Kuten otsikko luonnehtii, asiaa voi käännellä jä väännellä, mutta ero on pohjimmiltaan aina jättäjän syytä, sillä jättäjä haluaa lähteä parisuhteesta. Ei nyt sotketa väkivaltaa tai uskottomuutta tähän, sillä silloin keskustelu lähtee väärille urille.
Alkuhuuma laantuu, tulee tylsä arki ja toisen naama näyttää joka aamu samalta. Jättäjä alkaa leipiintymään tilanteeseen, kenties jo tiiraileekin muita, kunnes jättää. Toinen hyväuskoisesti olettaa rakkauden kestävän. Kenties yritetään vielä, mutta juna on jo mennyt.
Oikeata ei ole olemassakaan ja jättäjä jättää jälkeensä vain särkyneitä sydämiä, sekä entisen että omansa.
Ero on aina jättäjän syytä!
sakari östermalm
181
6957
Vastaukset
- kohti uutta
No, ehkä näinkin, mutta myös niin että toinen on ilmoittanut jo moneen kertaan että erotaan, mutta toinen ei halua tehdä mitään. Pistää päänsä pensaaseen ja leikkii kuollutta. Sitten kun se toinen on kantanut ne viimeisetkin tavarat muka yllättäen ulos kämpästä -alkaa toisen havahtuminen tilanteeseen -silloin se vaan on jo myöhäistä.
Miks jotku on niin raukkoja?- Juu, tää
"yllättäin lähteminen" on tuttua minullekin.
Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
Olin NIIN korviani myöten täynnä sitä, että kaikki rahamme menivät pelaamiseen. Piilottelin omia rahojani jotta lapsilla oli edes ruokaa.
Mies otti kaikki lainat mitä sai ja vippasi tutuilta/sukulaisilta lisää.
Mies valitsi pelaamisen! Eron tullessa meillä ei ollut juuri muuta jaettavaa kuin pelivelkoja...
Jälkeenpäin sain kuulla, että mies höpisi ihan tosissaan, että olin lähtenyt yllättäen eikä hän edes tiennyt meillä ongelmia olevankaan!
Täytyy sanoa näin vuosien jälkeen, että onneksi lähdin! Sain raha-asiani kuntoon muutamassa vuodessa, mutta miehen alamäki vain jyrkkeni kun ei ollut ketään, joka olisi edes yrittänyt hillitä pelaamista. - rfiytvgubihno
Juu, tää kirjoitti:
"yllättäin lähteminen" on tuttua minullekin.
Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
Olin NIIN korviani myöten täynnä sitä, että kaikki rahamme menivät pelaamiseen. Piilottelin omia rahojani jotta lapsilla oli edes ruokaa.
Mies otti kaikki lainat mitä sai ja vippasi tutuilta/sukulaisilta lisää.
Mies valitsi pelaamisen! Eron tullessa meillä ei ollut juuri muuta jaettavaa kuin pelivelkoja...
Jälkeenpäin sain kuulla, että mies höpisi ihan tosissaan, että olin lähtenyt yllättäen eikä hän edes tiennyt meillä ongelmia olevankaan!
Täytyy sanoa näin vuosien jälkeen, että onneksi lähdin! Sain raha-asiani kuntoon muutamassa vuodessa, mutta miehen alamäki vain jyrkkeni kun ei ollut ketään, joka olisi edes yrittänyt hillitä pelaamista.Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
- kolme A:ta
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Kyllä täällä jokainen on vastuussa itsetään. Hartioilla kannettavia löytyy joka kulman takaa, eikä kukaan terve ihminen sellaista itselleen halua.
T:A-luokan mies - ...
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Hienoa, jos sinä teet kaiken tuon omalle mahdolliselle vaimollesi, että ajattele itseäsi edes sitä viittäkymmentä prosenttia. Harvinaista miehelle, että ei haittaa, vaikka huolto ei pelaa, kunhan vaimo voi hyvin.
- kirjavakissa
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Olet vissiin ton naisen x tai vastaavassa tilanteessa =) Et vissiin osaa ajatella, että hoitoon ei ketään pakottaa, varsinkaan jos ihminen ei edes tiedosta ongelmaa olevan. Oli vissiin vessassa kun aivoja jaettiin =)
- Kyseenalaistaja
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Ei nainen ole miehen äiti joka noin vain ohjaa ongelmaisen miehen hoitoon. Olipa se peli-, alkoholi- tai mikä tahansa. Se on miehen valinta. On surullista jos varsinkin lapset jäävät ukolle kakkosiksi.
- mies 28v
kolme A:ta kirjoitti:
Kyllä täällä jokainen on vastuussa itsetään. Hartioilla kannettavia löytyy joka kulman takaa, eikä kukaan terve ihminen sellaista itselleen halua.
T:A-luokan miesNiin, eiköhän se kuule ole oikeasti niin, että parisuhteeseen kun tarvitaan kaksi niin kahdessa se eron syy myös löytyy, molemmista.Toinen saattaa toimia tyhmästi, ärysttävästi, väärin yms. johon toinen ärsyyntyy ja päätyy jättämään toisen.Tuo on siis jätettävän "syyllisyys osuus" ja jättäjän osuus on miettiä omaa valintaansa, kenet valitsi parisuhteeseen ja miksi valitsi.Mitä voi oppia seuraavaa kertaa ajattelen ettei kohtaan samoja asioita uudelleen.yms.Eli, molemista löytyy syytä.
Ja mielestäni on parempi jättää toinen, jos todella tuntuu ettei halua jatkaa toisen kanssa.Suhteessa kun olisi luvassa vain harmia ja pahaa mieltä jolleii molemmat ole oikeasti mukana.Se on myös rehellisyyttä toiselle ja itselleen, vaikka se sattuukin. - älämölöälämöl
Juu, tää kirjoitti:
"yllättäin lähteminen" on tuttua minullekin.
Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
Olin NIIN korviani myöten täynnä sitä, että kaikki rahamme menivät pelaamiseen. Piilottelin omia rahojani jotta lapsilla oli edes ruokaa.
Mies otti kaikki lainat mitä sai ja vippasi tutuilta/sukulaisilta lisää.
Mies valitsi pelaamisen! Eron tullessa meillä ei ollut juuri muuta jaettavaa kuin pelivelkoja...
Jälkeenpäin sain kuulla, että mies höpisi ihan tosissaan, että olin lähtenyt yllättäen eikä hän edes tiennyt meillä ongelmia olevankaan!
Täytyy sanoa näin vuosien jälkeen, että onneksi lähdin! Sain raha-asiani kuntoon muutamassa vuodessa, mutta miehen alamäki vain jyrkkeni kun ei ollut ketään, joka olisi edes yrittänyt hillitä pelaamista.Entäs, jos pelaamisen syynä olisi työorientoitunut mies? Jota ei kotona näy? Hyvä mies, kunnon mies, kun töissä käy, perhettä yrittää elättää, eikö totta? Ihan hyvähän se olisikin, jos töissä käydessään - tarkoitan, ettei miehellä ollut vapaapäiviä, oli vain työ, pitkät päivät, viikonloppukurssit, työmatkat, viikonlopputyöt, koulutukset jne, - no, jos töissä 24/7 oleva mies tuo myös palkkaa, leivän pöytään, vaan meidän tapauksessa ei edes sitä. velkaa velan päälle, se selvisi myöhemmin minulle.
Rahapula, kituuttaminen, mies aina pois, pienet lapset ja iso remontoitava talo sekä miehen entisen liiton teini-ikäinen lapsi, joka ei ns. äitipuolta hyväksynyt ja sopi asiansa isänsä kanssa, isi / mies sitten ilmoitti vaimolleen lapsensa menemisistä ja olemisista...
Eikä edes läheisyyttä. Seksiä nyt ei, mutta kun ei yhteistä aikaa, ei läheisyyttä, ei edes vähäseisessä määrin.
Nainen ei jaksanut. Kumma tyyppi. Ja aikansa huudettuaan, lähti. Ja mies on edelleen Hyvä Mies ja marttyyri, kaikkensa teki ja akka perkele. - Juu, tää
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Ennenkuin hirmuisesti huutelet niin silloin ei oltu kuultukaan mistään peliriippuvuushoidoista.
"Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin!"
-Kiitos, olen samaa mieltä. Nykyinen mieheni kiitteleekin tuosta useasti.
"Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan."
-En ajatellut todellakaan upota mukana. Muutaman vuoden aikanakin ehtii tekemään aikas hurjat pelivelat. Riitti minulle, että niitä vielä vuosia makselin eron jälkeen.
"Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun."
-Aiemmasta tekstistäni suora lainaus: "Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
"Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen?
-Vielä ei ole tullut eteen oikeastaan edes kriisiä ja erimielisyydet ratkotaan puhumalla ja tekemällä molempia tyydyttävä kompromissi. Yhdessä ollaan oltu nykyisen mieheni kanssa 20v.
"Uudestaan karkuun?"
-Katso edellinen vastaus. - ruma.
mies 28v kirjoitti:
Niin, eiköhän se kuule ole oikeasti niin, että parisuhteeseen kun tarvitaan kaksi niin kahdessa se eron syy myös löytyy, molemmista.Toinen saattaa toimia tyhmästi, ärysttävästi, väärin yms. johon toinen ärsyyntyy ja päätyy jättämään toisen.Tuo on siis jätettävän "syyllisyys osuus" ja jättäjän osuus on miettiä omaa valintaansa, kenet valitsi parisuhteeseen ja miksi valitsi.Mitä voi oppia seuraavaa kertaa ajattelen ettei kohtaan samoja asioita uudelleen.yms.Eli, molemista löytyy syytä.
Ja mielestäni on parempi jättää toinen, jos todella tuntuu ettei halua jatkaa toisen kanssa.Suhteessa kun olisi luvassa vain harmia ja pahaa mieltä jolleii molemmat ole oikeasti mukana.Se on myös rehellisyyttä toiselle ja itselleen, vaikka se sattuukin.Sitä on vaan monella väärä käsitys siitä suhteesta että sitä pettyy kun arki koittaa. Naiset myös haluaa aina jotain parempaa kuin ovat itse. Ovat kai katsoneet liikaa unelmien poikamies ohjelmaa ja luulevat että arki on aina loistokasta juhlaa.
Sillä nyt ei ole väliä kumpi jättää jos kerran tunteet sammuvat sen takia että odotti elämän olevan pelkkää mukavaa oleilua toisen kainalossa. Jos ei ole valmis tekemään kompromissejä niin ei kannata seurustella. - itsekkyyden aikakaus
... kirjoitti:
Hienoa, jos sinä teet kaiken tuon omalle mahdolliselle vaimollesi, että ajattele itseäsi edes sitä viittäkymmentä prosenttia. Harvinaista miehelle, että ei haittaa, vaikka huolto ei pelaa, kunhan vaimo voi hyvin.
Mutta herranjestas, eihän se noin menekään! Nainen huolehtii aina itsestään (myös naisen orgasmin saanti on aina vain naisen huolena), mutta miestä pitää passata ja ohjata joka käänteessä ja jos nainen ei miehen tarpeita tarpeeksi huomio, niin on paskaämmä.
- vi....tuun reppanat
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Vai pitäis naisten näitä reppanoita höösätä, haista sinä.... elämä on valintoja, miksei se tollikka itse hakeutunut hoitoon. Turha ketään on höösätä, jollei ole omaa halua.
Lähtekää naiset vaan vetää, kun siltä tuntuu ja elämä muuttuu siltä seisomalta, nimim. kokemus puhuu.
Olen hiton onnellinen nyt, kun erosin monien ongelmien vuoksi, joita nimenomaan mieheni suhteessa aiheutti.
Minulla on uusi pitkä liitto nyt takana ihanan miehen kanssa, eli vaihtamalla paranee... Juu, tää kirjoitti:
Ennenkuin hirmuisesti huutelet niin silloin ei oltu kuultukaan mistään peliriippuvuushoidoista.
"Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin!"
-Kiitos, olen samaa mieltä. Nykyinen mieheni kiitteleekin tuosta useasti.
"Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan."
-En ajatellut todellakaan upota mukana. Muutaman vuoden aikanakin ehtii tekemään aikas hurjat pelivelat. Riitti minulle, että niitä vielä vuosia makselin eron jälkeen.
"Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun."
-Aiemmasta tekstistäni suora lainaus: "Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
"Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen?
-Vielä ei ole tullut eteen oikeastaan edes kriisiä ja erimielisyydet ratkotaan puhumalla ja tekemällä molempia tyydyttävä kompromissi. Yhdessä ollaan oltu nykyisen mieheni kanssa 20v.
"Uudestaan karkuun?"
-Katso edellinen vastaus.Ymmärrän sinua ihan täysin entinen peliongelmaisen vaimo. Yritit auttaa miestäsi, niin kauan kuin jaksoit! Mutta lopulta, KUN MIEHESI EI SUOSTUNUT OTTAMAAN MITÄÄN APUA VASTAAN, vaan jatkoi "hummailuaan", pelastit lapsesi ja itsesi.
Pakko kait sinun oli jo lastesikin takia, jättää ONGELMISSAAN RYPEVÄ MIES, joka vain rasitti ja sekoitti sinun ja lastesi elämää!
Eri asia olisi ollut, minun mielestäni, jos olisit jättänyt aktiivisesti apua itselleen hakeneen, ja ongelmastaan irti pyrkivän miehen!- ...
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Mieshän olisi voinut ihan itse hakeutua hoitoon jos olisi halunnut. Ei mies ole mikään lapsi, jota naisella on velvollisuus hoivata ja ohjailla hoitoihin, eikä nainen edes pysty tekemään niin, koska hoito on vapaaehtoista. Kuten kirjoitin, niin jos miehellä olisi ollut kiinnostusta hakeutua hoitoon, niin hän olisi voinut tehdä sen aivan itse. Ja jos aikuinen mies taas ei tajua, että sellaiseen voisi hakeutua, niin miten naiselta voi odottaa, että hän sitten tajuaisi? Siis tuo sinun asenteesihan on aivan järjetön: Ihan kuin mies olisi jokin pikkulapsi, jonka ongelmien hoidosta nainen on vastuussa sen lisäksi, että on vastuussa omienkin ongelmiensa hoidosta.
- ...
... kirjoitti:
Mieshän olisi voinut ihan itse hakeutua hoitoon jos olisi halunnut. Ei mies ole mikään lapsi, jota naisella on velvollisuus hoivata ja ohjailla hoitoihin, eikä nainen edes pysty tekemään niin, koska hoito on vapaaehtoista. Kuten kirjoitin, niin jos miehellä olisi ollut kiinnostusta hakeutua hoitoon, niin hän olisi voinut tehdä sen aivan itse. Ja jos aikuinen mies taas ei tajua, että sellaiseen voisi hakeutua, niin miten naiselta voi odottaa, että hän sitten tajuaisi? Siis tuo sinun asenteesihan on aivan järjetön: Ihan kuin mies olisi jokin pikkulapsi, jonka ongelmien hoidosta nainen on vastuussa sen lisäksi, että on vastuussa omienkin ongelmiensa hoidosta.
Outoa: Kirjoittaessani tuon vastauksen minulla ei näkynyt edellisistä vastauksista (siis tuohon mihin vastasin) kuin kaksi ensimmäistä, myöhemmät tulivat näkyviin vasta sen jälkeen. Voi olla, että tämä sivu oli ollut sitten vähän pitempäänkin auki, en tiedä (mistä sitä aina muistaa, jos selain on auki pitkin päivää ja pläräilee välilehtien kanssa, mutta ), mutta siis ei tarvitse ihmetellä, jos tuli vähän toistoa...
- toipuva
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Mistäs tiedät onko ohjannut....
Addiktioissa mahdollistaminen on suuri virhe....koti turvana ja rakastava
vaimo lapset........mikäs turvallisempaa kun jatkaa pelaamista kodin suojasta.
Vain häpeä ja itseinho tuo pysyviä tuloksia lopettamiseen.....itsestä lähtee
halu elämänmuutokseen. - miehelle apua
Kyseenalaistaja kirjoitti:
Ei nainen ole miehen äiti joka noin vain ohjaa ongelmaisen miehen hoitoon. Olipa se peli-, alkoholi- tai mikä tahansa. Se on miehen valinta. On surullista jos varsinkin lapset jäävät ukolle kakkosiksi.
ei tarvitse olla äiti/isä toiselle, mutta tuo peliriippuvuus koskee molempia osapuolia. naiselle on toki helppoa lähteä tilanteesta, ja saada omat raha- asiansa kuntoon, mutta kuinka käy miehelle? Ehkä mies kaipaisi, että joku toinen ottaisi ohjat käsiin, kun ei ehkä itse siihen kykene? Kyllä nainen voi koittaa saada miehensä asiat järjestykseen, eikä vaan lähteä. Tuetaanhan fyysisesti sairastunuttakin kumppania, miksi henkisesti sairas (lasken alkoholismin ja muun riippuvuuden, masennukset, ja mielenterveysongelmat samaan kategoriaan, kaikki he tarvitsevat apua), koska jokin siihen peliriippuvuuteenkin on miehen ajanut, valmiina olleet taloushuolet, perhe-tai työuupumus tmv.
minusta raha asiat ovat perheessä sellainen asia, että jos toinen laittaa rahaa menemään nettipeleihin, tai johonkin muuhun, niin että muut sitten suurin piirtein näkevät nälkää, lainat, vuokra ja muut laskut jäävät maksamatta, niin kyllä silloin on asiallista nostaa kissa pöydälle, eli hommata vaikka pankista tilitiedot ja keskustella toisen kanssa, onko nykyinen tilanne hänen mielestään normaali? Ja voisiko asialle tehdä jotain?
