H:linnan murresanasta kysyn

Työ vai Te?

Poikani väittää että H:linnan murresanoihin kuuluu karjalainen TYÖ kun tarkoitetaan TE.
Voiko tuo olla totta?

Mielestäni se ei ole hämeen murretta lainkaan. Itse olen kotoisin Hämeenkyröstä joten tuskinpa meidän ja hämeenlinnalaisten murteet nyt niin kovin erilaisia ovat persoonapronomineja käytettäessä.

33

5874

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • --------

      -------

      • Vaadin amoivvuutta

        Hämeenlinnan murre sana on VALITUS !


      • jnsjsjkl
        Vaadin amoivvuutta kirjoitti:

        Hämeenlinnan murre sana on VALITUS !

        Inarin murretta tuo.


    • ===+???

      Hämeenlinnan murresana on enemmänkin suhmurointi ja salailu

    • Alkup. kysyjä

      Eikö kukaan todellakaan tiedä miten puhuu kun käyttää persoonapronominin monikon 2. sijaa tai teitittelee?

    • Iisalmen Ieva

      Savon murteessa sanotaan työ kun tarkotetaan te. Voipi olla myös karjalaista sanontaa en tiijä.

    • Heimokieltä

      Mitäs työ täällä teette? Hai sie, elä pelottele.

      • ei työ miestä tapa

        Hai sie! "Työ" ei oo ainakaa mikää teon sana ; D


      • sanonta jukolasta
        ei työ miestä tapa kirjoitti:

        Hai sie! "Työ" ei oo ainakaa mikää teon sana ; D

        'ei terve persu työtä kaipaa'


    • Junan tuoma

      Hämeenlinnan murresanoista on aika vaikea lähteä keskustelemaan, koska mitään varsinaista Hämeenlinnan murretta ei ole lainkaan olemassa. Kaupunkilaisten kieli on tutkijoiden mukaan sekoitus, joka on hyvin lähellä suomalaisten "keskimääräistä puhekieltä". Kaupungin puheviestinnässä ei siis ole mitään tunnistettavaa omaa murresisältöä. Melko usein käy niin, että kun mainitaan joku tyypillinen sana tai sanonta "hämäläiseksi", onkin kyse selvästä jossain lähialueella käytettävästä, alueellisesti säilyneestä puheentavasta. Hauhon murteesta todella voidaan puhua, renkolaiset ja hattulalaiset voivat myös käyttää tyypillisiä sanojaan ja tapojaan niiden ulosantamisessa. Tilanne on tietysti nyt Hauhon suhteen muuttunut. Jos halutaan hauholaisen 90 v. mamman puheenpartta väittää hämeenlinnalaiseksi, niin näitä nykyisiä kuntarajoja katsomalla väittäjä on toki oikeassa :-)
      Aloittajan kysymykseen otan sen verran kantaa, että persoonapronominin monikon toinen persoona "työ" ei mielestäni ole syntyperäisen hämeenlinnalaisen tallaajan vakiokäytäntöä. Tulee huomata, että Hämeenlinnahan sai 1940 -luvun lopulla tehokkaan kielellisenkin vilkkausruiskeen valtakunnan rajojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Kyllä työ -muoto on tuontitavarana käytössä vallankin varttuneemman väestön keskuudessa. Ei tarvitse karjalaisten piirakkapitoihin mennä sitä kuullakseen. Kulkee vain vaikkapa markkinoilla korvat auki. "Mitäs työ uotta täält löytänt?"
      On aivan luonnollista, että aloittajan poika on imaissut kysytyn muodon Hämeenlinnassa liikkuessaan. Vakiokäyttömuoto se ei kylläkään kaupungissa ole. Mie-sie-myö-työ -sointuja nuorehkon väen puheessa kuullakseen pitää mennä Lahteen ja Kouvolaan.
      Kun poitsu väittää, että Hämeenlinnan "murresanoihin" kuuluisi "työ" merkityksessä "te", on hän sikäli oikeassa, että ei käytäntö täällä suinkaan vieras ole, mutta pääsäännöstä ei voida puhua.

      • TietäjäPlusPlus

        Maallikot ymmärtävät kovin usein murteen tarkoittavan vain sanoja. Murteeseen kuuluu kaikki mahdollinen kielellinen vaihtelu, kuten esimerkiksi ääntämistapa.

        Hämeenlinnan seutu kuuluu perihämäläiseen murrealueeseen, kuten Tampereen seutukin. Sama perihämäläinen nuotti on kummankin seudun puheessa. Tampereella honotetaan enemmän (googlaa Sanna Raipe-Helminen).


      • Anonyymi

        Olen itse kotoisin Lahdesta eli lahest. Joten voin sanoa että ei kyllä todellakaan Lahdessa puhuta mitään "mie sie ja työ" murretta kuten Kouvolassa. Kyllä lahtelaisten puhetapa ja murre ovat paljon hämäläisempää kun kouvolalaisten, varsinkin jos puhutaan paljasjalkaisista lahtelaisista eikä itä-suomesta muuttaneista.


