onko sitä? Yhteistä? Olen pettänyt miestäni ja
hän haluaisi vielä yrittää.. on antanut anteeksi
tekoni. Itse en usko suhteemme enää onnistuvan.
Minkälaisia kokemuksia teillä on asiasta?
Kannattaako minun edes harkita paluuta entiseen?
hän haluaisi vielä yrittää.. on antanut anteeksi
tekoni. Itse en usko suhteemme enää onnistuvan.
Minkälaisia kokemuksia teillä on asiasta?
Kannattaako minun edes harkita paluuta entiseen?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Meillä oli sama tilanne muutama vuosi sitten.
Minä, vaimo, petin miestäni ja jäin siitä kiinni.
Sain anteeksi ja jatkoimme liittoamme. Vaikeaa se
oli ja kauan meni ennenkuin yli pääsimme, mutta
nyt on taas kaikki kuin ennenkin..
Tsemppiä.
kerran pettää, aina pettää!
Taas tuli todistettua, että kaikki naiset on huoria...
Eli ole elämää enää sen jälkeen. Tiedän juttu on
ohi. Mitäs menit huoraamaan. No toisaalta toi on
sulle ihan oikein. Toivottavasti miehesi tajuaisi
myös käydä vieraissa ja tartuttaa suhun vielä
taudin !!!
Edellä olevat viestit taas todistavat, että
järkeväänkin aiheeseen halutaan vastata vain
pilaillen.... taitaa olla jonkinlaista
puutosta....
Mutta onko elämää enää, siihen ei kukaan pysty
sanomaan mitään. Itse hairahduin vuosia sitten,
ja asia on jäänyt vain minun tietooni, mutta
silti tuntuu että ei elämää enää ole entisen
kanssa. Tietenkin syynä on myös se, että oman
kanssa seksi ei ole koskaan toiminut siten kuin
se vieraan kanssa toimi, ja siksi paluu
kotivuoteeseen tuntui katkeralta.
Viisaampi olen kai vanhainkodin kiikkustuolissa,
silloin tiedän että olisiko tästä avioliitosta
kuitenkin pitänyt lähteä jo ajat sitten.
miksi se sitten on avioliitto, jos ei se seksi
pelaa? Ei takuulla ole pelannut ennen aamenta!
Tätä maailmaa riivaa joku helvetin "Hei me
mennään naimisiin ensi viikon lauantaina"-virus,
liittoja solmitaan hetken mielijohteesta, sitten
käydään vieraissa kun se oma liha ei enää
maistukkaan.
Suhde voi toimia pettämisen jälkeen jos molemmat
on rehellisiä ITSELLEEN ja vielä senkin jälkeen
toteavat, että kannattaa yrittää. Turha sitä on
toiselle enää sen jälkeen kauniita puhua kyllä se
näkyy läpi kun puhuu paskaa!!!
Olet osittain oikeassa, mutta myös
väärässäkin.... Onhan avioliitto paljon muutakin
kuin seksiä, jopa monta hyvää avioliittoa toimii
ilman ripaustakaan seksielämän puolelle.
Mutta sen tulee olla molempia tyydyttävä
ratkaisu, ja minun tilanteessani se ei kylläkään
ole sitä, ainakaan pysyvästi. Alussa sitä
kuvittelee, että kyllä seksikin aikanaan alkaa
toimimaan kun nuorikko oppii ja aikaa kuluu.
Valitettavasti niin ei koskaan käynyt...
pikemminkin päinvastoin.
Nyt olen ajatellut, että antaa ajan kulua,
elettiinhän sitä ennenkin ilman seksiä kun ei
haluttu lapsia. Ja voidaanhan sitä elää nytkin
ilman, varsinkin kun se ei toista kiinnosta.
Mitäs sukupuolielämää se sellainen on, jossa
vaimo pari kertaa kuukaudessa raottaa
jalkoväliään miehen tarpeille, kiitos ei...
mieluummin sitten ilman.
Joku minua viisaampi on todennut, että huono
seksi voi pilata hyvänkin avioliiton, mutta hyvä
seksikään ei pelasta muuten huonoa avioliittoa.