Mikäli mies ei tajua että hänellä on ongelma, vaikka lyötäisiin ne rahatilannetta ja velkoja kuvaavat paperit nenän eteen, eikä halua hakeutua hoitoon vaimon lukuisista pyynnöistä huolimatta, niin silloin ymmärrän että vaimo lähtee nostelemaan. Riippuvuus on sairaus, eihän masentunutta kumppaniakaan jätetä vaan koitetaan saada asiat kuntoon. Sitä kutsutaan välittämiseksi. - Ei ongelmaa
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Mulle jäi kuva että rouva teki selväksi missä mennään, loppu on sitten kaverista itsestään kiinni. Jos ei myönnä ongelmaa, ei ongelmaa silloin ole joten miksi korjata jotain mikä ei ole rikki. Muikki teki oikein.
- Juu, tää
maruna_alkuperainen kirjoitti:
Ymmärrän sinua ihan täysin entinen peliongelmaisen vaimo. Yritit auttaa miestäsi, niin kauan kuin jaksoit! Mutta lopulta, KUN MIEHESI EI SUOSTUNUT OTTAMAAN MITÄÄN APUA VASTAAN, vaan jatkoi "hummailuaan", pelastit lapsesi ja itsesi.
Pakko kait sinun oli jo lastesikin takia, jättää ONGELMISSAAN RYPEVÄ MIES, joka vain rasitti ja sekoitti sinun ja lastesi elämää!
Eri asia olisi ollut, minun mielestäni, jos olisit jättänyt aktiivisesti apua itselleen hakeneen, ja ongelmastaan irti pyrkivän miehen!Kiitos! Ja muillekkin, jotka ymmärtävät silloisen tilanteeni!
Aloin jo itsekkin miettiä, että lähdinkö liian hätiköidysti.
Tulin tulokseen, etten lähtenyt! - pikainen kommentti
ruma. kirjoitti:
Sitä on vaan monella väärä käsitys siitä suhteesta että sitä pettyy kun arki koittaa. Naiset myös haluaa aina jotain parempaa kuin ovat itse. Ovat kai katsoneet liikaa unelmien poikamies ohjelmaa ja luulevat että arki on aina loistokasta juhlaa.
Sillä nyt ei ole väliä kumpi jättää jos kerran tunteet sammuvat sen takia että odotti elämän olevan pelkkää mukavaa oleilua toisen kainalossa. Jos ei ole valmis tekemään kompromissejä niin ei kannata seurustella.Kukahan ne unelmienpoikamies ja muut trilogiat sun muut on ideoinut ja sitten totuttanut. Liekko miehet niiden takana ja rahanteko kaikin konstein.
- déjà vu
miehelle apua kirjoitti:
ei tarvitse olla äiti/isä toiselle, mutta tuo peliriippuvuus koskee molempia osapuolia. naiselle on toki helppoa lähteä tilanteesta, ja saada omat raha- asiansa kuntoon, mutta kuinka käy miehelle? Ehkä mies kaipaisi, että joku toinen ottaisi ohjat käsiin, kun ei ehkä itse siihen kykene? Kyllä nainen voi koittaa saada miehensä asiat järjestykseen, eikä vaan lähteä. Tuetaanhan fyysisesti sairastunuttakin kumppania, miksi henkisesti sairas (lasken alkoholismin ja muun riippuvuuden, masennukset, ja mielenterveysongelmat samaan kategoriaan, kaikki he tarvitsevat apua), koska jokin siihen peliriippuvuuteenkin on miehen ajanut, valmiina olleet taloushuolet, perhe-tai työuupumus tmv.
minusta raha asiat ovat perheessä sellainen asia, että jos toinen laittaa rahaa menemään nettipeleihin, tai johonkin muuhun, niin että muut sitten suurin piirtein näkevät nälkää, lainat, vuokra ja muut laskut jäävät maksamatta, niin kyllä silloin on asiallista nostaa kissa pöydälle, eli hommata vaikka pankista tilitiedot ja keskustella toisen kanssa, onko nykyinen tilanne hänen mielestään normaali? Ja voisiko asialle tehdä jotain?
Mikäli mies ei tajua että hänellä on ongelma, vaikka lyötäisiin ne rahatilannetta ja velkoja kuvaavat paperit nenän eteen, eikä halua hakeutua hoitoon vaimon lukuisista pyynnöistä huolimatta, niin silloin ymmärrän että vaimo lähtee nostelemaan. Riippuvuus on sairaus, eihän masentunutta kumppaniakaan jätetä vaan koitetaan saada asiat kuntoon. Sitä kutsutaan välittämiseksi.Toinen ei välttämättä mene hoitoon vaikka kuinka yrittäisi ohjata. Ja vaikka menisikin, motivaatio ei välttämättä riitä. Joskus suostuu menemään vain siksi, että nainen uhkaa erota. Ja kun uhka on onnistuttu välttämään, vanha meno jatkuu niin kuin ennen tai vielä pahemminkin, kun motivaatio ei riitä. Ero oli ainoa keino. Sinnittelin pitkään ja tein kaikkeni, mutta ei auttanut. Ukko teki oman valintansa ja pakotti minut tekemään omani, kun mikään muu ei auttanut.
- Ero on ratkaisu
rfiytvgubihno kirjoitti:
Sinähän se oikein ihana vaimo oletkin! Sinulle hyvä että jätät uppoavan laivan. Ei tullut mieleen sitten ohjata miestä hoitoon peliriippuvuuden kanssa? Helpompi kääntää selkänsä ja luikkia karkuun. Mites seuraavassa suhteessa kun tulee kriisi eteen? Uudestaan karkuun?
Jos suhde ei miellytä, on aika erota ja siihen on kaikilla oikeus. Niin yksinkertaista se on.
- Esimerkkejä riittää
Juu, tää kirjoitti:
"yllättäin lähteminen" on tuttua minullekin.
Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
Olin NIIN korviani myöten täynnä sitä, että kaikki rahamme menivät pelaamiseen. Piilottelin omia rahojani jotta lapsilla oli edes ruokaa.
Mies otti kaikki lainat mitä sai ja vippasi tutuilta/sukulaisilta lisää.
Mies valitsi pelaamisen! Eron tullessa meillä ei ollut juuri muuta jaettavaa kuin pelivelkoja...
Jälkeenpäin sain kuulla, että mies höpisi ihan tosissaan, että olin lähtenyt yllättäen eikä hän edes tiennyt meillä ongelmia olevankaan!
Täytyy sanoa näin vuosien jälkeen, että onneksi lähdin! Sain raha-asiani kuntoon muutamassa vuodessa, mutta miehen alamäki vain jyrkkeni kun ei ollut ketään, joka olisi edes yrittänyt hillitä pelaamista.Addiktoitunut riippuvuus alkoholiin, huumeisiin tai seksiin ovat myöskin syitä jotka tuhoaa avioliitot. Riippuvuuksia voi olla monenlaisia joissa perheen kokonaistilannetta ei ajatella. Peliriippuvainen ajattelee vain voittoa, jota ei kuitenkaan tule.
Yleensä toinen osapuoli näistä sanookin toiselle. Jos se on avioliiton tuhoava addiktoitunut riippuvuus, on ero parempi vaihtoehto. Oma ja lasten elämä ovat tärkeämpiä tulevaisuutta ajatellen. Riippuvaisen on tartuttava varoitukseen ja tehtävä asialle jotakin ettei pahempaa tapahdu ja riippuvuus tuhoa häntä. Usein juoppo jatkaa, jopa lisää juomistaan eron tullessa ja tie on selvä mihin se vie. - niinpä!
Juu, tää kirjoitti:
"yllättäin lähteminen" on tuttua minullekin.
Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
Olin NIIN korviani myöten täynnä sitä, että kaikki rahamme menivät pelaamiseen. Piilottelin omia rahojani jotta lapsilla oli edes ruokaa.
Mies otti kaikki lainat mitä sai ja vippasi tutuilta/sukulaisilta lisää.
Mies valitsi pelaamisen! Eron tullessa meillä ei ollut juuri muuta jaettavaa kuin pelivelkoja...
Jälkeenpäin sain kuulla, että mies höpisi ihan tosissaan, että olin lähtenyt yllättäen eikä hän edes tiennyt meillä ongelmia olevankaan!
Täytyy sanoa näin vuosien jälkeen, että onneksi lähdin! Sain raha-asiani kuntoon muutamassa vuodessa, mutta miehen alamäki vain jyrkkeni kun ei ollut ketään, joka olisi edes yrittänyt hillitä pelaamista...en oikeesti ymmärrä noita jotka roikkuvat "arkisessa" suhteessa.. ..pakko vaan olla yhessä vaikka ei oo mitään tunteita jäljellä.Mitä se haittaa ja ketä vaikka rakentaisi uuden suhteen viiden vuoden välein.. ..ompahan jännitystä elämässä.
- 8 17
pikainen kommentti kirjoitti:
Kukahan ne unelmienpoikamies ja muut trilogiat sun muut on ideoinut ja sitten totuttanut. Liekko miehet niiden takana ja rahanteko kaikin konstein.
Ero on aina jonkun asian syytä, ja toinen saa tarpeekseen tehden eropäätöksen. Asia toki voi olla suuri ja pitkään puitukin, mutta yhtälailla pieni ja merkityksetön.
Itse olen eronnut muutamasta lyhyemmästä suhteesta mielestäni kumppanin liiallisen alkoholinkäytön vuoksi tai täysin holtittoman taloudenpidon (toki joskus ollut sen lisänä muitakin asioita) Yhdestä pitkästä suhteesta (myös alkoholin, mutta se ei ollut merkitsevin tekijä, kenties osasyy) lopulta täydellisesti seksielämän loppumisen myötä, johon ratkaisua haettiin useita vuosia niin viagrasta, kuin kumppanin painonpudotuksesta ym ym. Asiasta myös keskusteltiin avoimesti (ja olemme edelleen erittäin hyvät ystävät) Olen myös ystäviltäni kuullut kommentteja "onko se seksi sitten niin tärkeää". Ehkei se ole maailman tärkein asia, mutta jos kaksi ihmistä haluavat olla uskollisia toisilleen, ja toinen kaipaa elämäänsä seksiä edes vähän, on pettäminen huono vaihtoehto uskolliselle.
Eron SYY ei siis ole suhteen lopettaja, vaan suhteen lopettajalla on joku SYY omaan päätökseensä. Toki se ero kirpaisee, jos toinen haluaisi suhdetta jatkaa. - Til'deathdousapart
Ero on ratkaisu kirjoitti:
Jos suhde ei miellytä, on aika erota ja siihen on kaikilla oikeus. Niin yksinkertaista se on.
Kyllä ihmisillä pitäisi joku vastuu olla jos on naimisiin mennyt ja lapsia tehnyt. Ei sitä voi erota vain jos suhde ei miellytä.Siis jos syy on vain kyllästyminen. Ollaan me jotain velkaa niille lapsillekin, ihan liikaa avioerolapsia tässä maassa.
- mies 28v
8 17 kirjoitti:
Ero on aina jonkun asian syytä, ja toinen saa tarpeekseen tehden eropäätöksen. Asia toki voi olla suuri ja pitkään puitukin, mutta yhtälailla pieni ja merkityksetön.
Itse olen eronnut muutamasta lyhyemmästä suhteesta mielestäni kumppanin liiallisen alkoholinkäytön vuoksi tai täysin holtittoman taloudenpidon (toki joskus ollut sen lisänä muitakin asioita) Yhdestä pitkästä suhteesta (myös alkoholin, mutta se ei ollut merkitsevin tekijä, kenties osasyy) lopulta täydellisesti seksielämän loppumisen myötä, johon ratkaisua haettiin useita vuosia niin viagrasta, kuin kumppanin painonpudotuksesta ym ym. Asiasta myös keskusteltiin avoimesti (ja olemme edelleen erittäin hyvät ystävät) Olen myös ystäviltäni kuullut kommentteja "onko se seksi sitten niin tärkeää". Ehkei se ole maailman tärkein asia, mutta jos kaksi ihmistä haluavat olla uskollisia toisilleen, ja toinen kaipaa elämäänsä seksiä edes vähän, on pettäminen huono vaihtoehto uskolliselle.
Eron SYY ei siis ole suhteen lopettaja, vaan suhteen lopettajalla on joku SYY omaan päätökseensä. Toki se ero kirpaisee, jos toinen haluaisi suhdetta jatkaa.Niin, onko se seksi todella niin tärkeetä että kannattaa ihan erota, jos parisuhde muutoin toimii ja toinen tuntuu omanlaiselta ihmiseltä.Sinut kun mies olisi voinut tyydyttää leluilla ja leikeillä.Niitä oikeasti sopivia kun on oikeasti todella vähän.
Tietysti, jos parisuhde merkitsee vain seksiä ja toisen kanssa yhdessä olemista, ilman syvällisempää olemusta, jää siitä tosiaan puolet pois.Mutta,sitten olisikin ehkä aiheellista kysyä, että mihinkä perustat parisuhteet, onko arvot todellakin vanhuudenkin päiville kestävät.Se heppi kun lopahtaa monilla äijillä jossain vaiheessa. itsekkyyden aikakaus kirjoitti:
Mutta herranjestas, eihän se noin menekään! Nainen huolehtii aina itsestään (myös naisen orgasmin saanti on aina vain naisen huolena), mutta miestä pitää passata ja ohjata joka käänteessä ja jos nainen ei miehen tarpeita tarpeeksi huomio, niin on paskaämmä.
"mutta miestä pitää passata ja ohjata joka käänteessä ja jos nainen ei miehen tarpeita tarpeeksi huomio, niin on paskaämmä."
Oma huomioni on juuri päinvastainen.
Jos mies ei jatkuvasti "palvele" naistaan, niin nainen häipyy.- surusilmä
miehelle apua kirjoitti:
ei tarvitse olla äiti/isä toiselle, mutta tuo peliriippuvuus koskee molempia osapuolia. naiselle on toki helppoa lähteä tilanteesta, ja saada omat raha- asiansa kuntoon, mutta kuinka käy miehelle? Ehkä mies kaipaisi, että joku toinen ottaisi ohjat käsiin, kun ei ehkä itse siihen kykene? Kyllä nainen voi koittaa saada miehensä asiat järjestykseen, eikä vaan lähteä. Tuetaanhan fyysisesti sairastunuttakin kumppania, miksi henkisesti sairas (lasken alkoholismin ja muun riippuvuuden, masennukset, ja mielenterveysongelmat samaan kategoriaan, kaikki he tarvitsevat apua), koska jokin siihen peliriippuvuuteenkin on miehen ajanut, valmiina olleet taloushuolet, perhe-tai työuupumus tmv.
minusta raha asiat ovat perheessä sellainen asia, että jos toinen laittaa rahaa menemään nettipeleihin, tai johonkin muuhun, niin että muut sitten suurin piirtein näkevät nälkää, lainat, vuokra ja muut laskut jäävät maksamatta, niin kyllä silloin on asiallista nostaa kissa pöydälle, eli hommata vaikka pankista tilitiedot ja keskustella toisen kanssa, onko nykyinen tilanne hänen mielestään normaali? Ja voisiko asialle tehdä jotain?
Mikäli mies ei tajua että hänellä on ongelma, vaikka lyötäisiin ne rahatilannetta ja velkoja kuvaavat paperit nenän eteen, eikä halua hakeutua hoitoon vaimon lukuisista pyynnöistä huolimatta, niin silloin ymmärrän että vaimo lähtee nostelemaan. Riippuvuus on sairaus, eihän masentunutta kumppaniakaan jätetä vaan koitetaan saada asiat kuntoon. Sitä kutsutaan välittämiseksi.Minä jaksoin juovaa miestä 15 vuotta. Koko ajan hänen riippuvuutensa vain paheni. Pyysimme lasten kanssa (alkuaikoina) että tuemme häntä kaikin tavoin, jos hän hakeutuu hoitoon. Turhaan. Jaksoin niin kauan kun sain lapset isoiksi, sitten lähdin. Alä kuule puhu välittämisestä mitään, ennenkuin sen helvetin olet kokenut!
- ......
mies 28v kirjoitti:
Niin, onko se seksi todella niin tärkeetä että kannattaa ihan erota, jos parisuhde muutoin toimii ja toinen tuntuu omanlaiselta ihmiseltä.Sinut kun mies olisi voinut tyydyttää leluilla ja leikeillä.Niitä oikeasti sopivia kun on oikeasti todella vähän.
