kauhutarintat tapaamisista?

No mulla oli kans yks tapaus, jossa treffikumppani oli kyllä ihan jotain muuta kun mitä piti olla.
Hakusessa oli savuton, alkoa kohtuudella käyttävä, minua pidempi, urheilullinen tyyppi. Ja sellainen vastasikin...
Kirjoitellessa kävi ilmi, että mies vaikuttaa ihan asialliselta ja mukavalta. Puhelimessakin kuulosti ihan kivalta. Päätettiin tavata.

Bussista astuu minua reilusti lyhyempi, krapulainen hintelä pikku juoppo joka löyhkäsi röökiltä kilometrin päähän. Hampaatkin oli ihan tupakan kellertämät ja varmaan osa oli jo poistunut rivistöstäkin. Hirveät silmäpussit ja harmaa iho. Paskanen tukka ja vaatteet vuodelta kivi ja kirves.
Ikää piti olla 40, mutta ajokilometrejä oli ilmeisesti kertynyt niin paljon että näytti vähintään 55 vuotiaalta.
Noh, siinä sitten juotiin kahvit ja mä totesin kohteliaasti että pitääkin tästä mennä "sovittuun tapaamiseen".
Mun naamasta varmasti näki, että mua ketutti ihan hulluna sen kusetus ja silti se kehtasi vielä yrittää mun luo kahville!

Mua siis hävetti istua sen kanssa siinä kahvilassa kun oltiin sentään mun kotikaupungissani!
Olin liian kiltti, olis vaan pitänyt kääntyä kannoillani ja häipyä paikalta.

Itse olen myös törmännyt muutamaankin mieheen, joilla treffipalstalla valokuva jostain 20 vuoden takaa ja sitten saakin aina jännätä minkä näköinen "valioyksilö" sieltä oikeasti vastaan kävelee....Jos ei omalla senhetkisellä olemuksella uskalla palstalle kuvaa laittaa, niin turha sitä olomuotoa on lähteä millään vanhallakaan kuvalla muuttamaan!!!Tuloksena saattaa hyvinkin varmasti olla ne yhdet ja ainoat treffit juuri sen naisen kanssa.

Mun kanssa treffeille piti tulla tupakoiva ja alkoa joka viikonloppu käyttävä nainen jonka kanssa olisi hauska bilettää ja pitää hauskaa! Sen sijaan sinne tuli savuton lahkolainen joka alko tuputtaa mulle uskontoa ja silmät vauhkona paasasi mulle että jollen lopeta juomista ja tupakkaa niin palan helvetissä.. hän alkoi tyrkyttämään mulle amerikkalaisia ja muun maalaisia helvettikirjoja! lisäks se paasasi puolituntia vain siitä kuinka ihmisiä kidutetaan helvetissä! HYI V!TTU miten inhottava akka!

Kannanpa oman korteni kekoon.
Netissä tutustuttaessa mies vaikutti hyvältä. Ajatusmaailma kohtasi, oli yhteisiä intressejä ja oli muutenkin miellyttävän oloinen. Alkon käytöstä ainoa kriteerini oli, ettei se tarkoittanut sitä että jatkuvasti ollaan viihteellä,mutta ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö välillä voisi ulkona muutamalla käydä ja mies sanoikin ettei pahemmin edes alkoa käytä, ihan pieniä määriä ja hyvin harvoin.
Rahasta puhui kummasti vaikken siitä koskaan edes kysellyt, eli perusduunari, mutta ihmeellisiä olivat ne jatkuvat oma-aloitteiset vakuuttelut että hyvin toimeen tulee. Oi miksi en kuunnellut sitä pientä kilkattavaa kelloa pään sisällä jo silloin?
Tapasimme pienessä mukavannäköisessä kahvilassa, tai siis itse luulin sitä aluksi kahvilaksi ( en ollut paikallisia), mutta tämä harvoin alkoon koskeva isänmaan toivo rykäisikin miehekkäästi pöytään kossuvissyn kanssa. ( Taisi olla juuri se päivä vuodesta kun kalenterissa luki : Tänään on viinapäivä).
Ajattelin että, no, kaippa se vaan oli alkujännitykseen. Ei ollut, ei sitten lähimaillekkaan, kossu vaihtui bisseen ja sen jälkeen niitä tuoppeja rupesikin kasaantumaan ihan mukavaan tahtiin pöytään. Ja samalla sain kuunnella hyvin tarkkaa monologia siitä kun rahat ei riitä laskuihin eikä elämiseen ja siksi jälleen tuikku murheeseen, kippis.

kuunneltuani jonkin aikaa tätä hyvin traagista elämäntarinaa rahattomuudesta, epäonnistuneista aiemmista suhteista ja välillä jopa ihan korvia hiveltävistä sulosävelistä kun laulaa lurauttaakkin oli välillä ihan pakko, päätin että nyt taitaa koti kutsua,,yksin.
Mies jäi monttu auki hämmästelemään miksi en halunnut kuunnella loppuun, sillä oli kuulemaa vielä monta sydäntä särkevää juttua tulossa. Ja kun en heltynyt, hän päätti tapaamisen sanoihin : " v*ttu, sä et tiiä elämästä mitään, mut mun täyty lähtee pakkaamaan ku ollaan menossa äijien kanssa huomenna tallinnaan dokaamaan".

