Luettuani hetken palstaa mietin mihin itse kuulun. Olenko sinkku ? -Tuskin, olen ollut suhteessa reippaasti yli 20 vuotta, tätä nykyä eronnut, eli eronnut yhteishuoltajuusisä.
-Oltuani parikymmentä vuotta yhtä soittoa parisuhteessa jouduin myöntämään itselleni että olen ihan pihalla parisuhdekiemuroista nykyään.
Olen keskiikäinen eikä nuoruudessani ollut nettideittailua. Minun tarina on samanlainen kun niin monella, en käy baareissa, (minä en harrasta vaan lapset) pakolliset kaupassa käynnit. Silti tapaisin mieluummin naisia livenä.
-suurin osa naisten profiileista tuntuu niin vaativilta että ei vaivaudu edes kirjoittamaan. Jos unohdetaan ulkonäköseikat kun sille ei ole paljon tehtävissä niin ihmetyttää että onko oltava välttämättä niin samanlaiset harrastukset ? Minulle kulttuuri tarkoittaa kirjoja ja elokuvia, en ole sohvaperuna mutta urheilu on satunnaista. Miehelle on (näköjään)välttämätontä olla työelämässä, muuten ei kannata kirjoittaa jne.
-Olisi kiva jos joku arvostaisi ihan perusasioita, rehellinen, luotettava ja vaikka ei omaisuutta ole kertynyt niin on sentään luottotiedot kunnossa. En varsinkaan ole " pelimies ", ne ei täällä kirjoittele, mutta en myöskään tuppisuu.
-Onko muilla samanlaisia mietteitä ?, ideoita ?, vai onko pakko ruveta ottamaan kuppia ettei ole niin tylsä ? Vaatimattomalla perusluonteella varustettuna omakehu ei oikein toimi :) No yhteenvetona, hieman jo kyynistyneenä en välttämättä odota enää ihannenaista loppuelämäksi. Ihan kiva ja hyväpyllyinen riittää, ei tämän elämän pitäisi niin vakavaa olla...
-Oltuani parikymmentä vuotta yhtä soittoa parisuhteessa jouduin myöntämään itselleni että olen ihan pihalla parisuhdekiemuroista nykyään.
Olen keskiikäinen eikä nuoruudessani ollut nettideittailua. Minun tarina on samanlainen kun niin monella, en käy baareissa, (minä en harrasta vaan lapset) pakolliset kaupassa käynnit. Silti tapaisin mieluummin naisia livenä.
-suurin osa naisten profiileista tuntuu niin vaativilta että ei vaivaudu edes kirjoittamaan. Jos unohdetaan ulkonäköseikat kun sille ei ole paljon tehtävissä niin ihmetyttää että onko oltava välttämättä niin samanlaiset harrastukset ? Minulle kulttuuri tarkoittaa kirjoja ja elokuvia, en ole sohvaperuna mutta urheilu on satunnaista. Miehelle on (näköjään)välttämätontä olla työelämässä, muuten ei kannata kirjoittaa jne.
-Olisi kiva jos joku arvostaisi ihan perusasioita, rehellinen, luotettava ja vaikka ei omaisuutta ole kertynyt niin on sentään luottotiedot kunnossa. En varsinkaan ole " pelimies ", ne ei täällä kirjoittele, mutta en myöskään tuppisuu.
-Onko muilla samanlaisia mietteitä ?, ideoita ?, vai onko pakko ruveta ottamaan kuppia ettei ole niin tylsä ? Vaatimattomalla perusluonteella varustettuna omakehu ei oikein toimi :) No yhteenvetona, hieman jo kyynistyneenä en välttämättä odota enää ihannenaista loppuelämäksi. Ihan kiva ja hyväpyllyinen riittää, ei tämän elämän pitäisi niin vakavaa olla...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hae thaimaasta, kriteerisi täyttyy.