Tietysti, jos parisuhde merkitsee vain seksiä ja toisen kanssa yhdessä olemista, ilman syvällisempää olemusta, jää siitä tosiaan puolet pois.Mutta,sitten olisikin ehkä aiheellista kysyä, että mihinkä perustat parisuhteet, onko arvot todellakin vanhuudenkin päiville kestävät.Se heppi kun lopahtaa monilla äijillä jossain vaiheessa.Jos mies ei saa seksiä kotona halutessaan niin hän menee vieraisiin. Eli se siitä "onko seksi todella niin tärkeää"... Naisella ei saa olla yhtään pätevää syytä olla "antamatta" seksiä. Ei edes terveydellistä.
Juu, tää kirjoitti:
"yllättäin lähteminen" on tuttua minullekin.
Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
Olin NIIN korviani myöten täynnä sitä, että kaikki rahamme menivät pelaamiseen. Piilottelin omia rahojani jotta lapsilla oli edes ruokaa.
Mies otti kaikki lainat mitä sai ja vippasi tutuilta/sukulaisilta lisää.
Mies valitsi pelaamisen! Eron tullessa meillä ei ollut juuri muuta jaettavaa kuin pelivelkoja...
Jälkeenpäin sain kuulla, että mies höpisi ihan tosissaan, että olin lähtenyt yllättäen eikä hän edes tiennyt meillä ongelmia olevankaan!
Täytyy sanoa näin vuosien jälkeen, että onneksi lähdin! Sain raha-asiani kuntoon muutamassa vuodessa, mutta miehen alamäki vain jyrkkeni kun ei ollut ketään, joka olisi edes yrittänyt hillitä pelaamista.Teit täysin oikein. Sinä et olisi pystynyt peliriippuvaista hoitamaan kuntoon.
- Edelleen ratkaisu
Til'deathdousapart kirjoitti:
Kyllä ihmisillä pitäisi joku vastuu olla jos on naimisiin mennyt ja lapsia tehnyt. Ei sitä voi erota vain jos suhde ei miellytä.Siis jos syy on vain kyllästyminen. Ollaan me jotain velkaa niille lapsillekin, ihan liikaa avioerolapsia tässä maassa.
Kyllä muuten voi ja pitää erota, vaikka syy on vain kyllästyminen. Jos toinen ei yrityksistä huolimatta suostu mihinkään yhteistoimintaan, juo, huo***, haukkuu, valehtelee, alistaa, lyö, kerää pelivelkoja... mitä näitä nyt on. Kyllä siinä vaan kyllästyy vaikka olis 10 lasta, autot, pelit ja vehkeet ja v-mäisen paljo rahaa. Eikä se auta että on naimisissa, jos siellä naimisissa ei ole koskaan onnellinen. Käyttäkää järkeänne ennenkuin kommentoitte jotain uskovaisten huuhaata tänne.
- 65r65r
"No, ehkä näinkin, mutta myös niin että toinen on ilmoittanut jo moneen kertaan että erotaan, mutta toinen ei halua tehdä mitään."
No tuohon sopii aloittajan ajatus kuin nenä päähän. Miksi pitää erota? Miksi ylipäätään pitää mennä naimisiin ja vielä luvata rakkauta ja uskollisuutta myötä ja vastamäissä, jos ei elämä parisuhteessa kiinnosta!? - hoxatihox
mavericus1957 kirjoitti:
"mutta miestä pitää passata ja ohjata joka käänteessä ja jos nainen ei miehen tarpeita tarpeeksi huomio, niin on paskaämmä."
Oma huomioni on juuri päinvastainen.
Jos mies ei jatkuvasti "palvele" naistaan, niin nainen häipyy.No melkoisia naisia olet tavannut, ehkä kannattaisi vähän miettiä, mitä naisessa hakee. Tai jos puhut kaverien naisista, niin eiköhän ne kaverit aika värittyneen kuvan anna naisistaan, ja eron syystä. ;)
- Nipsuli
Juu, tää kirjoitti:
"yllättäin lähteminen" on tuttua minullekin.
Yli vuoden puhuin miehelleni, että rahapelien pelaamisen on loputtava, tai ainakin vähennyttävä radikaalisti, tai lähden lasten kanssa.
Olin NIIN korviani myöten täynnä sitä, että kaikki rahamme menivät pelaamiseen. Piilottelin omia rahojani jotta lapsilla oli edes ruokaa.
Mies otti kaikki lainat mitä sai ja vippasi tutuilta/sukulaisilta lisää.
Mies valitsi pelaamisen! Eron tullessa meillä ei ollut juuri muuta jaettavaa kuin pelivelkoja...
Jälkeenpäin sain kuulla, että mies höpisi ihan tosissaan, että olin lähtenyt yllättäen eikä hän edes tiennyt meillä ongelmia olevankaan!
Täytyy sanoa näin vuosien jälkeen, että onneksi lähdin! Sain raha-asiani kuntoon muutamassa vuodessa, mutta miehen alamäki vain jyrkkeni kun ei ollut ketään, joka olisi edes yrittänyt hillitä pelaamista.Peliriippuvuus on vähän samanlaista kuin alkoholismi. Toinen vaan valitsee aina ennemmin pelaamisen tai viinan, sanoipa toinen mitä tahansa. Jos puhuminen ei riitä, joskus on vaan otettava ja lähdettävä, että voi pelastaa edes itsensä. Jos toinen syytää omat , yhteiset ja lainatut rahat pohjattomaan kuiluun, jonkun on puhallettava peli poikki. Näin on moni liitto kariutunut.
- joopajoo.
vi....tuun reppanat kirjoitti:
Vai pitäis naisten näitä reppanoita höösätä, haista sinä.... elämä on valintoja, miksei se tollikka itse hakeutunut hoitoon. Turha ketään on höösätä, jollei ole omaa halua.
Lähtekää naiset vaan vetää, kun siltä tuntuu ja elämä muuttuu siltä seisomalta, nimim. kokemus puhuu.
Olen hiton onnellinen nyt, kun erosin monien ongelmien vuoksi, joita nimenomaan mieheni suhteessa aiheutti.
Minulla on uusi pitkä liitto nyt takana ihanan miehen kanssa, eli vaihtamalla paranee...todella. parisuhteeseen tarvitaan mies, ja nainen, ei poikaa, joka kuvittelee naistaan äidiksi. Valitettavan paljon on näitä reppanoita!
- Kumpo
mies 28v kirjoitti:
Niin, onko se seksi todella niin tärkeetä että kannattaa ihan erota, jos parisuhde muutoin toimii ja toinen tuntuu omanlaiselta ihmiseltä.Sinut kun mies olisi voinut tyydyttää leluilla ja leikeillä.Niitä oikeasti sopivia kun on oikeasti todella vähän.
Tietysti, jos parisuhde merkitsee vain seksiä ja toisen kanssa yhdessä olemista, ilman syvällisempää olemusta, jää siitä tosiaan puolet pois.Mutta,sitten olisikin ehkä aiheellista kysyä, että mihinkä perustat parisuhteet, onko arvot todellakin vanhuudenkin päiville kestävät.Se heppi kun lopahtaa monilla äijillä jossain vaiheessa.Onpa ajattelematon ja ilkeä kommentti. Tosin ohut elämänkokemuskin voi selttää kommenttia. Hyvä parisuhde useimminten edellyttää SEKÄ seksiä ETTÄ rakkautta/yhteyttä. Jos jompi kumpi puuttuu tai katoaa suhteesta varhaisessa vaiheessa vain toisen puolison valinnan johdosta, niin huonot mahdollisuudet on suhteella jatkua. Ja valituksena niille, jotka eivät ole tutustuneet mitä on haluttomuus: Haluton voi kyetä seksiin, mutta ei halua sitä. Haluton tietää, mistä toinen nauttii, mutta ei halua tuotta toiselle nautintoa. Haluton ei tee mitään mitä ei halua, eikä ole valmis joustamaan parisuhteessa huomoidakseen toista.
- ....
Onko sulla tapanasitten tapana lähteä sanomatta mitään?;D
- bad good ugly
Kyllä tuo keskimmäinen kappale on totta. Turha siitä toista on syytellä jos on alkanut kyllästyttää. Usein niin vain jostain syystä tehdään, puretaan toiseen se kyllästyminen, ja lopulta heitetään toinen pois kuin vanha rukkanen.
- pettäjä vai petetty
Onko jättäjä myös hän, joka pitää rinnakkais-suhdetta useita vuosia, kunnes paljastuu.
Eron hakee sitten petetty puoliso eli kumpi on jättäjä?- järkiintynyt
se järkiintynyt jätetty? sori järkiintynyt sana, mutta sitä käytän itsestäni omassa tilanteessani, kun tiedon saannin jälkeen kaksi kuukautta "pidin pääni pensaassa" ennekun totesin että parempi yksin kun tarjottu mahdollisuus valheessa.. ja otin itseäni niskasta kiinni ja katkaisin kaikki välit pettäjään.
- Tuohan on
järkiintynyt kirjoitti:
se järkiintynyt jätetty? sori järkiintynyt sana, mutta sitä käytän itsestäni omassa tilanteessani, kun tiedon saannin jälkeen kaksi kuukautta "pidin pääni pensaassa" ennekun totesin että parempi yksin kun tarjottu mahdollisuus valheessa.. ja otin itseäni niskasta kiinni ja katkaisin kaikki välit pettäjään.
ainoa Jumalankin hyväksymä syy eroon. Toinen pettää, niin silloin on lupa jättää ellei katso pystyvänsä enää luottamaan toiseen.
Haluaisitko sinä, että naisystäväsi täysin sinuun ja tapoihisi tympäännyttyään edelleenkin sinnitteli kanssasi? Että vähät siitä, mitä se tuntisi sinua kohtaan, kunhan ei syyllisty jättämiseen? Miltä tuntuu ajatus, että joku on kanssasi muun syyn kuin rakkauden ja kiintymyksen vuoksi?
Siksi toisekseen koko syylliseksi nimeäminen kiusaa minua. Vaikkei ole väkivaltainen pettäjä, voi muuten olla kertakaikkisen sopimaton kumppaniksi. Jos ei kaikille, niin ainakin sille jättäjälle. Mistäs sitä koskaan tietää ellei kokeile.- paskahomma2
Se joka lähtee on se joka jättää. Kyllä nykyään nämä naisetkin jättää perheensä. Ihmettelen vaan sossun suhtautumista kun itse erosin sossu sanoi että olisko sukulaisia jotka elättäis.Olin opiskelemassa aika vanhana ja jouduin hakemaan sieltä rahaa. Mutta nyt olen seurannut yhtä eroa ja akka on se joka on ressukka vaikka lapsi jäikin isälle, sanoi suoraan ettei maksa elatusmaksua ellei ole pakko. Sen kaveri luisti koko elatusmaksusta. Tyyliin jos on rahaa niin maksan. Kaikesta kuitenkin piti saada puolet. Jopa leikkikaluista.
- romantikko1
Haluan tuoda esille tovivonkipinän teille ihmiset kyseisessä tilanteessa. Kumman sitten syy erotilanteessa olisikin. Toivoa sen myötä, mitä suhde vaatii osapuolilta, teidoisuutta / hoksautusta siitä, sillä kyl jokainen suhde kukoistaakseen tarvitsee molempen panostusta, ja vähintäänkin ideaalia oivallusta tapaan (Minna Canth - tuorein löytöni, uudelleen):
Jos paloittelemme rakkauden eri aineksiinsa, huomaamme siinä: fantasiaa ja illusionia, myötätuntoisuutta, ystävyyttä, kunnioitusta, luottamusta, hellyyttä, hartautta ja sukuviettiä. Näistä fantasia ja illusioni pian katoavat, viettikin vähenee, mutta ystävyys, kunnioitus, sympatia, luottamus ja hellyys, ne voivat kasvaa elämän loppuun saakka. Ja semmoinen rakkaus ihmistä jalostaa, semmoinen onnea luo. Rakkaus on alussa aina itsekkäin, se haluaa omistaa esineensä ja nauttia siitä. Mutt akun se oikeaan suuntaan kehittyy, häviää itsekkyys ja nautinnon haku, ja hellä huolenpito esineestä, molemminpuolinen uskollinen, palveleva, alttiiksi antava ystävyys tulee sen sijaan. ja semmoinen suhde sukupuolten välillä on varmaankin sekä yksilöille itselleen, että tulevalle sukupolvelle ja koko kansalle onnellisin."
Tuollaisesta rakkaudesta itse, minä sinkku viel haaveilen!:) Onnea kaikille rakkauden tiellä toivon! Eikö ne vaikeudetkin lopppuviimein ole tarkoitettu vaan voitettaviksi!?- esmes2
Ja jos kärhämää tulee, eikö se ole fifiti-fifti? Kukaan ei tappele yksin. Ja vikansa on varmasti siinä passiivisessakin osapuolessa.. Ei esim. ole ehkä nähnyt tarpeeksi vaivaa suhteen eteen..
- panostus1
En ole eronnut, mutta aloittaja puhuu täyttä totta että mahdollinen jättäjä ei halua edes keskustella asiasta ja sillä onkin jo toinen. Tietynlainen käytös viittaa siihen. Jättäjä siis tarkoituksella ajaa ulos suhteesta että pääsee aloittamaan uuden suhteen.
Toinen keino on kuulustella jos jotain epämääräistä luikahtelee suusta. Se joko lujittaa suhdetta tai päinvastoin. Sitten tietysti moraalisaarnaa että pettäjät ovat perseestä. Suhde on kuin kuningaskunta ja pettäjä on maanpetturi.- pankaa paljon
Minä olen jättänyt monta ukkoo sen vuoksi, ettei enää huvittanut, mitä sitten?
Pitäskö väkisin jonkun takia olla? Jos ei toimi, niin mäkeen. Rehellisyys maan perii ja terapeutit parisuhteista veke.
Paljon seksii ja vähän puhetta, niin homma toimii.
Asiat ei puhumalla parane ja jauhamalla, homma toimii, jos toimii... Nyt onkin pitempi juttu menossa, eli 7 vuosi menossa, ja lystiä on.....vielä.
Sit kun ei oo, niin eteenpäin. - eihyvääpäivää....
pankaa paljon kirjoitti:
Minä olen jättänyt monta ukkoo sen vuoksi, ettei enää huvittanut, mitä sitten?
Pitäskö väkisin jonkun takia olla? Jos ei toimi, niin mäkeen. Rehellisyys maan perii ja terapeutit parisuhteista veke.
Paljon seksii ja vähän puhetta, niin homma toimii.
Asiat ei puhumalla parane ja jauhamalla, homma toimii, jos toimii... Nyt onkin pitempi juttu menossa, eli 7 vuosi menossa, ja lystiä on.....vielä.
Sit kun ei oo, niin eteenpäin.Paskaa pään täydeltä ja sitten vielä miinustelit edellistä! Maalaistollomikä tollo. Ihme kun osasit kirjoitustaidon, vaikkei tuossakaan kehumista.
- tilaaja
pankaa paljon kirjoitti:
Minä olen jättänyt monta ukkoo sen vuoksi, ettei enää huvittanut, mitä sitten?
Pitäskö väkisin jonkun takia olla? Jos ei toimi, niin mäkeen. Rehellisyys maan perii ja terapeutit parisuhteista veke.
Paljon seksii ja vähän puhetta, niin homma toimii.
Asiat ei puhumalla parane ja jauhamalla, homma toimii, jos toimii... Nyt onkin pitempi juttu menossa, eli 7 vuosi menossa, ja lystiä on.....vielä.
Sit kun ei oo, niin eteenpäin.voi että suomesta löytyy vielä OIKEITA NAISIA homma etenee juuri näin
- Mies ja kokemus
Kyllä eron syihin tarvitaan kaksi osapuolta. Suhdetta pitää hoitaa yhdessä eikä vain toisen toimesta. Suhteesta lähtijä saattaa olla kykenemätön aloittamaan keskustelua suhteen sisällöstä ja yhteisistä päämääristä.
Esim. omista toiveista suhteessa toisen toiveisiin. Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toinen, yleensä varmasti nainen, haluaisi lasta ja mies ei siihen päivään mennessä ole edes mielessään pyöritellyt mahdollisuutta, vaikka avioliittoa olisi takana ne maagiset seitsemän vuotta. Kun sitten naisparka saa vastaukseksi itsekeskeisen "eihän tässä mitään kiirettä ole". Saattaa toinen tuntea itsensä huijatuksi. Tässä tapauksessa mies ei ajattele tippaakaan realiteetteja naisen hedelmällisyyden hiipuessa. Näin ollen saattaa nainen ottaa ja lähteä.
Itse olen mies ja otin eron lähes kahdeksan vuoden jälkeen kun asia tuli ajankohtaiseksi. Nainen oli reilusti nuorempi reilut kuusi vuotta. Lapsista oli ollut jo puhetta ennen naimisiin menoa yhteisymmärryksessä. Kuitenkin kuvaan astui myöhemmin pettäminen ja selän takana puuhastelu vaikka huomasinkin asian. Lasten hankkimishalut katosivat sen sileän tien.
Toiselle olikin biletys yms. tulleet tärkeämmiksi, joten ei kun eropaprei vetämään ja nainen pihalle. Jonkin ajan kuluttua nainen olisi halunnut perua erohakemuksen kun uuden tuttavuuden kanssa ei sitten ollutkaan niin auvoista ja palata vanhaan. se oli myöhäistä.