Kun tapaat muutaman lahkolaisen jotka kertovat ykistyiskohtaisesti tulevasta piinasta helvetissä jos et heitä kaikkea viinaa ja tupakkaa mäkeen elämästä, samaten rokkia ja elokuvia. tulee sinun TODELLA IKÄVÄ tuota olutta ja kossuvissyä naukkailevaa miestä! TAKAAN SEN

Itselläni seuraavanlainen kokemus...

Urheilin säännöllisesti siihen aikaan, juoksin kilpaa ja samalla pidin muutenkin itsestäni kuntosalilla. Olin siis melko hyvässä kunnossa, ja etsin myös samanhenkistä treffiseuraa. En kuitenkaan korostanut asiaa, vaan etsin normaalia tai liikunnallista puoliskoa - kerroin kuitenkin omista harrastuksistani, ja kuvakin oli sellainen mistä huomasin että treenasin säännöllisesti.

No, tietty naiset pitävät miehistä jotka liikkuvat muutenkin kuin jääkaapin ja tvn väliä, ja sain melko paljon vastauksia siinä heti listautumisen jälkeen. Lähdin niitä siitä purkamaan, ja tapailin sieltä kiinnostavimpia lyhyiden kirjeenvaihtojen jälkeen. Yksi kuitenkin jäi erityisesti mieleeni, niin hyvässä ja pahassa :)

hänen profiilinsa oli ihan fiksu, oli suht normaali, sekä kuvaili harrastuksiaan sekä työtään nuorten liikunnan parissa. Kuvassa hän oli bikineissä jossain rantalomalla, sellainen suht hoikka, juoksija -tyyppinen ulkonäöltään. Sovittiin siitä treffit, ja heti kun näin hänet, meinasin kääntyä sijoiltani. hän oli ehdottomasti isoimpia naisia jonka oli koskaan nähnyt. Ja tarkoitan siis ISO, varmasti ottaisi kaksi penkkiä lentokoneessa.

En kuitenkaan kehdannut siitä liueta paikalta, vaan vietimme hetken aikaa yhdessä keskustellen ja tutustuen - valitettavasti olin järjestänyt meille kesäteatteriliput ja treffit jatkuivat sinne. Saavuimme sinne pienen ajomatkan jälkeen, ja menimme katsomoon. Siellä oli jo ihmisiä paikoillaan, ja katsoin että siellä ylempänä oli paikkoja vielä jäljellä, ja kysyin että mennäänkö tuonne? Tämä deittini lähti kapuamaan portaita, mutta juuri siinä puolivälissä, kaikkien keskellä, hän astui portaan läpi! (Voi ei - ajattelin!) Kuului jumalaton räsähdys, ja hän putosi reittään myöten portaan läpi, ja tietenkin jäi siihen jumiin. Kaikki tietysti kääntyivät katsomaan, ja kun toivouin ensijärkytyksestä niin (häpeäkseni) minua alkoi hävettämään ihan hirveästi. Tyttö oli siinä jumissa, ja vaikka kuinka koitin auttaa, niin hän ei pystynyt ponnistamaan siitä ylöspäin, eikä jaka irronnut millään sieltä. Meitä tarvittiin lopulta viisi miestä nostamaan häntä, ja yksi, joka meni katsomon alle ja työnsi samalla - ja sittne hän pääsi ylös. Koko operaatioon meni kymmenen minuuttia ainakin, ja näytelmä odotti sen aikaa alkamistaan... Tyttö oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, mutt ajoka kerta kun hän siirsi painoaan siellä penkillä, näin kauhukuvia mielessäni siitä että hän putoaa vielä tuon penkinkin läpi.

Saattelin hänet sitten näytelmän jälkeen kotiinsa, ja itse jatkoin siitä myös kotiini saman tien. Emme pitäneet sen jälkeen mitään yhteyttä.

