjaimelliseen luomisoppiin. Kohta persoonalliseen jumalaan uskominenkin on ihmisten mielestä yhtä typerää kuin luomisoppiin uskominen tällä hetkellä.