Olin löytänyt uuden kumppanin ja kohtuullisen ajan kuluttua olin onnellinen isä ja nykyään meillä on perhe jossa kaksi vanhinta lasta ovat, toinen täysi-ikäinen, toinen kohta ylioppilas ja nuorin alakoulussa. Niin, että kyllä kannatti erota! - ei pidä paikkaansa
Ap aloitus ei kyllä pidä paikkaansa!! Mies on olento, joka saattaa ajaa parisuhteen siihen pisteeseen, että nainen jättää miehen. Nainen haluaa keskustella ja käsitellä ongelmia.. mies ei välttämättä halua. Mies ei anna naiselle huomiota, aikaa ja käyttäytyy kuin naista ei olisikaan. Nainen yrittää aikansa saada miehen havahtumaan parisuhteen tilaan. Nainen haluaa, että tilanteelle tehdään jotain. Mies ei tee mitään, vaan on passiivinen, kylmä ja välinpitämätön. Lopulta nainen ottaa eron ja hyvästä syystä! Mies on käytöksellään ajanut parisuhteen eroon. Tämä on saattanut olla miehen tavoite päästä naisesta eroon tai sitten mies ei vaan jaksa/viitsi ryhdistäytyä parantamaan tilannetta. Tässä tapauksessa ero saattaa olla miehelle järkytys! Toisaalta mies on kyllä ollut täysi tollo, jos ei ole tajunnut että on itse ajanut tilanteen pitkän ajan sisällä tähän pisteeseen.
- olisipa huomioinut
NImimerkki "ei pidä paikkaansa" komppaan sua täysin.Mun mies käyttäytyi just näin ja vielä kaiken huipuks jätti minut ja lapset.Mies osaa olla kylmän rauhallinen jos vaan niin on päättänyt tehdä.
- Mies ja kokemus
Ei pidä yleistää. Saman voi tehdä myös nainen, kuten omalla kohdallani. Olen erittäin keskustelutaitoinen, sanavalmis ja sopuisa mies. Silti keskustelun aloitukset kaikuivat kuuroille korville naisen bile-kiimassa uutuuden hurmoksessa.
Niinpä meillä se tollo oli kyllä nainen! Heräsi tosin liian myöhään kun lukot oli sarjoitettu uudelleen ja uusi kumppani kehissä. Onneksi näin kävi, koska loppupeleissä olisi rikkoutunut suhde ja avioerolapsi. - Hheni
Huh, että kirjoitit kuin meistä. Mies ei anna vastakaikua mihinkään. Tekee kyllä yhteisesti kotitöitä joskus. Ja ok, sai kuin kipinän alkaa tekeen niitä kun ilmoitin että taitaa olla tässä. Mutta ne kotihommat ei ole ongelma, vaan se että mies ei ole auki mulle mitenkään, ja mä en uskalla purnata mistään -kun ei tykkää siitä! Mitä helv. ...kävin oikeasti miettiin -mikä suhde tää on. Mä avaudun, toinen ei koskaan kun pinnallisesti. Mitä on tajuta 10 vuoden jälkeen ettei edes tunne toista.
Luulen että mies on vaan passiivinen suhteessa kun on passiivinen kaikessa muussakin. Ja luulen, että yrittäa juuri alitajuisesti päästä eroon, mutta ei uskalla sanoa asiaa ääneen. Täytyyhän se olla näin, jos ei itse halua tehdä mitään, puhua mistään tärkeästä tai edes suunnitella yhteistä tulevaa.
Mies-nainen -sanakirjakaan ei auta enään meitä/ minua tässä vaiheessa. Pois tästä on päästävä... - aaaaaaahhhhhh
Hheni kirjoitti:
Huh, että kirjoitit kuin meistä. Mies ei anna vastakaikua mihinkään. Tekee kyllä yhteisesti kotitöitä joskus. Ja ok, sai kuin kipinän alkaa tekeen niitä kun ilmoitin että taitaa olla tässä. Mutta ne kotihommat ei ole ongelma, vaan se että mies ei ole auki mulle mitenkään, ja mä en uskalla purnata mistään -kun ei tykkää siitä! Mitä helv. ...kävin oikeasti miettiin -mikä suhde tää on. Mä avaudun, toinen ei koskaan kun pinnallisesti. Mitä on tajuta 10 vuoden jälkeen ettei edes tunne toista.
Luulen että mies on vaan passiivinen suhteessa kun on passiivinen kaikessa muussakin. Ja luulen, että yrittäa juuri alitajuisesti päästä eroon, mutta ei uskalla sanoa asiaa ääneen. Täytyyhän se olla näin, jos ei itse halua tehdä mitään, puhua mistään tärkeästä tai edes suunnitella yhteistä tulevaa.
Mies-nainen -sanakirjakaan ei auta enään meitä/ minua tässä vaiheessa. Pois tästä on päästävä...Älkää naiset aina avautuko. miesten kans ollaan niiden omilla aseilla, paras lopputulos näin.
kukaan ei jaksa puhuvaa päätä, ei ukko ainakaan.
Turvat tukkoon ja huutonus.....taa kehiin, kyllä toimii... - kokemusta on
Olen täysin samaa mieltä, Ei kenenkään tarvitse yksipuolisesti yrittää , jos toinen ei ei suostu puhumaan eikä kuuntelemaan.Oma on syynsä, jos tulee jätetyksi. Missään ei ole määrätty, että sinun pitäisi aina vain elää toisen tarpeiden ja tahdon mukaan, jos se on ristiriidassa omaa tahtoasi,tarpeitasitai tavoitteitasi vastaan..Sellaisen suhteen jatkaminen on ihan tyhmää... Miksi antaisit jonkun itsekkään, välinpitämättömän ja tunteettoman ihmisen pilata omankin elämäsi.
Sitä saa mitä tilaa..ja kun toinen on mennyt, toivottavasti ottavat nämä tyypit opikseen.... - Naisen mielipide
Toivottavasti ei tule teille ketkä tätä lukevat liian myöhään...
http://www.womensetapart.com/wp-content/uploads/2013/03/Nancy-Campbell-Secrets-of-Fascinating-womanhood.pdf
Nancy Campbellin Fascinating Womanhood kannattaa lukaista. Oman liittoni kohdalla ollut aikamoinen pelastus.
Miehelleni en tästä tietenkään ole sanonut halaistua sanaa vaan päätin vaan yksi päivä että koska huonosti menee niin ei varmaan ole ainakaan pahitteeksi jos kokeilen. Ei tosiaan ollut. :) On vaan mies ihmetellyt että tuntuu nykyään että on niin hyvä olla kotona ja mun kanssa.
Naisena ei välttämättä tunnu helpolta tähän mukautua mutta itse otin sen niin että kokeilen tätä kun en enää muutakaan keksi. Eikä nykyään haittaa olla vähän perinteisempi vaimo. - lia2
aaaaaaahhhhhh kirjoitti:
Älkää naiset aina avautuko. miesten kans ollaan niiden omilla aseilla, paras lopputulos näin.
kukaan ei jaksa puhuvaa päätä, ei ukko ainakaan.
Turvat tukkoon ja huutonus.....taa kehiin, kyllä toimii...Samaa mieltä, naiset puhuvat enemmän kuin miehet. Miehet eivät halua setviä asioita sanoin. Puhu vaikka naisystävän kanssa tai avaudu täällä tai muualla nimettömänä ja pura asioita ulos jos se helpottaa. Mies rauhoittuu kun ajattelee että olet tyytyväisempi kun et puhu negatiivisista asioista ja viettää aikaa kanssasi enemmän ja yhtäkkiä itsekin olet tyytyväisempi. Meillä näin asiat. Ja olen nainen.
- ei pidä paikkaansa
olisipa huomioinut kirjoitti:
NImimerkki "ei pidä paikkaansa" komppaan sua täysin.Mun mies käyttäytyi just näin ja vielä kaiken huipuks jätti minut ja lapset.Mies osaa olla kylmän rauhallinen jos vaan niin on päättänyt tehdä.
Mies teki kaikkeensa, että olisit ottanut eron!! Hän yritti ajaa suhdetta eroon, mutta sinä siedit sitä vaan.. kunnes hän tajusi, että hänen on vaan tehtävä se itse. Moni mies on myöntänyt, että asia on kuten kerroin.
- potuttaaa
aaaaaaahhhhhh kirjoitti:
Älkää naiset aina avautuko. miesten kans ollaan niiden omilla aseilla, paras lopputulos näin.
kukaan ei jaksa puhuvaa päätä, ei ukko ainakaan.
Turvat tukkoon ja huutonus.....taa kehiin, kyllä toimii...Meidän perheessä on mies, joka puhuu. Aina sillä on jokin hätä ja jätkuvasti on päätä aukoamassa. Jurppii niin himpskatisti tommoinen. Lähden heti kun pystyn, enkä taakse katso. Eikä katuttaa yhtään, että 9 v. yhteinen taival menee kun kankkulan kaivoon.
- Sisältä rikkipoikki
ei pidä paikkaansa kirjoitti:
Mies teki kaikkeensa, että olisit ottanut eron!! Hän yritti ajaa suhdetta eroon, mutta sinä siedit sitä vaan.. kunnes hän tajusi, että hänen on vaan tehtävä se itse. Moni mies on myöntänyt, että asia on kuten kerroin.
Mulla samanlainen kokemus takana, että noin kolmen vuoden huono kohteluni, välinpitämättömän käytöksen ja puhumattomuuden, kaikista keskustelutilanteista pakenemisen ja vielä minun syyttämiseni jälkeen mies jätti minut ja lapset. Yritin ja yritin saada häntä puhumaan, kertomaan mitä haluaa, mikä painaa mieltä, yritin saada häntä pariterapiaan jne jne...
Harmillisinta oli, että annoin liikaa ja liian kauan hänelle aikaa ja mahdollisuuksia. Rikoin itseni ja kärsin unihäiriöistä kaiken stressin vuoksi. Rakastin häntä ja aina keksin lisää syitä (kai itselleni, eli lapset, kyllä asiat selviävät, rakkaus, en halua yksinhuoltajaksi jne), että jaksoin olla liitossa. Nyt tajuan, että hän teki kai kaikkensa, että olisin lähtenyt lasten kanssa. Mutta lähti sitten itse, rikkoi minut ja lapset kamalalla käytöksellä. Onneksi lapset eivät tiedä kaikkea saamaani kohtelua. Henkistä väkivaltaa siis, ja minä typerys jaksoin uskoa asioiden selviävän. Nyt hän on hillunut baareissa puolisen vuotta ja kappas vaan, hänellä on uusi nainen. Voi uutta naisparkaa, jos on sama edessä alkuhuuman jälkeen. Kun elämä ei oo pelkkää alkuhuumaa ja juopottelua ja krapulaseksiä...mulla on pitkä tie saada itseni kasaan ja toipua tuosta ihmisarvon vastaisesta piinasta.
- eikaduta
Minusta ei pitäisi lähteä syyttelemään erosta vain toista osapuolta.Ehkä jättäjä lähti sen takia kun vastapuoli alkoi käyttääntymään siihen tyyliin ettei ole järkevää jatkaa.
Voihan ihmiset kasvaa erilleen paljonkin esimerkiksi 20 vuoden avioliiton aikana. - oikkein..
Voi vaikka ollakin jättäjän syytä. Itse pistin vastaan erossa mutta mies piti päänsä ja läksi. Kyse oli pitkästä parisuhteesta.
Asia kääntyikin päälaelleen ajan myötä. Mies olisi tullut takaisin mutta en halunnut häntä enää kun olin selvinnyt asiasta ja tottunut vapauteeni. Kiitin miestä erosta ja uudesta elämästäni. Mies ei selvinnyt vaan joi työpaikkansa ja terveytensä. Vapaus ei sopinutkaan hänelle. No enhän voinut asialle mitään. Mies teki ratkaisunsa ja ero ja siihen liittyvät jutut oli hänen syytään kuten aloituksessa sanottiin. - Miukustiina
hah jooniin. Mä en aio jättää mun ukkoa mutta käyttäydyn kyllä tästä lähtien silviisiin että toivottavasti äijä tekee itse johtopäätökset. En vaan enää jaksa elää ihmisen kanssa, joka jatkuvasti halveksii ja arvostelee kaikkea minussa. Oon jo seksilakossa ja kotityölakossa ja vedän raivarit joka kerran kun toi sanoo jotain inhaa. Nih. Jos me nit kuitenkin päädytään roikkumaan yhdessä niin vaadin puoli taloa itselleni niin että saan elää ja asua niissä tiloissa niin kuin minä haluan. Eläköön se ukko oman ideologiansa mukaan toisessa puoliskossa. Ja valaistakoon tässä sen verran että miellä mies on se siivoushullu hellapoliisi joka on jatkuvasti rajoittamassa muitten elämää.
Onhan tämä provo, hyvä REKISTERÖITYMÄTÖN NIMIMERKKI "Miukustiina"?
Itse en voisi olla jatkaa avioliittoani, ellen todella rakastaisi miestäni!- iinesvon
Jos toi on totta, sun mies on narisisti ja pahasti, eli LÄHDE!!
- Jessie2
Miukustiina, nuo lakot on vihoviimeinen keino, sano mun sanoneen... Mies ei pysty arvostamaan jos ei seksipuolikaan toimi, se nyt vaan on miehelle niin tärkeä asia. Jos et halua olla miehes kanssa, lähde, mutta älä pitkitä kummankaan kärsimystä kärttyilyllä. Teillä on molemmilla parempia vaihtoehtoja myös, joko yhdessä tai muualla. Siis joko yrittää yhdessä täysillä tai ei yritä ollenkaan siis eroaa. Mulla on itsellä lähes avioeroon kärjistynyt tilanne takana joten toivoa on.
Onko puoli taloa ja joku vieras, etäinen mies se unelma josta pienenä haaveilit? Jos ei , niin vaihda taktiikka ja äkkiä!!!
Miehet on erilaisia. Hyväksy se tosiseikka. Toisaalta se on ihanaakin. Olet hänen kanssa mennyt yksiin joten hänessä on jotain hyvääkin, se ei ehkä juuri nyt muistu mieleen tai tunnu enää löytyvän miehestä, mutta: hyväksy hänet omanlaisenaan.
Hänessä täytyy olla hyviäkin puolia. Ainakaan hän ei herra nähköön jätä tavaroita hujan hajan, oma mies taas syyllistyy tähän ja vaikka se kismittää välillä niin hyväksyn hänet sellaisena.
Nancy Campbellin Fascinating womanhood -oppaassa (löytyy netistä) on ihania keinoja joilla saada mies takaisin rakkauden "koukkuun" ja silloin mies osoittaa sinullekin sitä huomiota, hyväksyntää ja tunteita joita varmasti kaipaat? Voimia sinulle!
- Järkevä jättäjä
Rakkaus loppui, kenen syy?
Meillä tuskin oli edes rakkautta, oli vain jotakin sopivuutta toisillemme. Vieläkin naurattaa erotilanne. Sanoin, että nyt erotaan ja mies vastasi, että 'jaa'. Sanoin mitä kumpikin erossa saa ja niin tehtiin. Tosin hän tinki puhelinosakkeesta ja armollisesti annoin periksi.
Olimme toisillemme sopimattomia kumppaneita. Olisin henkisesti näivettynyt hänen kanssaan. Olin jättäjä, mutta myös järkevämpi osapuoli, joka osasi toimia juuri oikein siinä tilanteessa. Kumpikaan ei ole katunut eroa ja lapsen yhteishuoltajuus sujui hyvin.- vaihtoon,,,,,
Onks se jonkun syy, jos rakkaus vaan loppuu? Ei minusta. Jos haluat elinikäisen kumppanin, nai joutsen....
- Niinpä niin
vaihtoon,,,,, kirjoitti:
Onks se jonkun syy, jos rakkaus vaan loppuu? Ei minusta. Jos haluat elinikäisen kumppanin, nai joutsen....
vaihtoon,,,,,
Tosiaan... kenen syy on jos rakkaus loppuu? Eiköhän useimmasta ihmisestä tunnu aika haastavalta olla toistuvasti omassa kodissaan ihmisen kanssa, jota kohtaan tuntee negatiivisia tunteita. Kyllä ihminen joko tykkää toisesta tai ei tykkää, rakkaudesta puhumattakaan. Hiveä ajatus, että pitäisi vain sietää. Pitäisi vain olla vain äärimmäisen harkitseva ennen kuin kihlautuu, avoliittoutuu jne. Uskallampa epäillä, että vain pieni osa ihmisistä kykenee tällaiseen harkintaan. Ja itsenäinen, pärjäävä ihminen lähtee yhteisestä kodista, jos menee asiat liian monimutkaisiksi.
- Ihon ikävä
Onks pakko vielä jaksaa vaan odottaa parempaa tilanteessa jossa toinen a-puoliso ei ole koskenut toiseen moniin vuosiin, mutta silti antanut tälle toiselle vuodesta toiseen toivoa: "ehkä ensiviikolla, ehkä ensikuussa saat...ehkä edes kaipaamaasi hellyyttä, kerron kyllä sitten...mutta nyt saat vaan muiskauksen, hani"?
