Etyk-päätösasiakirjan hyväksymisen myötä on todettu, että siinä samalla betonoitiin toisen maailmansodan jälkeen piirretyt valtioitten rajat Euroopassa. Kun sopimus laajentui Neuvostoliiton, Tsekkoslovakian ja Jugoslavian hajoamisen jälkeen koskemaan myös siinä yhteydessä itsenäistyneitten valtioitten rajoja, niin tuloksena on nykyinen valtiollinen tilanne Euroopassa myös rajojen osalta.
Etyk-asiakirjaan sisältyy myös rajojen muuttamisen mahdollisuus. Jos kaksi maata yhteisymmärryksessä päättävät välillään olevan valtiollisen rajan muuttamisesta, niin semmoisen sopimuksen rauhanomainen tekeminen on mahdollista Etyk-asiakirjan mukaisesti.
Ennen Etyk-aikakautta presidentti Urho Kekkonen tiettävästi kävi neuvotteluja Nikita Hrushtsevin kanssa asiasta, jonka aiheena oli Viipurin kaupungin palauttaminen Suomelle lähiympäristöineen. Saattoi olla niinkin, että juuri ne keskustelut osittain vaikuttivat myös Hrushtsovin syrjäyttämiseen.
Hrushtsevin syrjäyttämisen jälkeen itänaapurimme valtiojohdon taholta on yksiselitteisesti täystyrmätty Suomen itärajan muuttamisen mahdollisuus. Tosin epäselvää on, mitä tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä aikana, jolloin Boris Jeltsinin johtama Venäjä sonnustautui Neuvostoliiton perillisen mantteliin. Ainakaan Suomen valtiojohdon taholta ei siinä vaiheessa liene ollut havaittavissa aktiivisuutta itärajamme korjaamisen osalta. Olihan meidän silloinen presidenttimme juuriltaan turkulainen ja pääministeri kannuslainen eli kumpikaan tuskin koki Karjalan, Sallan ja Petsamon asiaa olennaiseksi asiaksi.
Nyt on esillä Krim, joka on tätä nykyä kiistatta Ukrainan aluetta. Jos Venäjä alkaa havitella Krimin aluetta (oblastia) pois Ukrainalta ja liittämistä Venäjään, niin semmoinen operaatio olisi ilman muuta Etyk/Etyj-kysymys. Jos Venäjä katsoo mahdolliseksi vaatia Krimiä liitettäväksi Venäjän yhteyteen, niin silloin Venäjä tunnustaa mahdollisuuden, jonka mukaan myös Suomen nykyisen itärajan taakse jääneitten entisten Suomen alueitten osalta voidaan käynnistää neuvottelut alueitten takaisin Suomeen liittämiseksi. Venäjän oma toiminta siis saattaa romuttaa aikaisemman Venäjän kannan, jonka mukaan rajat olisivat betonoituja.
Etyk-asiakirjaan sisältyy myös rajojen muuttamisen mahdollisuus. Jos kaksi maata yhteisymmärryksessä päättävät välillään olevan valtiollisen rajan muuttamisesta, niin semmoisen sopimuksen rauhanomainen tekeminen on mahdollista Etyk-asiakirjan mukaisesti.
Ennen Etyk-aikakautta presidentti Urho Kekkonen tiettävästi kävi neuvotteluja Nikita Hrushtsevin kanssa asiasta, jonka aiheena oli Viipurin kaupungin palauttaminen Suomelle lähiympäristöineen. Saattoi olla niinkin, että juuri ne keskustelut osittain vaikuttivat myös Hrushtsovin syrjäyttämiseen.
Hrushtsevin syrjäyttämisen jälkeen itänaapurimme valtiojohdon taholta on yksiselitteisesti täystyrmätty Suomen itärajan muuttamisen mahdollisuus. Tosin epäselvää on, mitä tapahtui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä aikana, jolloin Boris Jeltsinin johtama Venäjä sonnustautui Neuvostoliiton perillisen mantteliin. Ainakaan Suomen valtiojohdon taholta ei siinä vaiheessa liene ollut havaittavissa aktiivisuutta itärajamme korjaamisen osalta. Olihan meidän silloinen presidenttimme juuriltaan turkulainen ja pääministeri kannuslainen eli kumpikaan tuskin koki Karjalan, Sallan ja Petsamon asiaa olennaiseksi asiaksi.
Nyt on esillä Krim, joka on tätä nykyä kiistatta Ukrainan aluetta. Jos Venäjä alkaa havitella Krimin aluetta (oblastia) pois Ukrainalta ja liittämistä Venäjään, niin semmoinen operaatio olisi ilman muuta Etyk/Etyj-kysymys. Jos Venäjä katsoo mahdolliseksi vaatia Krimiä liitettäväksi Venäjän yhteyteen, niin silloin Venäjä tunnustaa mahdollisuuden, jonka mukaan myös Suomen nykyisen itärajan taakse jääneitten entisten Suomen alueitten osalta voidaan käynnistää neuvottelut alueitten takaisin Suomeen liittämiseksi. Venäjän oma toiminta siis saattaa romuttaa aikaisemman Venäjän kannan, jonka mukaan rajat olisivat betonoituja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.