toimeentulo

Paljonko on kuukausitulosi? Entä maksatko vielä entisiä velkojasi? Kuinka paljon? Montako lasta, minkä ikäisiä? Kuinka usein ovat luonasi? Minkä verran maksat vuokraa, kuinka monesta neliöstä?

Niin se vaan on, että menot on suunniteltava tulojen mukaan. Toisten kadehtiminen ei auta yhtään, ainoastaan pahentaa asiaa. Kannattaisi käydä kunnallisella velkaneuvojan pakeilla. Usein myös seurakunnista saa tilapäistä rahallista apua ja myös ruokapaketteja.

Kyllä nyt on maailmankirjat sekasin jos YKS ihminen ei elä palkallaan!
Ja pitääkö sitä välttämättä ostaa niitä 100 euron kenkiä ja vaatteita? Ei ainakaan mihinkään komeroon seisomaan. Itse ostan ja aina olen ostanut kerralla hyvää ja laadukasta, vaikka sitten 100 eurolla. Eipä sitten ole tarvinnut jatkuvasti ostaa uusia kun vaattet pesussa venyy ja vanuu ja saumat ratkeilee!
Itse aikanaan jäin kahden lapsen yh:ksi, kaupungin maksamalla palkalla elettiin koko porukka. Asunto oli 3h keittiä sauna. Ja niin, oli meillä iso koirakin ja kaksi kissaa!
Olin monta vuotta kunnallinen kotiavustaja, joten palkoilla ei päässyt loistamaan! Aloin sitten lukea iltakoulussa perushoitajaksi työn lisäksi. Opiskelu oli onneksi aika paljon etäopiskelua, mutta noin 4 kertaa viikossa istuttiin työpäivän jälkeen 4 tuntia koulussa.
Tätä kesti noin 2 vuotta. Valmistuin ja sain vaihdettua kunnan sisällä perushoitajan työhön. No ei se palkka silloinkaan kehuttava ollut, mutta koskaan emme ole sossusta saaneet kuin lapsilisät, elatustuen (kun ukko ei ikinä penniäkään maksanut) ja asumistuen.
Näin mentiin joku 7-8 vuotta kunnes muutimme ulkomaille. Sain ammattiani vastaavan työn heti, ja myöhemmin aloin sitten opiskella taas lisää ja minusta valmistui sairaanhoitaja.
kaiken tämän tein paljaalla sisulla ja kovalla tahdolla. Ihminen pärjää kun haluaa!
Nyt on lapset omillaan, työssä ja opiskelemassa. Minä elän yksin ja viihdyn! Rahat riittää ja pystyn matkustemaan. Tyttö asuu toisessa maassa ja hänen luonaan käyn noin joka toinen kuukausi. Rahallisesti tuen jos tarvetta on. Varsinkin opiskeleva tyttö silloin tällön tarvitsee jotain. Rahaa jää kivasti tililleja olen niin onnellinen ja tyytyväinen elämääni! ja päivääkään en vaihtaisi pois!
Ei pidä jäädä ruikuttamaan ja itseään säälimään. Siinä saat kyllä rypeä jos siihen alat!

Palkallaan elää, kun oppii hallitsemaan ostamisen halunsa.
Kirppareilta saa ihan hyvää tavaraa, jota juuri nämä osto addtikot heittävät lähes uutena sinne kirppareille, monesti jopa roskiin.

Ja osta vain se mitä ihan varmasti tarvitset, ei mitään humpuukia samoin on tuo vapaa-ajan kanssa, täytyy ymmärtää minkä verran on tuloja ja mitä niillä voi tehdä.

Kun aikansa on säästäväinen ihan varmasti ennen pitkää asiat hoituvat ja saat asiat kuntoon ja voit vähän saada luxustakin.

Itsekin olen joutunut penniä venyttämään alussa, mutta rakkaan isäni neuvon mukaan eläen pienelläkin tulolla elää ja jopa siitä pystyy säästämään, joten tänään elän melko hyvin. Enää ei tarvitse laskea ruokakaupassa pennosia, mitä voin ostaa tai en. Mutta monesta asiasta olen joutunut kieltäytymään saadakseni nykyisen tasapainoisen elämäntilan niin taloudellisesti kuten muutoinkin.

Kyllä se minuakin kirveli kun työtoverit kehuivat, miten ostettu milloin mitäkin hienoa tai joka lomalla mentiin aurinkorannoille tai hiihtikeskuksiin, onneksi en sortunut heidän tapaansa velalla saa ja hevosella pääsee tylliin, sillä osat on nyt tyystin toisin.