- Nainen3
Voi kuulostaa kamalalta! Jos jatkunut vuosia, pyytäisin puolison terapeutille, syynä voi olla jotain syvempiä henkisiä tai muita juttuja jotka pitäisi selvittää tai vaikka teidän yhteisen historian juttuja jotka aiheuttaa jostain syystä tuon. Ei tarvitse etsiä syyllistä. Ei ole normaalia ettei liitossa ole seksiä. Tehän olette kuin ystäviä vaan? Ei se ole mikään avo/avioliitto. Kyllä mies tarvitsee seksiä. Ja niin tarvitsee nainenkin. Jos ei sillä homma parane että saisitte ulkopuolelta apua tai puoliso ei suostu terapiaan vaikka yhdessä sinun kanssasi, sanoisin että sinun on itsesi vuoksi parempi lähteä. Elämä on elämistä varten. Älä jää kokonaan seksittömään liittoon.
Te syyttelette siis erosta? Se on niitä asioita, joihin tarvitaan kaksi. Miksiköhän se toinen sitten on kyllästynyt siihen toiseen ihmiseen? Ehkäpä vaikka siksi, että se ihminen ei olekaan sen makuun tms. Jopa mä tajuun tän jutun vaikka olen 13-v nolifer, joka ei oo ollut parisuhteessa kertaakaan. Kun on kerran ollut jonkun kanssa, niin ei saa koskaan jättää. Niin tästä vähän minun kaltaiseni lapsi voi ymmärtää. Onneksi huomasin heti, että tämä on fnord.
- paljon on niitä
moniko on saanut pettymyksen kun toinen pettää?
yksi syy rakkaus murenee. - Tämän_kokenut
Kun nyt olen ollut tilanteessa, jossa eropaperit oli jo ulkona ja nyt itse harkitsen eroa, niin uskon tietäväni edes jotakin asiasta.
Kun eropaperit laitettiin ulos, yritin itse viimeiseen asti keskustella ettei niin kävisi. Mutta vaimo halusi niin tehdä. Kului hetki ja hän hulusi kuitenkin jatkaa. Ajattelin että voin kokeilla, mutta toisaalta näimme molemmat että asioiin pitää tulla muutos. Kävimme pariterapiassakin.
Tilanne tuntuikin hetken aikaa muuttuneen. Mutta viimeisen vuoden olen kuunnellut joka päivä hänen työstään, mutta hän ei ole jaksanut kuunnella minun työstäni. Seksiä en enää edes vonkaa, koska mielenrauha on suurempi kun ei tule pakkeja. Niitä nimittäin tuli aina 5 kertaa suhteessa yhteen onnistumiseen.
Nyt haritsen itse eroa. Mietin vielä hetken, mutta tuntuu päivä päivältä paremmalta ratkaisulta.
Kuka tässä nyt sitten on syylinen ja kuka mitäkin. Ainakaan ei ole kovin mustavalkoinen tilanne. - naimaton 60 så
näissähän muotoutuu avioliittoon säästettävä naiminen tai seurustelussa on jo ilmi epäilyttävä vieraissa käyminen, tai on jo koeteltu asiantuntemuksella HHHH HHHH HHHH HHHH - sanottavissa on, pysyä puhtaana ..................... jo panee ulkonäöltäänkin vastoin ihmis oikeuksia ja mahdollinen rasisitinen mailmankirjallisuudesta ahmittu oikeustieteellinen sanasto ... sanoisin Haistakaa! WETTUUUUUUUUUUUUUUUUUU KHETTOO
- ritu6
Tupakanpoltonlopetus oli syy eroon rupesin "hyppii seinille". voi sitä näinkin erota en olis lopettanut jos olisin tiennyt mihin se johtaa..
"...jättäjä jättää jälkeensä vain särkyneitä sydämiä..."
Raakaa toimintaa surullisesti ilmaistuna. Vanha pois, uusi tilalle ja uutta virtaa elämään :)- .. ...
Niin nykyaikaa, kaiken pitää olla jonkun syytä.
Mitä jos vaan hyväksyisit sen, että elämä on lyhyt, ja yrittäisit itsekin elää siitä nauttien sen sijaan että syyllistät ihmistä, joka myös haluaa elää omaa elämäänsä? - fassst
Minun Amalia-armas lähti kera tekstarin, jätti tekstiviestillä. Eikä kyse ollut siitä ,että olisi pelännyt kohdata eron merkeissä esim väkivallan takia. En ollut väkivaltainen sen suhteen aikana, ei pienintäkään sellaista juttua. Oli melko tunnelmat etten sanoisi apeat. Ei myöskään vastannut puheluihin hän. Ja suhteen päättymisen syy toinen mies. Sunnuntaina olimme vielä yhdessä, ja harrastimme myös samana päivänä seksiä . Perjantaina tuli teksteri ,että on uusi . Oli kuulemma tiistaina tavannut ... tiedä sitten ? Ja jos näin oli , niin kyllä oli nopeaa toimintaa. All you need is love !
- Ootko erokatkera?
Niin tuota noin...Eron syitä kyllä on useampia.
Itse olen jättänyt aikanaan parikin kumppania sen vuoksi, että he ovat pettäneet minua. Kumpikin oli vielä erittäin mustasukkaisia luonteeltaan, vaikka en pettänyt kumpaakaan(oikeuttivat vissiin muuten tuollaisella sit oman horoilunsa).
Kumpikaan ero ei silti todellakaan ollut mun syy, koska jos en olisi joutunut petetyksi, niin en olisi myöskään hankkiutunut ko parisuhteista pois.
Ja sitä pettämistä on turha puolustella millään tavalla.
Vielä kun nyt kuitenkin kummassakin suhteessa otin kumppanini huomioon kaikin mahdollisin keinoin ja omalta osaltani tein kyllä kaikkeni, jotta homma olisi toiminut. Joten mistään mun "laiminlyönnistä" nyt tuo heidän käytöksensä ei johtunut.
Ja samahan yleisesti ottaen on esim väkivaltaisessa parisuhteessa.
Jos vuosia kumppaniltaan turpiin ottanut ja henkistä väkivaltaa sietämään joutunut osapuoli jättää tällaisen hakkaajan, niin ei se kyllä tämän lähtijän vika ole, vaan sen väkivaltaisen kumppanin.
Että järki käteen tässäkin asiassa. Tai tilannetajua ainakin, ennen kuin avaa sen suunsa. - Eronnut
No miksei saa puhua väkivallasta tai uskottomuudesta,koska ne on varmasti useimman eron takana?Tai henkinen väkivalta,sekö ei ole "oikea" syy aloittajan mielestä eroon?? Ihme syyllistämistä,todellakin!
- Ootko erokatkera?
Siis totta kai saa ja pitää puhua.
Tarkoitin vain tuolla kirjoituksellani aloittajan väitettä, että ERO ON AINA JÄTTÄJÄN SYYTÄ. Kyseinen väite on täyttä potaskaa, juuri nimenomaan sen vuoksi, että mm. pettäjä ja hakkaaja aiheuttaa itse tämän eron. Ei hän, ketä jättää tällaisen hakkaajan/pettäjän.
Taisin edellisessä kirjoituksessa sanoa asiani huonosti, vaikka mielestäni kerroin kantani asiasta selvästi.
Ja tosiaan, näistä asioista pitääkin puhua, minun mielestäni ei vain saisi väittää, että turpiinsa saanut jättäjä on syyllinen eroon. Koska se ei ole totta. - Lisääsuvaitsevaisuut
Ootko erokatkera? kirjoitti:
Siis totta kai saa ja pitää puhua.
Tarkoitin vain tuolla kirjoituksellani aloittajan väitettä, että ERO ON AINA JÄTTÄJÄN SYYTÄ. Kyseinen väite on täyttä potaskaa, juuri nimenomaan sen vuoksi, että mm. pettäjä ja hakkaaja aiheuttaa itse tämän eron. Ei hän, ketä jättää tällaisen hakkaajan/pettäjän.
Taisin edellisessä kirjoituksessa sanoa asiani huonosti, vaikka mielestäni kerroin kantani asiasta selvästi.
Ja tosiaan, näistä asioista pitääkin puhua, minun mielestäni ei vain saisi väittää, että turpiinsa saanut jättäjä on syyllinen eroon. Koska se ei ole totta.Suhteeseen tarvitaan aina kaksi. Niin tarvitaan välien viilenemiseenkin, samoin välirikkoon. :(
- kjkhh
Ei se nyt ehkä aina ihan noin yksinkertasta ole..
- heippa vuan
Kyllä moni asia on vaan yksinkertaista, miks niitä pitää vääntää vaikeeks? Joku vaan on mulk....u ja silloin pitää lähtee....
- Onnellisen aatteet
Miksei muka?
Onko hakatulla pakko ottaa turpiinsa säännölisesti "Kunnes kuolema erottaa"-periaatteella?
Itse ainakin heivaan pettävän/väkivaltaisen kumppanin heti ekasta kerrasta, eikä siinä selitykset auta. Vielä kun teen kyllä aina selväksi nämä asiat suhteen alussa. Eli itse en petä enkä lyö, eikä minua kohdella kertaakaan samalla tavalla.
No, tapansa kullakin..
- 8+2
Oma kokemukseni erojen syystä on se että nainen on ottanut asenteen "miksi miehen pitäisi mennä (koskaan) kavereiden kanssa kaljalle, kun voidaan viettää mukava koti-ilta kahdestaan".
Joo joo, en tarkoita örvellystä tai jatkuvaa kapakassa ramppaamista.
Tämä on yksi syy, miksi mies ei jaksa.- Annamiehelletilaa
Niin totta. Mies on paljon ihanampi kun on saanut omalla tavallaan ladata akkuja omassa rauhassa miesporukassa. Toinen vihoviimeinen juttu on se että nainen jauhaa miehelle negatiivisista asioista. Miehet ehkä kokee tällaiset asioiden vatvomiset turhana. Vaikka ne naiselle on elintärkeitä joskus. Parempi siis naisen puhua naispuolisten ystävien kanssa tai kirjoittaa vaikka päiväkirjaa että saa mietteet pois mielestä, kuin nalkuttaa miehelle. Se nyt vaan on niin että miehet ja naiset on erilaisia! Ja itsellä on mies joka on hyvä ilmaisemaan itseään ja puhutaankin välillä asioita halki, mutta menen tässä aika paljon miehen ehdoilla, koska jostain luin että naiset tykkää puhua ja läpikäydä asioita paljon enemmän kuin miehet. Mies kaipaa usein vain tilaa tehdä asiat omalla tavalla, arvostusta ja hyväksyntää omana itsenä. Sen jälkeen mies ihan pyytämättä alkaa pikku hiljaa osoittaa yhä enemmän rakkautta, hellyyttä ja huomionosoituksia naiselle. Itsellä kesti ennen kuin tajusin tän mutta oli kyllä käännekohta suhteessa.
- Tilaa molemmille
Annamiehelletilaa kirjoitti:
Niin totta. Mies on paljon ihanampi kun on saanut omalla tavallaan ladata akkuja omassa rauhassa miesporukassa. Toinen vihoviimeinen juttu on se että nainen jauhaa miehelle negatiivisista asioista. Miehet ehkä kokee tällaiset asioiden vatvomiset turhana. Vaikka ne naiselle on elintärkeitä joskus. Parempi siis naisen puhua naispuolisten ystävien kanssa tai kirjoittaa vaikka päiväkirjaa että saa mietteet pois mielestä, kuin nalkuttaa miehelle. Se nyt vaan on niin että miehet ja naiset on erilaisia! Ja itsellä on mies joka on hyvä ilmaisemaan itseään ja puhutaankin välillä asioita halki, mutta menen tässä aika paljon miehen ehdoilla, koska jostain luin että naiset tykkää puhua ja läpikäydä asioita paljon enemmän kuin miehet. Mies kaipaa usein vain tilaa tehdä asiat omalla tavalla, arvostusta ja hyväksyntää omana itsenä. Sen jälkeen mies ihan pyytämättä alkaa pikku hiljaa osoittaa yhä enemmän rakkautta, hellyyttä ja huomionosoituksia naiselle. Itsellä kesti ennen kuin tajusin tän mutta oli kyllä käännekohta suhteessa.
Suhde vaatiikin sen, että molemmilla on myös jotain omaakin.
Eli just sitä(kin), että voi mennä joskus kavereiden kanssa kaljalle/leffaan tms.
Ei kuitenkaan ole suhteesta eikä kumppanilta millään tavalla pois.
Ja tiedän kokemuksesta, että hyväkin naama kuluu, jos sitä joutuu 24/7 katselemaan.
Joten senkin vuoksi on hyvä, että suhteen osapuolilla on omiakin harrastuksia.
Eikä se meinaa automaattisesti, että käydään vieraissa tms.
ERO ON AINA MOLEMPIEN SYYTÄ!!!!
- aina lähen
Ei pidä paikkaansa. Joskus se ei ole myöskään kenenkään SYYTÄ:
Se on aina asioiden summa, perkel....täkö aina pitää syyllistä tonkia. noo olisiko perinteinen arabi malli islam malli africa malli america malli on se onnellisuus olemassa Jumalan lähellä aasia malli mutta varottavaa on kyseenalaistaa uskollisuutta, mitä ylläpitää hylkääminen, eroaminen, vaihtoehtoinen porttolainen, meneekö uskollisuus mukaan käyn laitoksissa paneen kuntoon, tai muu johon kytköstellään ... parhain vaihto ehtoinen varmaan miehen kannalta on löytää oikea paikka, paljon naisia ja ........... siirtyä hyväksikäytettäviä puolustaa, mitenhän sujuu laajat ........... lukekaa jatkossa, parhain pitää vain velvollisuutenaan, oikeutenaan, olla toteutama ...
- Tätä mieltä
aina lähen kirjoitti:
Ei pidä paikkaansa. Joskus se ei ole myöskään kenenkään SYYTÄ:
Se on aina asioiden summa, perkel....täkö aina pitää syyllistä tonkia.Ei ole väliä kenen syy. Jos asioita ei saa sovittua tai pystytä jatkamaan yhdessä eteen päin, on erottava. Silloin on turha etsiä syyllisiä. Sitä toista on joskus rakastanut, joten silloin on ehkä paras vain yrittää toivottaa toiselle jaksamista ja hyvää elämää, koska niitä se toinen tarvitsee ja ansaitsee, kuten sinä itsekin koska ero on rankka prosessi. Joskus asiat ei vaan suju, ja silloin on hyvä yrittää hyväksyä tilanne ja omat ja toisen ratkaisut.
Minä en ainakaan ole katkera VIIMEISIMMÄSTÅ EROSTANI, ja kihlaukseni purkautumisesta loppuvuodesta 1998. Luonteemme eivät vain yksinkertaisesti sopineet yhteen. Tästä AVOliiton eli yhdessäasumisen asteelle edenneestä suhteesta EI ONNEKSI OLLUT LAPSIA.
Loppuvuoden 1998 jälkeen en ole kokenut yhtään eroa, sillä löysin nykyisen AVIOmieheni syksyllä 1999.
Miksi muuten eron syyksi mainitaan usein vain PETTÄMINEN, ALKOHOLISMI tai VÄKIVALTAISUUS? Tämän päivän Iltasanomissa on juttu naisesta, joka aiheutti AVOmiehensä irtisanomisen puuttumalla tämän työpaikan asioihin tekstiviestein:
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288661619523.html
Tuntuu todella ihmeelliseltä, että joku ei anna puolisonsa hoitaa työasioitaan itsenäisesti, vaan tunkee huseeraamaan niihin. Työasiathan ovat aina luottamuksellisia eikä niitä kuulu levitellä ulkopuolisille - edes puolisoille tai seurustelukumppaneille! Voi tosiaan kysyä, miten tämä AVOmies on alistunut tällaiseen kohteluun(?)
(Minä ja aviomieheni emme käytä edes samaa tietokonetta, saatikka että pääsisin lukemaan hänen sähköpostejaan. En edes haluaisi lukea.)- 78787yth
Narsismia! Tota se just pahimmillaan on. Ja mies oli liian syvällä siinä, ei pystynyt enää vastustamaan. Toivottavasti nyt on päässyt eroon tuosta sairaasta naisesta.
- syy?
Minkä ihmeen takia erossa pitää etsiä syyllistä?
Päivän selvää, että syy löytyy molemmista osapuolista. Parisuhdetta tulee hoitaa, ja kuunnella mitä sanottavaa kumppanilla on.
Ihmettelen aina näitä osapuolia, jotka kertovat kuinka toinen huomaamatta lähti.
Sitten alkaa poru. Tuttavanikin yritti puhua, ja puhua, mutta toinen ei suostunut mihinkään eikä edes kuunnellut toisen näkökulmaa. Aina oli tärkeäpää tekemistä, menemistä, tv:n tuijotusta, tietokonella pelaamista, pakenemista kodin velvollisuuksista.