Ja eiköhän seksi ole tämän päivän yhteiskunnassa
liian suuressa kurssissa, avioelämää pitäisi olla
paljon muutenkin kuin seksiin liittyvää.
Minulla itselläni on just sama tilanne, mikä mut
ajoi tälle tielle: oma seksielämä ei ollut
tarpeeksi tyydyttävää ja vieraan kanssa se on
ollut paljon paljon parempaa.
Myönnän sen, että en ehkä tarpeeksi suoraan
puhunut tai tehnyt töitä seksielämämme
parantamiseksi, mutta ne pienet asiat, joihin
yritin puuttua.. ei vaikutusta.. ei mennyt
perille.. mikään ei muuttunut.
Ja ihan oikeassa olet, siksi kun seksi on vieraan
kanssa ollut NIIN paljon parempaa, sitä halua ei
suhteen jatkamiseksi oikein tahdo löytyä millään.
Taidat olla täydellinen kohtalotoveri.. Sillä
erotuksella että oma suhteeni on varmasti ollut
lyhyempi kuin sinun (alle 10 v.).
Minäkin jaksoin kuvitella koko ajan, että kyllä
se siitä.. seksielämä paranee ajan myötä. Syytin
jopa itseäni siitä, etten saanut tyydytystä.
Luulin että mä vaan olen sellainen, joka ei
miehistä tarpeeksi kiihotu ja ei siksi voi saada
esim. orgasmia kovin usein. Mutta vieraissa
käyntini jälkeen tajusin ettei vika ole ollutkaan
mussa, vaan miehessä.. tai siinä meidän
seksielämässä.
Sen tästä asiasta niin vaikean tekee: meillä
toimi avioliitossa kaikki muut asiat paitsi
seksi. Nyt pitäisikin sitten päättää valitseeko
sen kaiken muun ja huonon seksielämän jos
suhdetta jatkaa vai hylkääkö entisen ja odottaa,
josko sellainen kumppani löytyy jonka kanssa
kaikki toimii.
Ihminen voi aivan varmasti muuttua, jos vaan itse
haluaa. Pettäminen on todella monipiippuinen juttu
ja omasta mielestäni anteeksi annettaviakin tapoja
on...esimerkiksi jos pettäjä on aivan tajuttomassa
jurrissa. Omasta mielestäni pettämisen
tunnustaminen ja asiasta puhuminenkin lisää
anteeksi annettavuutta.
Tämäkään ei tietysti ole mikään yleispätevä
vastaus!Ihmiset nyt vain on niin heikkoja etteivät
aina edes halua tajuta omaa parastaan...toiset
voivat pettäessään tajuta kuinka rakas se oma
kulta onkaan ja toisille se on vain oire jostain
suhteen sisäisistä ongelmista ja joka sitten
lopultaa johtaa eroon. Tapauskohtaista kaikki
etten sanois!
Olen saanut samanlaisen kohtalon osakseni!!!
Seksi ei suju oman kanssa... Mutta vieraan kanssa
se on mahtavaa, vei huipulle asti!!!
Jos avio-/avoliiton perusrakenteet on kunnossa,
niin kannattaa yrittää jatkaa pettämisen
jälkeenkin. Tärkeintä on, että pettämiseen
johtaneet syyt selvitetään perusteellisesti
YHDESSÄ. Jos tähän ei löydy halua eikä rohkeutta,
niin silloin ei kannata jatkaa.
Jos liitto jatkuu, niin tilanne palaa riittävän
hyväksi noin parissa vuodessa, mutta aivan
täyteen luottamukseen ei enää koskaan päästä.
Asia riippuu syistä jotka johtivat "vieraaseen
sänkyyn". Oma vaimo kävi vieraissa meidän
yhteisellä suostumuksella, ja homma toimii
edelleen. Ei ole tullut enää eteen että pitäs
vierasta saaha ku luvalla pääsi kokeileen.