    • Ttamppi

      Niin en tukeudu mihinkään tutkimuksiin, mutta sen verran Tampereen murretta tuntevana, uskallan väittää että hämeenlinnalaiset ovat saaneet jonkin verran vaikutteita tampesterista.

    • Mää mää

      Hämeenlinnalaiset puhuvat aikalailla samoin kuin tamperelaisetkin, kielialueen välikin on lyhyt. Myös Turun ja Forssan vivahteita toki on. Kieli on toki muuttunut, Irwinin hämeen murre joka ei juuri eronnut Tampereesta, ei enää ole yhtä leveää, mutta eipä se sitä ole enää itse Tampereellakaan. Mitään omaa murretta täällä ei ole, mutta aidoimmillaan murre viittaa ns. Hämeen murteeseen, jota puhutaan eri vivahtein aina Riihimäeltä Virroille saakka. Kannattaa kuunnella vanhojen ihmisten puhetta ja iloita leveämmästä murteesta ja silloin tällöin sieltä puikahtaa jopa se nääs. Määstä on pudonnut puolikas ää pois.

      • Tamperelainen

        Hämeenlinnassa puhutaan ns. peri- tai sydänhämäläisiin murteisiin kuuluvaa murretta, jota puhutaan suunnilleen nelikulmion Hämeenlinna-Urjala-Kuru-Kuorevesi sisällä. Hämeenlinna ja muiden perihämäläisen murrealueen eteläisten kuntien erikoisuuksiin kuuluu taipumus kahdentaa vokaaleja paikoissa., joissa muut perihämäläiset eivät niin tee. Esimerkiksi sanaparissa märät halot = ("märäät haloot"), joka piirre näkyy selvimmin, kuten kaikki muut murre-erot, vanhojen ihmisten puheessa. Riihimäellä ja Janakkalassa puhutaan jo etelähämäläisiin murteisiin laskettavia murteita. Etelähämäläisissä murteissa käytetään usein erilaisia sijapäätteitä kuin perihämäläisissä esimerkiksi "hienoi juttui" tai "siel sit", jolla tavalla tamperelainen ei sano. Etelähämäläiset murteet ovat vaikuttaneet voimakkaasti pääkaupunkiseudun murteeseen, sillä niitä puhuttiin ennen suomenkielisten massamuuttoa pääkaupunkiseudulle Helsingin maalaiskunnassa asti.

        Hämäläismurteet ovat hajanainen ja laaja murreryhmä. Alue, joilla niitä puhutaan, ulottuu luode-kaakko suunnassa suunnilleen Merikarvialta Haminaan noin 150-200 km leveänä vyöhykkeenä. Hämäläismurteet jaetaan yläsatakuntalaisiin, perihämäläisiin, etelähämäläisiin ja kaakkoishämäläisiin murteisiin. Erot noiden välillä ovat suuria ja helposti tunnistettavia ja ovat säilyneet selvinä jopa nykyajan kaupunkilaisten välillä. Esimerkiksi tamperelaiset tai hämeenlinnalaiset erottaa lahtelaisista hyvin selvästi, vaikka puhekieli on yhtenäistynyt koko maassa.


    • alkup. kysyjä

      Kiitos asiallisista vastauksista joita vihdoin sain!

      • Aidosti itsensä

        Eipä kestä, älä vaan sitten aloita tuota työtöttelyä täällä, sillä mehän ei ryssän penikoita huolita. Opettele puhuun.


    • evakkoreki

      Ei käytetä TYÖ sanaa, eiks se ole jotain karjalanmurretta. yks hartolalainen puhuu työ sitä ja työ tätä

      • Tamperelainen

        "Työ" merkityksessä "te" (persoonapronominit: mie, sie, hää, myö, työ, hyö) on kaakkoismurretta eli nykyisessä Etelä-Karjalassa ja menetetyssä Karjalassa puhuttua murretta. Pohjois-Karjalan murre kuuluu savolaismurteisiin ja eroaa tästä ns. Karjalan murteesta erittäin selvästi. Pohjois-Karjalan murteessa on hyvin voimakas savolainen intonaatio, joka kuuluu yleensä hyvin selvästi läpi (vaikkakin vaimennettuna), vaikka murteen puhuja käyttäisi kirjakieltä jopa jossakin virallisessa yhteydessä.