Ihmekkös tuo jos ei huomannut mitään, kunnes tipahti todellisuuteen. Sitten alkoi syyttely. Miksi minulle ei kerrottu mitään!Huomaatko, että syyllistät itsekin tuttaviesi erosta toisen osapuolen, kun kirjoitat:
"Tuttavanikin yritti puhua, ja puhua, mutta toinen ei suostunut mihinkään eikä edes kuunnellut toisen näkökulmaa."
Itse olen kummassakin parisuhteessani ollut aina se puhumaan valmis osapuoli, toinen on aina ollut hiljaisempi. Näin keski-ikäisenä olen oppinut ajattelemaan, että ehkä sillä hiljaisella osapuolella on syynsä ajoittaiseen vaikenemiseen.
Näkemäni, kuulemani ja kerran kokemani perusteella totean, että silloin kun toinen osapuoli ei enää halua keskustella, tai muutoinkaan kommunikoida, hän on jo eropäätöksensä tehnyt. Siinä eivät "jälkijunassa" tulijan välienselvittely-yritykset enää auta, kun toisella on jo toinen jalka ovenraossa.
Hiljaisempi osapuolikin keskustelee, kun keskustellaan ajoissa oikeista asioista eikä vasta sitten kun ero on jo ovella.
Kumppania on "pakko" huomioida ajoissa, jos haluaa säilyttää suhteensa eikä vasta sitten, kun toinen alkaa jo puhua erosta.
(Itselläni ei onneksi ole nykyisessä suhteessani valittamista, ja onneksi ei ole kuulemma aviomiehelläkään.)
- Horsakaka
Niin, omalta osaltani olen ehkä jättäjä, mutta kun näin, että vaimoni ei enää ollut tyytyväinen tai onnellinen, niin halusin viimeisenä hyvänä tekonani saada hänet onnelliseksi ja ehdotin eroa. Vaikeata oli, kun vieläkin rakastan häntä, mutta ajattelin, että parempi niin, että edes toinen on onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.
Kaikkea sitä rakkauden eteen onkin valmis tekemään:) - eroon tarvitaan kaks
Keskustelu lähtee väärille urille jo siitä, kun sanot, että ero on aina jättäjän syytä. Jos puoliso käyttäytyy kuin umpihullu, niin mitä vaihtoehtoja toisella on muuta kuin jättäminen? Ero ei aina ole jättäjän syytä, joskus on vain niin, että viisaampi väistää, niin sanotusti. Järkevämpi ihminen tekee sen päätöksen, johon toinen ei ole halukas. Ei ole mitään järkeä kiduttaa itseään suhteessa, jossa ei kestä olla. Monesti liian pitkään kitkuttaminen loppuu tragediaan, kun puoliso surmaa toisen vain päästäkseen hänestä eroon. Minusta on parempi vain lähteä.
- 17+16
Onhan ihmisissä älykkyyseroja, myös sosiaalisessa älykkyydessä. Jos toinen on todella kypsä ja toinen on lapsellinen kakara, niin eihän se kestä. Kannattaa siis seurustella jonkun aikaa ennen kuin muuttaa yhteen. Toisen käytös ja tavat täytyy tuntea.
Arki on välillä tylsää mutta ei toisen naama ala kyllästyttämään jos suhde on hyvä. Päinvastoin, suhde voi syventyä mitä enemmän on toisen kanssa. Yksiavioisuutta testataan mm. näillä kriteerillä
- kuinka uskollinen on toiselle, onko yhtään syrjähyppyjä
- kuinka paljon viettää aikaa keskenään - Ei Eeroille!
ERO ON AINA EERON SYYTÄ!
- vain ihminen
Ei näissä asioissa auta etsiä syyllisiä.
- sinun syy
valitsit väärin ja kohta sama uusiintuu. syy on kuin sumuseinä,jota ei kukaan näe eikä kuule. joskus sen syyt kyllä tietää,mutta tiedon lopullisuus on jo utopiaa.
- ...
tä?
- jättäjän vastuulla
Tähän sopii yhden naisen profiilin sanoma:
Mies oli jättänyt jääkaappin oveen lapun: ''Tää ei vaan toimi ja siks mä lähden''.
Nainen tulee himaan, lukee kirjoituksen ottaa jääkaapin kahvasta kiinni ja kas kummaa, eihän siinä jääkaapin ovessa mitään vikaa olekaan
Tää erojuttu on sellainen, että vaikka me sitä sitten kuinka tahansa täällä mietimme ja asiaa pyörittelemme ja syyllissiä ja syyttömiä etsimme, niin silti erotaan. Kun tää avioliitto juttu kun ei vaan toimi, jatkan: Joidenkin mielestä!
Niin minullekin on käynyt ja en voi asialle yhtään mitään.
Jos toinen osapuoli vaikenee ja tahtoo erota, sille ei sitten mahda mitään. Harmi:(
Että mitäkö menetin? en yhtään mitään :) - Sekä että
Täysin naurettava väite. Jättämisen takana voi hyvinkin olla jatkuvasti toistuva ongelma (mustasukkaisuus, juoppous ym.) Ei se ole jättäjän vika, jos jätetty jatkuvasti on laiminlyönyt toisen tunteita ja jatkanut loukkaavaa/laiminlyövää/ym. toimintaa keskusteluista huolimatta.
- Jotkut ei tajua
Usein juuri se jätetty ei sitten tajua jätettäessäkään mistä kiikastaa, jos ei ole tajunnut siihen mennessä mikä on ongelma toisen mielestä tai että ongelmaa on. Eri asia sitten on suhteet joissa kyllästytään, asiat ajautuu umpisolmuun tai ihmiset kasvaa erilleen, niissä ei oikein voi mitään jos toisesta tai molemmista tuntuu siltä eikä parisuhdeterapia tai muu auta.
- kirjavakissa
Elämä on, aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta =) Mut sitten vaan leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, so it goes.
- Leuka ylös
hö, se leuka lähtee nousemaan sieltä rinnasta kun muistaa hengittää ja antaa itselleen aikaa. Optimistille tulee auvoisin elämä! Sitä saa mitä odottaa koska tunteet ja ajatukset alitajuisesti vaikuttaa kaikkiin tekoihin ja valintoihin, huomasi tai ei. rinta rottingille ja katse maailman ihmeisiin.
- Jättäjätär
Minä olisin ollut onnellinen tutun ja turvallisen kumppanin kanssa, mutta jätin hänet koska hän kyllästyi minuun. Itseasiassa olen kaksi miestä jättänyt samoista syistä. Sporttinen avopuoliso muuttui sohvaperunaksi, ei enää halunnut urheilla yksin eikä kanssani. Seksikään ei kiinnostanut, vaikka tarjolla oli nymfomaaniksi nimiteltty hyvännäköinen nainen avopuolisona. Kyllä, lähdin ja jätin enkä ole vuosiin alkanut enää seurustelemaan, kun tajusin millaista se parisuhdearki suurimmalle osalle on. En mielestäni vaadi liikoja, vain sen minkä itsekin tarjoan. Sporttisen, aktiivisen ja seksuaalisesti halukkaan, kaikilta muiltakin osin toisen huomioivan ihmisen.
- Amen
Joka hyväksyy toisen omana itsenään.
- Noir
En oikein tajua, miksi erossa täytyisi etsiä jotain syyllistä... Jos toinen tahtoo erota niin hän on vain saattanut huomata, ettei kumppani ole itselle sopiva. En mä ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa, joka ei halua minua mutta ei uskalla erotakaan.
- jättäjä (-kö)
sekä ettälle.
Ei asioiden taustalla tarvitse olla tuollaisia, ilmituomiasim juttuja, kuten, mustasukkaisuutta, juoppoutta jne.
Avioero voi olla myöskin paljon heikomminkin perustein tehty ratkaisu.
Jos ja kun ei edes tahdo suostua siihen, että tämänkaltainen olen minä, ja tuon kaltainen olet sitten sinä.
Jos ja kun me olemme sellaisia kuin olemme, niin miksi asia valkenee ikäänkuin yx kax muutaman avioliittovuoden jälkeen?
Koska totuus tiedetään ja se toinen tunnetaan jo ihan riittävän hyvin.
Ei me sentään kaikki suomalaisetkaan olla juoppoja, huorastajia, tai homoja.
Mutta jos ei tahdo itse muuttua, niin eihän asialle mahda mitään.
Sanon tähän syyn, hyvin yksinkertaisen mutta niin vaikean: YLPEYS!- Sekä että
Joo, että väittänytkään niin. Aloittaja vaan oli sitä mieltä, että kaikki erot ovat jättäjän vika. Toin esiin muutamia oikeita syitä jättämiseen, ja halusin kumota ajatuksen, että jättäjä on aina se pahis.
- jättäjä on parempi-
ja älykkäämpi osapuoli,,,
se joka lähtee huonosta liitosta siis jättäjä, on taatusti tehny itteleen selväksi kannattaako jatkaa enää,
jättäjä on aina älykkäämpi, hän poistuu mahdottomasta tilanteesta,
hän tekee suuren palveluksen itselleen sekä jätetylylle,
jättämiselle on aina pätevä syy,,,- Tosi on
Jos kerran jättäjä on parempi ja älykkäämpi osapuoli, niin miksi ottanut sellaisen minkä kanssa ei pärjää?
- tee päätös ---
Tosi on kirjoitti:
Jos kerran jättäjä on parempi ja älykkäämpi osapuoli, niin miksi ottanut sellaisen minkä kanssa ei pärjää?
" tosi on "
Etkö tuota vielä tiedä ?
Siksi on ottanu ku on ollu rakastunu ja halunnu oikeesti tutustua ihmiseen,
mutta
kun silmät aukeaa huuman rähmästä ja huomaaki toisen mahdottomaksi tyypiksi,
hän päättää lähteä suhteesta ettei tuota enempää tuskaa epäonnistuneeseen yritykseen,
joskus " rakkaus " on päätös,
siis vain kestää kaikki elämän tuomat vaikeudet, elämään liittyy paljon myös hyviä puolia, ja niitä kannattaa korostaa aina jos on päättäny rakastaa ihmistä kaesta huolimatta vaikka onki vaikeaa,
- kurre1
Suurin eroon johtava syy on usein Hennessyy!!
- Aina jätetty
Olen seurustellut kymmeniä kertoja ja mut on jätetty aina. Aina on myöskin sanottu että vika on minussa joten olisiko aloittaja asia aina niin että siinä jätettävässä on jotain vikaa ja jättäjä on oikeassa ja tilanteen herra/rouva?
En tiedä miksi mut jätetään. Syy on kuulemma minussa mutta syytä ei kukaan ole tivaamisistani huolimatta koskaan kertonut. En ole väkivaltainen, en juopottele, en petä, tulen taloudellisesti erinomaisesti toimeen, on kivoja harrastuksia jne mutta jos minä olen yksi kpää ja aina syyllinen niin olkoon sitten niin. Mielestäni koen vääryyttä mutta jos minussa on vikaa niin vika korjataan jättämällä ei muuten. - Mitä rakkaus on
Mitä rakkaus on?
Onko se tunnetila vai tahdon päätös? - selkärankaa
A. Ei mene yhteen jos ei kiinnosta. B. Jos rakkaus loppuu tai tulee ongelmia, kertoo heti. Selvitetään tai erotaan.
- sossu vaati jattamään
ex vaimonui otti avioerohakemuksen pois Helsingin käräjäoikeudesta mutta valtanaiset Malmin sosiaalitoimistossa [email protected], [email protected] syöttivät hänelle kaikki tunteet tappavaa aivokemiaa ja pakottivat panemaan avioerohakemuksen takaisin ja valehtelemaan oikeudessa .
Violettaa ei näinollen voida syyllistää eikä rankaista YHTÄÄN MISTÄÄN , mutta elokuvastoorissamme Helsingin ja Keuruun sosiaalinaiset , asianajajaliitto , Frantilan yrttitila, Vilppulan Väinolä ja ekokylä sekä KELAN porukka joko kaasutetaan , ammutaan tai myrkytetään terävillä piikeillä pyllyihin iltapäiväruuhkan aikaan
kirjoitin avunpyynnön Putinille tulla apuun koska Suomessa on laki ja oikeus täysin hukassa
englanniksi www.unianova.eu/putin.htm
suomeksi rikostutkintapyyntö keuruun poliisille www.unianova.eu/mikko.keisala.htm - totuus2
on helppoo o.
Meit syrämen kovuure tähäre tä o näi.
Ja sit tää kauhii ylpeys mius.
Syrä o ku kivi. Mennesyys o rasakas taakka, ku voi se kestä?
ei kaik kestä, koskei tahoo. Jos tahoo, ni anteex vaan.
Tuhannest löyssi yhe miehe, mut siit joukost e yhtikäs naist.
(Salomo) - virve57
Erossa on molemmissa osapuolissa
syytä. Aja kuluessa ymmärtää , miksi
tietyt ihmiset eivät sovi toisilleen.
Erossa voi olla jotakin positiivista,
ihminen kehittyy vahvemmaksi sen
jälkeen.- Aina jätetty
Ai positiivista??? Itse olen vuosi vuodelta enemmän rikottu. Miten aina jätetyksi tullessa voi yhtään vahvemmaksi tulla? Päinvastoin sitä antaa periksi ennemmin tai myöhemmin. Ihme että olen antanut naisten kohdella mua kaltoin näinkin kauan. Uuden kohdatessani uskon sinisilmäisesti aina parempaan mutta kaava jokakerta sama. Tulet jätetyksi.
- lissää miehii
Aina jätetty kirjoitti:
Ai positiivista??? Itse olen vuosi vuodelta enemmän rikottu. Miten aina jätetyksi tullessa voi yhtään vahvemmaksi tulla? Päinvastoin sitä antaa periksi ennemmin tai myöhemmin. Ihme että olen antanut naisten kohdella mua kaltoin näinkin kauan. Uuden kohdatessani uskon sinisilmäisesti aina parempaan mutta kaava jokakerta sama. Tulet jätetyksi.
Kato peiliin, äläkä itke. OLE MIES!
Aina jätetty kirjoitti:
Ai positiivista??? Itse olen vuosi vuodelta enemmän rikottu. Miten aina jätetyksi tullessa voi yhtään vahvemmaksi tulla? Päinvastoin sitä antaa periksi ennemmin tai myöhemmin. Ihme että olen antanut naisten kohdella mua kaltoin näinkin kauan. Uuden kohdatessani uskon sinisilmäisesti aina parempaan mutta kaava jokakerta sama. Tulet jätetyksi.
Olen kokenut juuri noin ja uuden suhteen aloittaminen on aina vaikeaa kun ajattelee mikähän vika minussa on naisena kun en käy " pitempään pysyvään suhteeseen. Olen leski ollut 16 v jäin leskeksi 50 v 34 avioliittovuoden jälkeen. Mieskaveri oli 10 v sitten kuoli poikani ja miesystävä ei kestänyt suruani etsi baarista iloisamman naisen. Nyt on suru lisääntynyt.vaan. Toivon että kesä toisi uutta ihmissuhdetta.
- hipaisuja
Aina jätetty kirjoitti:
Ai positiivista??? Itse olen vuosi vuodelta enemmän rikottu. Miten aina jätetyksi tullessa voi yhtään vahvemmaksi tulla? Päinvastoin sitä antaa periksi ennemmin tai myöhemmin. Ihme että olen antanut naisten kohdella mua kaltoin näinkin kauan. Uuden kohdatessani uskon sinisilmäisesti aina parempaan mutta kaava jokakerta sama. Tulet jätetyksi.
>Uuden kohdatessani uskon sinisilmäisesti aina parempaan mutta kaava jokakerta sama. Tulet jätetyksi. >
Olisiko aihetta tutkia asennettasi, itseäsi ja suhteitasi, mutta puolueettomasti ja syyttämättä ketään liikaa. Silloin voisit oppia kaikista noista jotain tärkeää itsestäsi, joka on juuri sinulle tärkeää tietoa uutta tilannetta varten. Silloin onnistumisen edellytykset voivat olla paremmat.
Eikö hiekkakakkuja rakennellessa, sen romahtaessa, joudu miettimään, millainen siitä pitäisi tehdä, että se kestäisi. Voiko sen tehdä aivan veden äärelle, ettei vesi huuhtele sitä heti pois. Voiko siitä tehdä 10-kerroksisen vai kestääkö ainoastaan korkeintaan 2 krs:n. Onko korkeus tärkeä, jos on niin pitäisikö sitten vaihtaa betoniin eikä yrittää hiekasta. Millainen on "oikea" siihen tarkoitukseen soveltuva materiaali. Yritänkö väkisin hiekasta, vaikka se ei ole oikea siihen paikkaan tai tarkoitukseen. Onko hiekka halukas olemaan vankila, linnoitus, jolla on oma vallihauta tai jotain muuta. Ja millaisia työkaluja muovailuvälineitä on käytettävissä; leka, kirves, rautakanki, saha ( pokasaha........hienojakoinen terä), sivellin, ... lyönti, kosketus, hipaisu, ajatus, toive, ajatustenluku.......Onko toinen edes samoilla aalloilla, haluaako edes olla tai tietääkö millä aaltopituudella itse mieluiten olet tai mille hakeudut mielelläsi. Vai hakeudutko edes minnekään?