Keskustelkaa miehenne kanssa asiasta ja sopikaa
jatkosta selkeästi, eikä mitään "jos yritettäs
vielä" mutinaa. Vaan selkeästi, jatkaa tai ei
jatka. Ja kun asia on sovittu sitä ei enää
pikkukännissä aleta vetvomaan, eikä muutenkaan.
Se mua estääkin edes vakavasti harkitsemasta
takaisin menemistä.. kun se luottamus ei oo enää
koskaan täydellinen. Tai niin ainakin etukäteen
ajattelen. Ja tekeekö se sitten meistä
kummastakaan lopulta onnellista?
Vaikka luottamus ei koskaan palaa aivan
täydelliseksi, niin kannattaako silloinkaan
riskeerata ja aloittaa uusi täysin tuntematon
suhde, jos liiton perusrakenteet ovat kunnossa.
Monesti ihmiset onnea etsiessään unohtavat
kokonaan taloudelliset seikat ja haikailevat
pelkästään tunteen perään. Vanha sananlasku
sanoo, että kun köyhyys tulee ovesta, niin
rakkaus lentää ikkunasta. Vaikka uusi suhde olisi
kuinka ihana tahansa, niin onnistuminen on
epävarmaa, jos vanhan järjestelmän purkaminen
tulee kovin kalliiksi. Taloudellisen tilanteen
huononeminen rassaa suuresti hyvääkin
tunnesuhdetta.
OHI ON.
Olo on niinkuin vanhaa kahvia lämmittäis,ei tule
onnistumaan pitemmän päälle.En suosittele
jatkamista
Luin nuo kommenttisi, ja luulen ymmärtäväni
tilannettasi aika hyvin. Ensinnäkin sivuhyppyysi
on ollut selvä syy.... mm. miehesi osaamattomuus
ja taitamattomuus. Vaikka kuinka sopisit miehesi
kanssa asian ja jatkaisitte yhdessä, niin
voikomiehsi muuttua. Jotenkin epäilen pysyvää
muutosta, varsinkin tällaisen vaiheen jälkeen.
Ennemmin hän alkaa vierastamaan vaimoaan, ja sen
jälkeen jäät varmasti ilman sitä kaikkea, mistä
olet jo nyt jäänyt paitsi.
Toiseksi asian paljastaminen puolisolle on aina
riski. Toisaalta se helpottaa sinua, mutta lisää
puolisosi taakkaa. Itse olen sitä mieltä, että
tällaiset asiat pitää pystyä pitämään sisällään,
eikä niitä pidä mennä paljastamaan toiselle.
Varsinkaan, jos kumppanin taidoissa ja kyvyissä
on puutteita, niin hän kokee itsensä loukatuksi
hyvin syvältä.
Olisiko teillä nyt vaihe, jossa olisi hyvä käydä
keskustelut perheneuvojan kanssa. Miehesi saisi
tukea sieltä, ja saisitte hyviä ohjeita miten
parantaa keskinäistä sukupuolielämäänne.
Omassa tilanteessani olen todennut, että mikään
ei tule muuttumaan. Ja olen tyytynyt tähän,
vaikka toisaalta se non hyvin surullista. Haimme
yhdessä apua terapeutilta, mutta emme silti
löytäneet tähän mitään ratkaisua. Eihän kannettu
vesi kaivossa pysy..... jos omia haluja ja
tarpeita seksiin ei, niin kukaan ei pysty niitä
ulkopuolelta luomaan!!
Siskoni mies petti tätä joskus ennen. Mies kertoi
tapahtuneesta suoraan. Ja he päättivät yrittää
uudellee. Olleet 6vuotta tän jälkeen onnellisesti
yhdessä ja nyt menivät kihloihin
moi maarit.en usko et suhde pidemmän päälle kestää.kun on toista pettänyt jotain menee liitosta pois.itse olen kokenut miehen pettämiset kiinni jäämiset ym.seksi ei enään maistunut oman miehen kanssa,enemmänkin inhotti,se ajatus että hän on maannut toisten kanssa.se on todella loukkaavaa kaiken jälkeen.meidän tilanteessa ei edes perheneuvola olisi auttanut,en halunnut jatkaa.