Hm. Jotenkin kirjoituksestasi huokui negatiivinen asenne elämään. Tosiasiassa elämässä merkitsee eniten henkinen pääoma sekä se että hyväksyy tosiasiat ja toimii niiden mukaisesti. Hyvään elämään ei tarvita paljon rahaa. Oikeasti KUKAAN ei tarvitse jatkuvasti uusia leluja, kännyköitä, tietokoneita ja muita tavaroita, harrastusta jokaiselle päivälle, osallistumista kaikkeen mikä maksaa, kalleimpia farkkuja/kenkiä jne. Menot pitää suunnitella tulojen mukaan, hankkia ja tehdä sellaista mihin itsellä on varaa.

On hyvin mielenkiintoista miten ennen pärjättiin hyvinkin pienillä tuloilla, joista vielä säästettiin. Töitä tehtiin 10h/pv ja lauantaitkin. Lomat olivat lyhyempiä kuin nykyisin. Lapsiakin oli enemmän. Heille opetettiin säästäväisyyttä, "ettei raha kasva puussa".

2300 palkka josta n.800 vuokra. Käteen jää n.800 ja siitä yleensä laskut 400 ja lopuilla sitten elätän lapset ja kotieläimet ja itseni.
En saa vuokraan tukea tms. koska minut luetaan yksineläjäksi.
Tää on faktaa. Aikoinaan kun oli palkka 1200 niin sain lasten tapaamiseen tukea ja vuokraan hieman. Silloin oli pienempi asunto mutta kalliimpi ja siitä siis laskettiin se vuokra mikä oli kelan mielestä sopiva vuokrahinta ei siis todellinen vuokra.

Olen myynyt kaiken ylimääräisen kirpparilla tai tori.fi säästänyt kaikessa. En oysty vaan säästää mitään pankkiin .on tää aika epätoivoista. Toinen duuni ja lusä duuni on oikeadtaan enää vaihtoehtoina. Mut on tää mielenkiintoista et tyrmätään laiskaksi ja valittajaksi. Kun en tuu toimeen. Kukasn ei oikeasti ilm.tajuu sitä hätää.

Mistä teille tuli mieleen et ostelisin jotain vaikka just sanoin ettei ole varaa edes syödä. Tänne kyllä kannattaa kirjoittaa niin tulee potkituksi vaik on jo maassa. Kuka on sanonut et minä edes ostaisin jotain kännyköitä tms. Sanoin et on todella kummallista että kaupungin hommissa et saa mitään lisätuloa kun normiarkityöläisenä et pysty tekee ylitöitä niin ei pärjää sillä peruspalkalla!

No kerropa mitä tuon avunpyyntösi takana nyt sitten ihan oikeasti on?

Luuletko, että täällä kiltit kanssaeläjät alkaa kerätä kolehtia sinulle joka kuukausi?

Eihän tuossa mikään muu auta kun ottaa se lusikka kauniiseen käteen ja alkaa tehdä asialle jotain!
-Paljonko tienaat kuukaudessa?
-Paljonko maksat vuokraa/lainaa asunnosta?
-Sähkö ym. pakolliset menot?
Niihin on oltava rahaa, sen jälkeen jäävällä osuudella sitten elät.
Ja järjestät elämäsi ja elämäntyylsi siihen malliin, että kukkaro kestää!

Mihin ne sinun tienistisi oikeasti valuvat?
Mietitkiö ja harkitsetko rahankäyttöäsi?
Mietitkö viisi kertaa ja sitten vielä viisi, onko sinulla varaa/tarvetta juuri nyt tuohon asiaan? Vai voiko sen unohtaa vallan tai sitten siirtää odottamaan?

Ei totta mooses tuota kyllä voi jo alkaa kutsua vastuuttomaksi rahankäytösi jos ihminen todellakin käy työssä ja nostaa palkkaa. Asuu kohtuuhintaisessa asunnossa, ei tee spontaanihankintoja miettimättä. Tekee ruoan kotona. Katsoo tarjoukset kaupasta, samoin vaatteet siiloin kun löytää hyvän tarjouksen. Talvikengät vaikka huhtikuussa kun talven varastoja myydään pois!

Ja sano nyt, ettei sinulla ole aikaa juosta tarjousten perässä! Katsopa yh-äitejä ja isiä, työssäkäyviä. Aikaa heidänkin on jostain puristettava, ja on työ, koti, lapset hoidettavana!
Kyllä sitä jokainen mielellään kai makoilisi jossain etelän auringossa ja tilailisi sateenkaaridrinkkejä pohjattomasta rahamassistaan!
Se kun vaan on ikävä kyllä utopiaa suurimmalle osalle ihmisistä!