Kun kerran olet havainnut saman kaavan, selvitä itsellesi perin juurin mikä se on. Ja muuta toimintaasi, mutta ainoastaan niin että olet itsellesi rehellinen toimissasi. Suhteilla ei ole tulevaisuutta ellet ole aidosti se mikä olet. Liika yrittäminen tai itsensä muuttaminen mieliksi toiselle ei ole aina hyvä. - 6+17
lissää miehii kirjoitti:
Kato peiliin, äläkä itke. OLE MIES!
Mikä sinä olet sanomaan tuntemattomille peiliin katsomisista kun et tiedä oletettavasti hänen asioistaan mitään! Tostuus on se että nykyaika on vain suhteesta toiseen palloittelua ja tuskin kukaan enään sitä ottaa vakavasti etenkään naiset. On opittu pienestä saakka markkina arvo jota hyödynnetään etenkin 20-35 vuotiaiden keskuudessa säälimättömästi. Nimimerkkisi johdosta tuskin tunnet pienintäkään tunnon tuskaa jättämisiesi miesten suhteen vaan uutta kehiin. Helppoa olla nainen kun sen suhteen eteen ei tarvi tehdä pätkääkään töitä. Toinen olisi ääni jos saisit hetken elää miehen roolia.
- hipaisuja
hipaisuja kirjoitti:
>Uuden kohdatessani uskon sinisilmäisesti aina parempaan mutta kaava jokakerta sama. Tulet jätetyksi. >
Olisiko aihetta tutkia asennettasi, itseäsi ja suhteitasi, mutta puolueettomasti ja syyttämättä ketään liikaa. Silloin voisit oppia kaikista noista jotain tärkeää itsestäsi, joka on juuri sinulle tärkeää tietoa uutta tilannetta varten. Silloin onnistumisen edellytykset voivat olla paremmat.
Eikö hiekkakakkuja rakennellessa, sen romahtaessa, joudu miettimään, millainen siitä pitäisi tehdä, että se kestäisi. Voiko sen tehdä aivan veden äärelle, ettei vesi huuhtele sitä heti pois. Voiko siitä tehdä 10-kerroksisen vai kestääkö ainoastaan korkeintaan 2 krs:n. Onko korkeus tärkeä, jos on niin pitäisikö sitten vaihtaa betoniin eikä yrittää hiekasta. Millainen on "oikea" siihen tarkoitukseen soveltuva materiaali. Yritänkö väkisin hiekasta, vaikka se ei ole oikea siihen paikkaan tai tarkoitukseen. Onko hiekka halukas olemaan vankila, linnoitus, jolla on oma vallihauta tai jotain muuta. Ja millaisia työkaluja muovailuvälineitä on käytettävissä; leka, kirves, rautakanki, saha ( pokasaha........hienojakoinen terä), sivellin, ... lyönti, kosketus, hipaisu, ajatus, toive, ajatustenluku.......Onko toinen edes samoilla aalloilla, haluaako edes olla tai tietääkö millä aaltopituudella itse mieluiten olet tai mille hakeudut mielelläsi. Vai hakeudutko edes minnekään?
Kun kerran olet havainnut saman kaavan, selvitä itsellesi perin juurin mikä se on. Ja muuta toimintaasi, mutta ainoastaan niin että olet itsellesi rehellinen toimissasi. Suhteilla ei ole tulevaisuutta ellet ole aidosti se mikä olet. Liika yrittäminen tai itsensä muuttaminen mieliksi toiselle ei ole aina hyvä.Niin ja "hiekan" pitää tietysti olla mukana rakennuspuuhissa tai ainakin vähintään halukas siihen.
Nyt sinulla on materiaalia runsaasti myös tiedostat oman kaavasi toimia. Se on jo paljon, että hoksaa.
Ei ole ihme, että suhteet tänä aikana ovat mitä ovat. Ainahan kaikki eivät aina edes tiedä olevansa suhteissa. kun ei aina ole niitä vanhanaikaisia seurustelusuhteita ja avioliittoja. On etä- sitä ja tätä. Toinen voi luulla olevansa suhteessa, mutta toinen ei. Ota siitä nyt sitten selvää.
- vapaaehtoista.
Onhan jokaisella oikeus lopettaa suhde jos haluaa.
- aisiismitä?
Se henkilö joka on epäonnellinen suhteessa hakee eroa. Todennäköisesti vastapuolen takia. "Oikea" on kai olemassa mutta suurin osa ei varmaan tapaa sitä koskaan.
- totuus2
tää jut alkko jo Paratiisis:
Jumala kys ens miehelt jot mitäs teit?
-Tuo mokoma vaimo ot ja söip.
-Tuo kärmes se se tek.
Ja ny täs sit teherä sama juttu.
Näi tä etenne, kun ihimine,mä oo tällant.
Va ku kerra tä loppus, tiiä sieki sit se.
Ole ite syylline. Mä e syytä kettä muuta ku iteeni.- 6+6
Joo, vois komppaa, vähäsen.
- matkamamma1
Ero ei ole aina jättäjän syytä. Tai ketä sitten pidetään jättäjänä? Jättäjä voi olla se, joka ei enää panosta parisuhteeseen. Se joka vihdoin lopettaa suhteen, ei ole tässä tapauksessa jättäjä, vaikka lähteekin pois tai lopettaa muuten suhteen.
Jos suhteessa ei ole useampia kantavia pilareita, suhde loppuu, kun se on täyttänyt tehtävänsä. Esim. erottuani minulla oli niin suuri läheisyyden kaipuu, että se tuntui aivan kipuna. Tielleni osui toinen samanlainen, juuri eronnut. Oltiin kaksi vuotta yhdessä. Sinä aikana tuo kauhea läheisyyden tarve tuli tyydytettyä. Suhde ei kantanut pidemmälle, koska se perustui vain tuohon fyysiseen läheisyyteen, joka kantoi oman aikansa. Tuo oli vain esimerkki, muitakin on, joista huomaa "suhteen tehtävän". Kuulostaa toisen hyväksikäytöltä, mutta se on kuitenkin kahden kauppa, jossa kumpikin saa niin kauan kuin tarvitsee. Haikeaa on huomata suhteen olevan loppumetreillä, ihanaa muistaa, että joskus on elänyt hyvää aikaa.- Kevätsiivouksen aika
Niin monesti juuri eron jälkeen on niitä paikattavia, kipukohtia, joita sitten paikkailee oman aikansa. Siihen on oikeus. Liian heti uuteen suhteeseen säntääminen ei ehkä ole hyväksi pitemmän päälle, ennen kuin vanhat raadot on korjattu ja kuopattu. Siis jos niitä on. Sorry ronski kielenkäyttö :)
Kaapit tyhjiksi ja puhtaiksi luurangoista.
- Heko
Minut on jätetty jo kolmesti ja minä olisin halunnut jatkaa. Olen aina alussa sanonut vikani, mutta eivät ole uskoneet. Sitten jätetään. Onko nyt sitten minussakin vika eroon? Olen rehellinen, mutta kun eivät ole uskoneet....on se niin väärin.
- se on iisii...
Eletään facebook aikaa jossa aina kuka vaan saa hyväksyntää ja kokee olevansa haluttu kaikkien helppoheikkien ja liisojen taholta jos toisessa ilmenee pienikin vika.
On arvioitu että jo joka toinen ero johtuu välillisesti sosiaalisesta mediasta jossa ruoho aina vaikuttaa vihreämmältä aidan toisella puolella.
Hemmetin surullista. Onko vikasi korjattavissa? Jos ovat, vika on myös sinussa mut jos ei niin,,,sitten voidaan ajatella, et kumppanisi uskoivat enemmän kuin luulivat.
- talokaupakuntotutkim
Niinpä. Alussa uskoa on ja se rakkaus kantaa, mutta kun se rakkaus sitten jossain vaiheessa alkaa rakoileen, niin ..... tarvitaan myös tahtoa molemmilta. Et sinä kuitenkaan ole syyntakeeton. Minäkin varmasti tulen luetteloimaan kaikki vikani alussa ainakin varulta, jottei voida sitten syyttää :) Se ei poista mielestäni sitä, että voisit tehdä jotain tilanteen hyväksi. Jos nimittäin haluat.
Ja nainen jollain tasolla luulee voivansa ehkä muokata miestä edes hiukan.
olet ollut rehellinen kertoessasi, mutta niiden vikojen vaikutus ja suhteen toimimattomuus näkyy vasta sitten käytännössä. Väsyneenä päivänä helposti sympatiaa ei heru.
- isoalkukirjain
parisuhteet on niin eilistä. kivaaa vähän aikaa sit boring arki. parempi omassa kämpässä ja ei tarvi olla edes satunnaisia suhteita vaan "tyyppejä" joiden kaa viihtyy ja voi mennä koisaa ja hoidella raha-asiat miten itelle sopii.
- Tosi on
Tässähän on kysymyksessä virhearviointi. Yleensä se, kuka sen virheen on tehnyt lähtee.
- nyt hitokseen
JOO lähtevä kivi ei sammaloidu vai kivekset vai miten....
- Just-niin
Nimenomaan. On luullut ja kuvitellut toisen ihmisen olevan toisenlainen, kuin mitä se on. Eihän se ole sen toisen vika! Kysymys on vain omasta virhearvioinnista ja huonosta ihmistuntemuksesta. Toinenhan on ollut koko ajan se mikä se on.
jossain vaiheessa vaan lähtijä tajuaa eläneensä omissa harhoissaan ja kuvitelmissaan siitä, mitä toinen muka on. - Ylläreitä
Just-niin kirjoitti:
Nimenomaan. On luullut ja kuvitellut toisen ihmisen olevan toisenlainen, kuin mitä se on. Eihän se ole sen toisen vika! Kysymys on vain omasta virhearvioinnista ja huonosta ihmistuntemuksesta. Toinenhan on ollut koko ajan se mikä se on.
jossain vaiheessa vaan lähtijä tajuaa eläneensä omissa harhoissaan ja kuvitelmissaan siitä, mitä toinen muka on.Just-niin
Olet melko oikeassa. Melko siksi, että kyllä on normaalia oleettaa tiettyjen asioiden perusteella jotakin toisesta. Jos nainen oleettaa, että koneinsinöörimies korjaa vessanpytyn, mutta huomaakin olevansa itse se korjaaja ja ilman mitään koulutusta. Toisen käyttäytymistä ei voi täysin oppia tuntemaan ennen kuin on elänyt toisen kanssa. - 17+4
Silloin sitä syyllistä vasta aletaankin hakemaan.
Är det så att man ändå skulle bli lämnad så föredrar jag singel livet. Att fira diamant bröllop med glatt humör tyks inte stå högt på agendan.
- DiipaDaapa3123
Useissa tilanteissa toisen todellinen luonto paljastuu vasta ajanmyötä.
Siis tarkoitan liiallista ylimielisyyttä ja määräilyä, ahdasmielisyyttä.
Tämän johdosta tajuaa, ettei yhteiselo voi olla mukavaa.
Siinä on parempi lähteä ja kärsiä seuraukset.- Ilolla eteenpäin
DiipaDaapa 3123
Ja voi olla niinkin, että kärsimys loppuu siihen, kun ero käytännössä on selvä. Saa jatkaa kevein askelin eteenpäin ja hymyssäsuin.
- KALLE KELLO
Ei se nyt noin mustavalkoista ole.. Miksi toinen jättää? Vaikka kuinka mainitset, että "turpiin" ja "uskottomuutta" ei lasketa, niin ainahan ne on ne suurimmat syyt ja tietenkin juominen, jne.. Ja vaikka noita em mainittuja ei olisikaan, onko mukava elää ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä (harrastuksia, puheenaiheita, erilainen huumori jne). Elää keskenään kuin veli ja sisko. Arki tulee ja kun se arki tulee, niin silloin myös oppii tuntemaan sen puoliskonsa paremmin. On kyseessä kaksi osapuolta ja niin on myös kaksi syytäkin, ei kannata syyttää sitä jättäjää, tuosta kannattaa ottaa oppia myös jätetyn ja miettiä asioita
- .k.
Vääränlaiset tunteet, jos ei tapahdu syvää välittämistä, huolenpitoa toista kohtaan. Välittävä ihminen harvoin jättää toista. Tuskin oli rakkautta oikeasti, vaan jotain pinnallista diipa-daapaa. Perhosefekti, eli "masussa kutisee", jos ei muuta tunnu, niin se on väärä tunne.
- Nainen 25
Haha. Palataanko sitten aikaan milloin avioero ei ollut mahdollinen? Ihan sama vaikka toinen juoksi vieraissa, oli väkivaltainen hullu tai liitto ei muuten toiminut. Erota pitää jos suhde on huono, mutta toki, nykyään erotaan usein hyvin hepposin perustein.
Eron syynä voi olla vaikka lapsettomuus, toinen ei saa lapsia tämän kumppanin kanssa niin kannattaa yrittää jonkun muun kanssa, pettäminen, raha-asiat, työttömyys, syitä on aina monia kun ero on tulossa tai edessä , itse puhuin että jos selviämme pitkästä erosta työn takia niin suhteemme voi kestää, riidat seurasivat toisia ja olin jo pettänyt, voin aina syyttää itseäni kun jätin ja petin, yleensä syy löytyy aina itsestä, ei jättäjästä!
Terveisin
Antti
Ps. Yksin on parempi olla ja rauhallista, toisista välittäminen on mennyttä aikaa, kaikki ajattelevat aina itseä, itsekkyys lisääntyy ja parisuhteessa pitää olla itsekäs, ajatella omaa etua, ei perheen etua. Jos on seurusteltu pitkään ja vanhat kaverit ovat taakse jäänyttä elämää kannattaa kosia ja mennä naimisiin uuden kaverin kanssa ja olla uskollinen, mies ei koskaan tiedä kuka on lapsen isä, ei välttämättä nainenkaan!- ainoastaan yksi isä
> mies ei koskaan tiedä kuka on lapsen isä, ei välttämättä nainenkaan! >
Kun naisella on yksi mies, on ainoastaan yksi isä! - Puhu asiaa
Eron syynä voi olla myös kolmen minuutin muna tai naisen kykenemättömyys laueta. Mutta pitääkö tuoda aina keskusteluun näitä lillukanvarsia, jotka edustavat promillen kymmenystä kaikista tapauksista? Ihmettelen näitä marginaaliviisastelijoita, joiden pitää aina tulla toteamaan näitä elämän ihmeellisyyksiä.
- ...
AI jos kumppani pettää/lyö/juo ym, niin hänet jättävä on syypää?
- 9+14
Niin, ero on jättäjän syytä.
Meitä ihmisiä on moneksi.
On niitä, jotka rakastavat itsekkäistä syistä ja niitä joilla on mukana ripaus altruismia.
Kummanlainen rakkaus kestää arjen?
Se on se jossa on sitä altruismia ja uskoa suhteen pysyvyyteen.
Ei rakkaus lopu koskaan, jos ollaan omia itsejä alusta lähtien. Uskalletaan sanoa asiat kuten ne on ja ei esitetä parempaa kuin on. Silloin jos tykätään toisista noista tosiseikoista huolimatta, voi rakkaus kestää sen tavallisen arjen astuttua kuvaan. Rinnalla on se sama ihminen johon rakastui, eikä se joka esitti jotakin muuta.
Olen ollut pitkään sinkkuna... mutta tahdon uskoa, että kohtaan vielä sen joka ajattelee rakkaudesta kanssani samalla tavalla.- 3+14
Niin jotta se kestää, tarvitaan sitä, että ajattelee rakkaudesta, elämästä ja myös iäisyydestä samalla tavalla.
- naive
Tuohan on ehdollista rakkautta: rakastan, jos ajattelet samalla tavalla. Itselläni hyvät ystävät yleensä ajattelevat samalla tavalla. Rakkauteen tarvitaan jotain enemmän. Jotakin, jota ei voi selittää..ehkä antautumista ehdoitta ja rajatonta luottamusta. Pienet erimielisyydet ovat poikkeus, joka vahvistaa säännön.
- näinkin voi käydä
jättäjän syytä? jos lähdetään ihan alusta.
pari tapaa; alkuhuumaa ruusunpunaiset lasit silmillä edetään; puoli vuotta ja muutetaan yhteen. alkuhuuma ei kerkeä hyytymään ja nostaa uudestaan päätänsä kun "uusi yhteinen koti", missä "tunnustellaan" miten toinen sitä arkea elää. seuraavat puoli vuotta menee, sinä aikana & varsinkin sen jälkeen alkaa tulemaan niitä negatiivisia puolia joita alussa ei huomannut tai halunnut huomata tai ajatteli olevansa vain "tiukkapipo" kun moiseen juttuun "takertuu". arki astuu kuvioon ja loppuu se "filmaaminen: olen sinulle juuri se oikea" & "rentoudutaan" olemaan niitä mitä ihan oikeasti ollaan. paljastuu asioita mitä toinen ei voi ymmärtää: esim mustasukkaisuus nostaa päätään kun alkuhuuman jälkeen toinen "muistaa" kaverit ja heidän kanssa käy jossain, ei enään sitä "kaikki vapaa-aika yhdessä" hommaa, jossain kohti toisen mustasukkaisuus menee toisen ymmärryksen yli totaalisesti; ahdistuu kun toinen ei voi luottaa - täysin ilman syytä. tai esim. alkon käyttö, kuka "potenttiaalinen" alkoholisti paljastaa todellista juomistaan suhteen alkumetreillä? en tiedä yhtään tapausta. niitä tiedän jossa sitä ollaan "siistitty" ja uudelle puolisolle on tullut yllätyksenä että se "alko maistuu" enemmän kuin alussa.
seurauksena ruusunpunaiset lasit särähtää pirstaleiksi ... joutuu miettimään mitä tuli tehtyä, voinko jatkaa vai pitääkö jättää - kuulevat korvat
Ei se, että jättää, tee toisesta (joka jää) yhtään sen pulmusemmaksi.