    • junan tuoma

      Näissä murresana-asioissa ei voi kukaan olla ihan ainoana oikeassa, eikä kukaan pätevä toista tuomitsemaan.
      Nimimerkki " Aidosti itsensä" tuntuu olevan kyllä aidosti itsensä. Otin aidosti itseeni tuosta "mehän ei ryssän penikoita huolita jne".. kannanotosta. Ai että "opettele puhuun", niin sitten ehkä. Ajattelen, että hienoista murreasioista voitaisiin keskustella enempi asiapohjalla.
      Tästä tulee mieleen oikeitten kunnon pohojalaasten taivutus liitosverbistä "olla oikeassa".
      Siellähän yksikkö menee niin, että "moon oikias, soot vääräs, son vääräs" ja monikossa "moomma oikias, tootta vääräs, non vääräs"...
      Tuota taivutusmallia ei kannattane täällä kevyitä "opettele puhuun" -ohjeita jakelevien itselleen omia. Antaa pohojalaasten vaan taivutella laillansa. Mikä sopii Juppiterille, ei sovi härälle.

      • 1tätönen

        Siirtokarjalaisia päätyi ohjattiin aikanaan paljon Hämeenlinnan ympäryskuntiin siis nykyisen Hämeenlinnan alueelle, ja jos he ja jälkikasvunsa ovat säilyttäneet alkuperäisen kotikielensä, niin monet Karjalan murteen sanat kuten me, te, he = myö, työ, hyö kuuluvat nykyisen Hämeenlinnan alueen murteeseen.


    • H:linnan kaupungissa

      on ainakin -50-luvulta lähtien "minä,sinä,hän =mä,sä se" eikä ainakaan "minä=mää".

      • Tamperelainen

        Ei Tampereellakaan vanhastaan ole "mää" sanottu vaan "minä" tai "mä".


    • Lammilla

      Lammilla taas sanotaan: Älä velä siitä mälästä köylestä, ei se pilä.

      Ja Lammin likka sanoo:
      Kyllä ny kaluttaa kun tuli oltua eilen niin ahlasmielinen.

      • €Unukki

        Työ on pääministerille, pääministerin valtakuntamme tärkeimmälle kansanliikepuolueelle ja sitäkautta koko Suomen pohjoismaiselle hyvinvointiyhteikunnalle ihan itseisarvo!

        Työ-sanaan tulee siksi suhtautua kunnioittavasti! Siksi fantastinen pääministerimme etsiikin etenemistietä €Urokkaimmille estradeille!


    • Kaikkea kuulee

      Täällä on paljon väkeä tuolta idän suunnalta, joten ei ihme että kuulee, mutta ei se tarkoita että se olisi hämeen murretta...

      • Enpä oo huamannu

        et täälä puhuttas mitään omaa murretta. Itte puhun kyl, mut mulle tarttuu notta heleposti ja asunu oon varmaan kymmenellä eri paikkakunnalla. Myös HämeenkyröSä niinkus too alottajaki! :D


    • SeSiitäJaEtiäpäin

      Miekkalinnassa kuulee aika paljon lapin murretta. Murrealueilta, Oulu, Pelkosenniemi Inari. Mitä esim. Opitaan Virheistä tarkoittaa? Sitä en ole vielä käsittänyt, mutta ei se ainakaan samaa tarkoita kuin täällä on totuttu ymmärtämään.

    • Anonyymi

      Afrikan, Punaisenmeren-alueen ja aavikkokansojen murteet vahvassa nousussa hämptonissa !

    • Anonyymi

      Mie sie myö hyö mää ja tää

    • Anonyymi

      Alkuperäsenä hämäläisenä sanon heti ettei työ tai hyö tai muut karjalaiset torellakaan kuulu hämäläiseen puheeseen. Vierasperästä kulttuurituontia, jota on Hämeessä nykyään ihan liikaa. Itse pyrin ylläpitämään kulttuuriperintöämme lykkäämällä ÄRRÄÄ puheeseen mahrollisimman paljo!

    • Anonyymi

      TE = työ ja elin keino. Eli kyllä, TE tarkoittaa työtä. Ja työ TE:tä, ei kuitenkaan teetä, joka on englantilainen juoma.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos yhdistät nimikirjaimet

      Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne
      Ikävä
      111
      7171
    2. Mies vinkkinä sulle

      Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista
      Ikävä
      59
      4757
    3. Oletko katkera kun

      Et saanut kaivattuasi
      Ikävä
      95
      4731
    4. Kyllä se taitaa olla nyt näin

      Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee
      Ikävä
      49
      3889
    5. Paljon niitä puheita

      susta liikkuu. 🤮
      Tunteet
      51
      3818
    6. Mitä haluat sanoa tällä hetkellä

      Hänelle 🫶 ⬇️
      Ikävä
      217
      3787
    7. Odotan että sanot

      Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san
      Ikävä
      26
      3363
    8. Vietetään yö yhdessä

      Rakastellaan koko yö
      Ikävä
      51
      2731
    9. Haluun sua niin paljon

      ❤️🥰🥹 Miehelle
      Ikävä
      38
      2671
    10. Mitä palveluita mies..

      Haluaisit tilata minulta? -N
      Ikävä
      38
      2299
    Aihe