Jälkeenpäin olen hymyillyt koko tapahtumalle, mutta toisinaan olen miettinyt sitä, miksi hän väitti itseään liikunnalliseksi ja "normaaliksi", vaikka hän oli todella ylipainoinen? Se oli ehkä pahin pettymys koko asian suhteen.

Monologi-kotilääkäri-mies

Netissä tavattiin, vaihdettiin puhelinnumeroita.. Soitin miehelle, puhelu kesti n. puolitoista tuntia, josta mies oli äänessä 99%. Oli kyllä mielenkiintoista tarinaa, aika kului ihan huomaamatta, ja minä "hyvänä kuuntelijana" kuuntelin ja kuuntelin..

Tavattiin livenä ravintolassa, mies puhui ja puhui KOVAAN ääneen itsekehuisia juttujaan.. sitten hän alkoikin arvostelemaan KOVAAN ääneen muiden ruokailijoiden ulkonäköä.. hävetti.. yhtäkkiä mies otti arvostelukohteekseen minut, ja alkoi etsimään ulkonäössäni korjailtavaa ja paranneltavaa, ja KOVAAN ääneen selitti mitä minun pitäisi tehdä, että "se ja se" vika minussa korjaantuisi.

Kysyin lopulta ihan suoraan ystävällisesti, että miksi sinä noin puhut, etkö ymmärrä, että sanasi loukkaavat muita.. Mies oli ihan hölmistynyt ja kivahti, että hänhän vain haluaa auttaa ihmisiä olemaan parempia sanomalla suoraan heidän vioistaan, että he voivat korjata puutteensa!

Maksoin miehenkin limun ja pitsan, kun hänellä oli jäänyt lompakko toisen takin taskuun.. niin.. Mister täydellisellä!! ;D

Sain seuraavan puhelinlaskun, lasku oli roimasti suurempi kuin tavallisesti, yli 100 euroa.. ja syy selvisi, kun katsoin puhelutietojani. Mies oli antanut työnumeronsa, jossa minuuttitaksa oli päälle euron minuutti. Niin, puolentoista tunnin kuunnelmasta mukava pulitus..

Juu olin tuossa joitakin päiviä sitten treffeillä miehen kanssa, joka vaikutti ihan fiksulta ja asialliselta, kun keskustelimme hänen kanssaan Skypen chätissä (hänen kanssaan saattoi keskustella syvällisistäkin asioista), mutta sitten kun tapasin hänet livenä paikkakuntani kahvilassa, niin oli totaalinen pettymys potenssiin 1000.

Tyyppi puhui niin nopeaa ja epäselvästi, etten puoliakaan ajasta saanut selvää hänen puheestaan. Sanoin siinä vaan sitten "juu, niin, näihän se on" enimmäkseen ja vilkuilin vaivaantuneena ympärille.

Kaiken lisäksi hän naurahteli koko ajan hysteerisesti ja hermostuneesti etenkin lauseen lopussa...jäi todella karmeat vibat... :/ Kuuntele siinä nyt sitten "Juu kyllä kyllä minäkin pidän siitä tv-sarjastMHAHHAAHHEHÖH, oon kattonuHAHHAHMH paljoAHHAHÖH". Toki ymmärrän, että jännittää, mutta tuo oli jotain niin järkyttävää.

Olen tainnut saada nettitreffailusta tarpeekseni koko loppuelämäkseni... :(

Kaikki. Ei kannata. Boikotoidaan :)

Mulla on aika hyvät kokemukset nettitreffeistä. Mitä nyt kun ihmisen on tavannut niin ulkonäkö ei ihan ole ollut sitä mitä kuvassa näytti ja yhdellä kohtuu hyvännäköisellä ja kohtuu varakkaalla miehellä oli aivan järkyttävän typerän kuuloinen ääni. Pieniin juttuihin ne kiinnostukset voi lopahtaa.

Nettitreffien kautta tapasin myös yhden ok oloisen nuoren yrittäjän, jolla todellakin oli raha-asiat kunnossa, kun ensimmäisillä treffeillä jo esitteli omakotitalon hintaisen autonsa ja "pienen" poikamiesboksinsa. Vietin hänen kanssaan ihan mukavan kuukauden, mutta tällä tyypillä oli selvästi muitakin samaanaikaan kierroksessa.

Sitten yrittäjästä parin tyypin tapaamisen jälkeen tapasin nykyisen mieheni. Kun näin tämän ihanan, komean, seksikkään, hyväsydämmisen, ahkeran ja hellän ilmestyksen ekan kerran olin aivan myyty. En uskonut ensimmäisien treffien jälkeen, että hän enää haluisi tavata, mutta tässä sitä ollaan. Kaksi vuotta ollaan oltu ja siitä vuosi asuttu yhdessä