Joillekin yhteiselo vaan ei sovi. On parempi elää omillaan. Toiset eivät vain näe ongelmaa, ongelmia toisen kannalta, eikä siten ole halukas niitä korjaamaan tai edes tulemaan vastaan edes puolitiehen, kun ei ymmärrä. Joskus ei tarvitse edes ymmärtää, vaan toimia koska se merkkaa toiselle paljon. Toisen elämä voisi helpottua radikaalisti, jos edes kuunneltaisiin. Se on edes vähintä, mitä voi odottaa tai olettaa. vaatimisesta nyt puhumattakaan. Se on myös mielestäni rakkautta. Kun ei edes kuuntele, ei arvosta eikä kunnioita eikä myöskään rakasta toista vaan alistaa toisen oman tahtonsa mukaiseksi omia tarpeitaan varten.
Totta, ns sitä oikeaa ei kannata odottaa. Oikea voi olla joku muu, jota oikeaksi et arvosta "oikeaksi".
Riippuu tietenkin minkä asian jättäjän. aviopuolison, työkaverin.... avo-, rakastajan....
Mietinkin, miksi esittää näin yksioikoinen toteamus, kun kuitenkin syyt eroon ovat monet. Miksi se ei toimi? Miksi joku jättää?
Joskus paras vastaus tulee ainoastaan olemalla toisen "housuissa" edes vähän aikaa. Jos vastausta hakee ymmärtääkseen.- 18+3
Mikäli syytä ainoastaan etsii, niin aina se ei löydy ainoastaan ihmisistä.
Syiden alkujuuret voivat olla aivan jossain muualla. Siksi syypäiden etsiminen ei ole aina hedelmällistä.
Jos sen sijaan etsii syitä omien toistuvien samojen toimintakaavojen parantamiseksi, se jo kuulostaa paremmalta.
En ymmärrä näitä nykyajan etäsuhteita, joita varmastikin on, koska muutetaan työn perässä. Maailma muuttuu, Suomi muuttuu. ihmissuhteiden muutokset eivät aina ole helppoja.
- Lasten puolesta
Tavallinen arki kelpaisi minulle ihan hyvin. Mutta ei väkivaltainen juoppo-narsisti vaimo, joka surutta itkettää lapsiaan. Lapset ovat vain koston väline, tästä helvetistä haluan eroon. Ja kyllä kiitos voin ottaa syyn erosta niskoilleni, vaikka sen lasteni takia repäisenkin.
- Kyykkyp4sk4
Ap:n väittämä on ihan potaskaa. Ennemmin syy on aina kummassakin. Odotukset ovat olleet liian korkealla, on annettu liian korkeita odotuksia ja sitten lopulta petytään. Tähän tarvitaan aina kaksi.
Sanoisin, että se joka väittää eron olevan aina jättäjän syytä kärsii pahasta narsismiongelmasta. - kodinkone meni rikki
Ihan sama saanko syyt niskaani kun lähdin yhdentoista vuoden suhteesta. Lähdin kun tein suhteen eteen yksin hommia saamatta mitään vastineeksi. Parisuhde on vastavuoroisuutta. Ei sitä, että toinen keskittyy vain omiin asioihinsa (esim. tietokonepelien pelaamiseen) ja huomioi vasta kun tarvitsee seksuaalista huomiota. Koin, että olen suhteessa niin yksin (ja töissä kodinhoitajana), että olen mieluummin yksin yksin kuin yksin valvonnan alla. Otin asian puheeksi monta kertaa tuloksetta ja väsyin.Kun yritin laihduttaa, mies sabotoi yrityksiä tuomalla jatkuvasti karkkia tai pullaa. Ei ilmeisesti terveyteni kiinnostanut vaan se, etten saa laihtua ja tulla kauniiksi. jokuhan voi viedä mut. Jos jonkun mielestä olen yksin syyllinen eroomme ja väittää, että olen toiminut väärin kun olen vuosia toiminut tämän miehen piikana, äitinä, ohjelmatoimistona jne... niintämä väittäjä voi ojentaa samantien köydenpätkän tai aseen, että tappaisin itseni, sillä se on sama asia. Jos olisin jäänyt olisin sairastunut tai kuollut muuhun. Nyt kolmisen vuotta eron jälkeen olen vihdoin alkanut saada voimiani takaisin kovan työn jälkeen.
- sadffasg
Kiitos!
Minut vaimo meinaa jättää. Kun kysyn syytä itsestäni niin kuulemma ei oo mitään vikaa. Koitan katsoa peiliin ja hänen eteensä koitan tehdä kaikkeni. Autan kaikessa. En rähjää. Hoidan asioita.. jopa hänen asioitaan. Silti aina löytyy tiuskintaa ja kivahdus jos jotain asiaa en tee niin kuin pitäisi.
On jättämässä.. ihastunut johonkin toiseenkin.
Olisi helpompi kestää jättäminen, jos tietäisi syyn ITSESSÄÄN. Eli vaikka syy olisi jättäjän päässä niin ei se kyllä helpota yhtään. Olisi helpottavaa ymmärtää, että mikä minussa oli vikana. Ei siksi, että pitäisi syyttää itseään vaan että tietäisi, että KAIKKI SE VAIVA jonka toisen eteen näki ja rakasti, ei olisi hukkaan heitettyä. Vaan että se kyllä oli ihan jees vaivannäköä, mutta joku asia sitten kuitenkin painoi enemmän. - niilleeiriitämikään
Ei sitä vaan kestä et mies lähtee toisen naisen luo ja matkustelee, kotona uhkailee ja riehuu. Juoppo ja peliongelmainen on kans sellainen et saa elää yksin, miksi kiusaa muita ihmisiä ongelmallaan.
- ----
Viimeiset kuusi vuotta ex-miehen kanssa kuluivat siten, että mies ei mulle juuri puhua pukahtanut, ei halannut eikä missään tapauksessa suostunut sänkyyn kanssani. Mihinkään ei suostunut lähtemään mun kanssani, ellei saanut ottaa parasta kaveriaan mukaan, ja suhteen tilasta puhuminen ei täysin kiellettyä, vaikka ihan kiltisti ja rakentavasti yritin.
En halunnut viettää loppuelämääni suhteessa, jossa olen lähinnä huonekalun asemassa. Jätin. Olkoon sitten minun vikani.- ----
*suhteen tilasta puhuminen OLI täysin kiellettyä* - näin tarkoitin.
- Marianne89
Jonkun jätetyn katkera avautuminen selvästi... Joskus yhteiselo vaan ei toimi, ja toisinaan sen huomaa vasta sitten kun oppii tuntemaan toisen paremmin - tai jos toinen paljastuukin muuksi kuin mitä luuli vasta pitkän ajan päästä, kuten vaikka pettämällä. Itse kun olen jättänyt, olen jättänyt ekan kerran puolen vuoden ja tokalla kertaa 3 kk päästä suhteen alusta. Syynä ekassa täysin erilaiset tulevaisuudenhaaveet (toinen halusikin lapsia) ja liian erilainen ajatusmaailma (vaikka aluksi olin ajatellut että ehkä voin yrittää hyväksyä hänen uskonnollinen vakaumuksensa, onhan ihmisten poliittiset mielipiteetkin heidän oma asiansa, yritti hän myöhemmin painostaa minua kääntymään myös uskoon).
Toka taas ei alkanut tuntua siinä toisen kuukauden paikkeilla ollenkaan siltä mitä halusin, mies halusi usein päättää aina itse mitä tehtiin tai mitä leffoja katseltiin yms, omat ehdotukseni saivat melkein aina torjuvan vastauksen, vaikka itse hyväksyin hänen ehdotuksensa vaikkeivät ne aina todellakaan omia suurimpia leffasuosikkejani olleetkaan... Ja niinä parina ekana viikkona kun yhteenmenosta päätettiin, en vielä voinut tietää että oli taipumusta tuohon. Syynä yhteenmenoon olivat olleet se, että tällä kertaa maailmankuva ja tulevaisuudenhaaveet natsasivat ja tykättiin tiettyyn rajaan asti aika samoista asioista ja samanlaisesta elämäntyylistä. Mutta lopulta se syvempi rakastumisen tunne vain jäi uupumaan.
En tokikaan lue noita omiani pitkiksi suhteiksi, mutta voin jollain tasolla ymmärtää eron pidemmistäkin suhteista, esimerkiksi niissä alussa mainitsemissani pettämistapauksissa. Ei kai kenelläkään sentään ole velvollisuus jäädä elämään sellaisen ihmisen kanssa, joka paljastuu petturiksi? Onneksi itselläni erot eivät johtuneet pettämisestä, mutta voin kuvitella miten rankkaa petetyksi tulemisen täytyy olla. - johas on syyte..
On minuakin jätetty mutta en yhdy siihen että ero on aina jättäjän syytä. Olen jättänyt montakin naista joskus. Ensimmäinen merkittävä oli 4-5 vuoden suhteen jälkeen kun nainen tai pikemminkin lapsityttö joka ei koskaan kasvannut aikuiseksi ja elämämme kasvoi erikseen. Nainen ei 5-kymppisenäkään ole ymmärtääkseni muuttunut. Sitten ilmaantui skritsofreenikko ja aika alussa tuli jätettyä. Toinen tai oli niitä muutama sairaallolisen mustasukkainen yksilö joka ei edes sallinut minun olevan töissä tai pitäväni yhteyttä vanhempiini saati ystäviini. Oli jokunen niin simppeliksi osoittuva ettei voinnut kuvitellakkaan yhteiseloa. Jokunen aivan vastuuntunnotonkin oli. Ja muutama toivoton sossutapaus joka oli jo 25.vuotiaana päättänyt ettei koskaan tee töitä kun lapsia hankkimalla tienaa paremmin. Oli muitakin ns. hurjija tapauksia jotka jätin ilman syyllisyyden tunnetta. Toki minuakin jätettiin välillä. No nykyinen lakimiesvaimoni ollut 20 vuotta. Toivottavasti pysyykin.
- Pahempaa.
Aina puhutaan vain jättämisestä, mutta monet parisuhteet eivät koskaan edes ala! Ja se on sen osapuolen syytä, jota ei kiinnosta seurustella. Toinen hyväuskoisesti toivoo rakkauden olevan molemminpuolista, mutta se ei olekaan! Jäljelle jää vain särkynyt sydän.
- Mitämaisteripuuuuhaa
Ei erossa voi olla syyllisiä. Jos ei homma toimi niin silloin oikea ratkaisu on lopettaa suhde. Ei ketään voi vaatia olemaan yhdessä pakosta.
http://tinyurl.com/suikkis - vissiinaikabiatch
Aloittaja kuulostaa mielipiteinensä ihan mun exältä.
Hänellä oli tapana viikonloppuisin juoda paljon, pe- la, molempina päivinä ja aina piti pää täyteen.
Paljon oli puhetta että voivi vähentää tai edes jättää sen viinan pois, mutta eei. Eihän se enään hauskaa olisi.
Hän oli siis joka viikonloppu kännissä ja soitti keskellä yötä että pitää tulla vastaan, kun on eksynyt matkalla (meillä oli alle kilometri kotoa keskustan baareihin), tai sitten kesken puhelun saattoi sammua viereiseen puistoon.
Väkivaltainen hän ei ollut, mutta muuttui todella pelottavan oloiseksi humalassa, silmissä hullun hohto ja saattoi piianta mua koko yön tyhmillä kysymyksillä kielloistani huolimatta, vaikka mulla olis ollut seuraavana aamuna töitä.
Hän jopa tuli mun työpaikalle kännissä.
Jos satuin joskus itse menemään ulos ystävättäreni kanssa (mitä siis tapahtui ehkä kerran pari kuussa) niin hän tuli siitä älyttömän mustasukkaiseksi ja vaati että saisi tulla mukaan. Hän saattoi myös juoda luvatta minun ystävieni juomat aamulla kun me muut vielä nukuttiin. Niin unohdinkin mainita että hän usein aloitti juomisen jo aamusta.
Monesti hällä oli rahat lopussa koska oli tuhlannut baarissa. Sai kyllä vanhemmiltansa tarvittaessa lisäapua, mutta monesti nekin rahat menivät juomiseen ja tämä jos mikä suututti.
Aiheesta oli lukemattomat määrät riitoja reilun puolen vuoden aikana ja uhkailin monesti että suhde loppuu jos ei paranna tapojaan. Ikinä ei mennyt päähän tämä, viimeistään seuraavana viikonloppuna sama rumba. Sitten kerran sain tarpeekseni ja lähdin suhteesta. Silti tää apina syyttää mua siitä että jätin hänet, että kaikki on mun syytä...
Onneksi tämä nykyinen mies on paljon kunnolisempi, ei ole tarvinnut yli vuoden aikana "mäkättää" mistään, eli tuskin se eron syy on minussa KOKONAAN ollut. - tavoitteet loppu
Eihän avioliitolla ole tänä päivänä mitään merkitystä!!Erot on suurempi ja hienopi asia seurauksi vain vähätellään.Vaikka toinen putoaakin kuinka syvälle hänet on oikeus painaa vain syvemmälle ja olla asioista ylpee kun otti eron vähät kuinka pienet lapset kärsii kunhan saa itse olla erossa perustamastaan perheestä kyllä pitäisi miettiä mitä oikeasti haluaa kun perhettä perustaa.
- nyxä
Erot vähenesivät jos parinvalintaan ja suhteeseen sitoutumisseen suhtaudutaan kriittisemmin.
Ihmettelen aina näitä kolmannen kierroksen uusioperheitä. Kummallista touhua. - Eropelle
Mikä neronleimaus! Todellako?! Ja mitä sitten?? Miksi pitäisi seurustella jos toinen ei kiinnosta yhtään? Eikö tässä maassa erota saa enää?
Jokainen voi Suomessa valita seuransa tai hankkiutua huonosta seurasta eroon, eikä siinä syyllisiä tarvita kun ei ole rangaistava teko se eroaminen.
Vautsi, minäkin jätin kusipäisen poikaystäväni ja nyt olen siis syyllinen. Tiedostan tämän erittäin hyvin ja olen superonnellinen. Ja mikähän on tuomio? XD - Yh-äiti
Juu ohjailen ensin mieheni lapsia joita on 4 ja edeelisestä aviolitosta 2 lasta. Olen hoitanut kaikki lasten koulun asiat ja lääkärit asioinnut ja nuoremman tyttömme lievän dysvasian hoitokäynnit. Mutta mikä on kun lasten isää ei kiinnosta. Olimme 17 vuotta saman katon alla, mutta kun muutettiin ja ostettiin Ok-talo vuokran muodossa omaksi kauppasopimuksella ja velka tuli mun nimiin koska molemmilla oli luottotiedot menny. Minä äitinä ajattelin otan asunnon velan omiin nimiin ja makselen omat velat ulosottoon sovitullisesti jotta asunto voidaan säilyttää ja voin perintönä jakaa sen 6 lapsen kesken. Asianajaja voi tehdä etukäteen jako kuuteen, mutta lasten isä alkoi pullikoida ja riidellä ja ennenkaikkea kilpailla omien lastensa kanssa perinnöstä kun hän ei saa mitään. Olen itse yh-äidin kasvatti ja lasteni isä on kasvanut lasatenkodissa 3 vuotiaasta lähtien. Mieheni äiti vaihtoi oman lapsensa 3 vuotiaana uuteen miesystävään..... joten ymmärrän miksi kilpailee omasta osuudestaan omien lastensa kanssa kun lasteni eduksi yritän saada edes jotain omaisuutta. Erosin lasteni isästä n. vuonna 2000 ja hänellä ei ole edes osoitetta muuta kuin postirestantte... lasteni isä taitaa olla katkera äidilleen ja yhteiskunnalle... hän on tehnyt pimeitä töitä vuodesta 2000 ja välillä verollisia hommia ja välillä ei ole tuloja ollenkaan sekä on viikonkin syömättä mitään. Asuu kavereiden nurkissa. Tällaisiako yhteiskunnan kasvatteja kristillisissä lastekodeissa asuu? YH- kasvattajilta on parempi tulos yhteiskunnan kasvatuksen ja tuloksen vuoksi. En suosi lastenkoteja enkä Perhekoteja. Mielummin sosiaalilautakunnan kautta tuki kotiin yh- perheille!!!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510992
- 827439
- 755409
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon445404Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella764688Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme334123- 472968
- 362905
- 402410
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per392314