Olen kaikissa työpaikoissani huomannut että, pahimpia kiusaajia ole ns. päällepäsmärit, jotka ovat erittäin kilpailuhenkisiä ihmisiä ja heillä on tarve päästä määräämään millainen persoonallisuus on juuri "meille" sopiva muu ei käy. Ikävintä on jos sattuu olemaan vielä perheyritys niin, siinä on pakko olla samanlainen kuin talonväki tai muuten osoitetaan oven paikkaa.
Päällepäsmärit osaavat julkisen nolaamisen ja ovat usein taitavia sosiaalisesti. Nykyisin on vallalla käsitys että, itseään pitää koko ajan tyrkyttää esille ja tosisesti monella työpaikalla tällä taktiikalla pärjää yllättävän hyvin.
Väkisin jää hiljaisempi jalkoihin, kun ei kehtaa alkaa väittämään vastaan kun tietää että, eripura vaan kasvaa.
Koskaan ei ole ollut yhtään halua nähdä näitä työkumppaneita vapaa-ajalla. Jokainen hetki kun, saa olla pois tästä nykypäivän hullujenhuoneesta, on juhlaa.
Päällepäsmärit osaavat julkisen nolaamisen ja ovat usein taitavia sosiaalisesti. Nykyisin on vallalla käsitys että, itseään pitää koko ajan tyrkyttää esille ja tosisesti monella työpaikalla tällä taktiikalla pärjää yllättävän hyvin.
Väkisin jää hiljaisempi jalkoihin, kun ei kehtaa alkaa väittämään vastaan kun tietää että, eripura vaan kasvaa.
Koskaan ei ole ollut yhtään halua nähdä näitä työkumppaneita vapaa-ajalla. Jokainen hetki kun, saa olla pois tästä nykypäivän hullujenhuoneesta, on juhlaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Totta joka sana. Näitä päsmäreitä löytyy erittäin paljon myös julkiselta puolelta. Etenkin terveydenhuoltoalalta.
Suurisuiset päsmärit rääkyy naama levällään omia mielipiteitään ja petaa paikkaa pomojen silmissä. Monet heistähän on jo "ylennetty" pomojen parhaiksi kavereiksi, pikkupomoiksi. Mitäpä siinä sitten enää tuomaan julki omia mielipiteitään kun tietää, että valmiiksi ovat kuitenkin asiat sopineet keskenään.
Ja toi julkinen nolaaminen- joo... Sitähän ne terveydenhuoltoalan työpaikoissakin harrastaa. Parasta julkista nolaamista on niiden mielestä se, että nolataan potilaan nähden. Heitetään nolo "vitsi" toisen tekemisestä tai muuten osoitetaan toisen tyhmyys. Sehän se nääs nostaa päsmäreiden itsetunnon pilviin.
Samankaltasia kokemuksia ns. miesvaltaisella alalla, yksityisellä puolella.
Julkinen nolaaminen, selkäänpuukotus ovat sallittuja tapoja koska, miehillä on NIIN kova kilpailuvietti, KAIKKI keinot sallittuja.
Tästä vaan ei puhuta niin paljon kuin, naisvaltaiseten ja julkisten alojen tapauksista.
Hävinneet miehet häpeää omaa huononmuuttaan. Kuvittelevat että, paras voitti. Sitten otetaan kännit että, asia unohtuisi edes hetkeksi ja joissain tapauksissa haukutaan sitten vaimo.
Olen tätä peliä joutunut seuraamaan aluksi isän tyttärenä ja myöhemmin naisena, joka lähti samalle alalle kuin isänsä.
Noista kuvioista kannattaa sanoutua henkisesti irti. Ajatella, että minä otan vain palkan ja pyrin huolehtimaan asiakkaista; olen tosiaan joutunut ongelmaisten psykodraaman todistajaksi, mutta heidän arvostuksensa eivät ole minun arvostuksiani.