H:linnan murresanasta kysyn

http://ariojapelto.blogspot.fi/2013/01/tyo-on-jo-loppunut.html

-------

Hämeenlinnan murresana on enemmänkin suhmurointi ja salailu

Eikö kukaan todellakaan tiedä miten puhuu kun käyttää persoonapronominin monikon 2. sijaa tai teitittelee?

Savon murteessa sanotaan työ kun tarkotetaan te. Voipi olla myös karjalaista sanontaa en tiijä.

Mitäs työ täällä teette? Hai sie, elä pelottele.

Hämeenlinnan murresanoista on aika vaikea lähteä keskustelemaan, koska mitään varsinaista Hämeenlinnan murretta ei ole lainkaan olemassa. Kaupunkilaisten kieli on tutkijoiden mukaan sekoitus, joka on hyvin lähellä suomalaisten "keskimääräistä puhekieltä". Kaupungin puheviestinnässä ei siis ole mitään tunnistettavaa omaa murresisältöä. Melko usein käy niin, että kun mainitaan joku tyypillinen sana tai sanonta "hämäläiseksi", onkin kyse selvästä jossain lähialueella käytettävästä, alueellisesti säilyneestä puheentavasta. Hauhon murteesta todella voidaan puhua, renkolaiset ja hattulalaiset voivat myös käyttää tyypillisiä sanojaan ja tapojaan niiden ulosantamisessa. Tilanne on tietysti nyt Hauhon suhteen muuttunut. Jos halutaan hauholaisen 90 v. mamman puheenpartta väittää hämeenlinnalaiseksi, niin näitä nykyisiä kuntarajoja katsomalla väittäjä on toki oikeassa :-)
Aloittajan kysymykseen otan sen verran kantaa, että persoonapronominin monikon toinen persoona "työ" ei mielestäni ole syntyperäisen hämeenlinnalaisen tallaajan vakiokäytäntöä. Tulee huomata, että Hämeenlinnahan sai 1940 -luvun lopulla tehokkaan kielellisenkin vilkkausruiskeen valtakunnan rajojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Kyllä työ -muoto on tuontitavarana käytössä vallankin varttuneemman väestön keskuudessa. Ei tarvitse karjalaisten piirakkapitoihin mennä sitä kuullakseen. Kulkee vain vaikkapa markkinoilla korvat auki. "Mitäs työ uotta täält löytänt?"
On aivan luonnollista, että aloittajan poika on imaissut kysytyn muodon Hämeenlinnassa liikkuessaan. Vakiokäyttömuoto se ei kylläkään kaupungissa ole. Mie-sie-myö-työ -sointuja nuorehkon väen puheessa kuullakseen pitää mennä Lahteen ja Kouvolaan.
Kun poitsu väittää, että Hämeenlinnan "murresanoihin" kuuluisi "työ" merkityksessä "te", on hän sikäli oikeassa, että ei käytäntö täällä suinkaan vieras ole, mutta pääsäännöstä ei voida puhua.

Niin en tukeudu mihinkään tutkimuksiin, mutta sen verran Tampereen murretta tuntevana, uskallan väittää että hämeenlinnalaiset ovat saaneet jonkin verran vaikutteita tampesterista.

Hämeenlinnalaiset puhuvat aikalailla samoin kuin tamperelaisetkin, kielialueen välikin on lyhyt. Myös Turun ja Forssan vivahteita toki on. Kieli on toki muuttunut, Irwinin hämeen murre joka ei juuri eronnut Tampereesta, ei enää ole yhtä leveää, mutta eipä se sitä ole enää itse Tampereellakaan. Mitään omaa murretta täällä ei ole, mutta aidoimmillaan murre viittaa ns. Hämeen murteeseen, jota puhutaan eri vivahtein aina Riihimäeltä Virroille saakka. Kannattaa kuunnella vanhojen ihmisten puhetta ja iloita leveämmästä murteesta ja silloin tällöin sieltä puikahtaa jopa se nääs. Määstä on pudonnut puolikas ää pois.

Kiitos asiallisista vastauksista joita vihdoin sain!

Ei käytetä TYÖ sanaa, eiks se ole jotain karjalanmurretta. yks hartolalainen puhuu työ sitä ja työ tätä

Näissä murresana-asioissa ei voi kukaan olla ihan ainoana oikeassa, eikä kukaan pätevä toista tuomitsemaan.
Nimimerkki " Aidosti itsensä" tuntuu olevan kyllä aidosti itsensä. Otin aidosti itseeni tuosta "mehän ei ryssän penikoita huolita jne".. kannanotosta. Ai että "opettele puhuun", niin sitten ehkä. Ajattelen, että hienoista murreasioista voitaisiin keskustella enempi asiapohjalla.
Tästä tulee mieleen oikeitten kunnon pohojalaasten taivutus liitosverbistä "olla oikeassa".
Siellähän yksikkö menee niin, että "moon oikias, soot vääräs, son vääräs" ja monikossa "moomma oikias, tootta vääräs, non vääräs"...
Tuota taivutusmallia ei kannattane täällä kevyitä "opettele puhuun" -ohjeita jakelevien itselleen omia. Antaa pohojalaasten vaan taivutella laillansa. Mikä sopii Juppiterille, ei sovi härälle.

on ainakin -50-luvulta lähtien "minä,sinä,hän =mä,sä se" eikä ainakaan "minä=mää".

Lammilla taas sanotaan: Älä velä siitä mälästä köylestä, ei se pilä.

Ja Lammin likka sanoo:
Kyllä ny kaluttaa kun tuli oltua eilen niin ahlasmielinen.

Täällä on paljon väkeä tuolta idän suunnalta, joten ei ihme että kuulee, mutta ei se tarkoita että se olisi hämeen murretta...

Miekkalinnassa kuulee aika paljon lapin murretta. Murrealueilta, Oulu, Pelkosenniemi Inari. Mitä esim. Opitaan Virheistä tarkoittaa? Sitä en ole vielä käsittänyt, mutta ei se ainakaan samaa tarkoita kuin täällä on totuttu ymmärtämään.

Afrikan, Punaisenmeren-alueen ja aavikkokansojen murteet vahvassa nousussa hämptonissa !

Mie sie myö hyö mää ja tää

Alkuperäsenä hämäläisenä sanon heti ettei työ tai hyö tai muut karjalaiset torellakaan kuulu hämäläiseen puheeseen. Vierasperästä kulttuurituontia, jota on Hämeessä nykyään ihan liikaa. Itse pyrin ylläpitämään kulttuuriperintöämme lykkäämällä ÄRRÄÄ puheeseen mahrollisimman paljo!

TE = työ ja elin keino. Eli kyllä, TE tarkoittaa työtä. Ja työ TE:tä, ei kuitenkaan teetä, joka on englantilainen juoma.