Hapuileva askel itsevarmojen maailmassa

En yleensä muista näkemiäni unia. Joskus saatan herätä pienen mukavan/ahdistavan tunteen valtaamana, mutta yksityiskohdat ovat usein yön hämärän mukanaan viemiä. Tänään jostain syystä muistiini oli jäänyt hieman enemmän. Unessa seurustelin. Olin löytänyt upean naisen ja meillä oli sielujen sympatiaa. Oli naurua, suutelua, kädestä pitämistä, yhdessäoloa, positiivista jännitystä ja ehkä jotain enemmänkin. Herätessäni olin hetken onnellinen. Olin jossain muualla. Jossain kaukana ympäröivän maailman kovuudesta.

Mutta sitten se iski se kuuluisa märkä rätti vasten kasvoja.

Nuo kaikki olisi pitänyt kokea jo joskus aikaisemmin..

Ei aikuista hermoilevaa miestä katsella hyvällä. Se mikä oli joskus vain söpöä on nyt jo säälittävää. Ei tarvitse välttämättä olla kova, mutta pitää tietää mitä tekee. PItää johtaa, ottaa kontrolli ja olla mies. Molemminpuolisen hermoilun ja ensikosketuksen magiikan aika oli kymmenen vuotta sitten.

Uni oli kääntynyt itseään vastaan ja paljastanut tilanteen toivottomuuden. Se mitä haluaa on mennyttä ja elämätön menneisyys estää mahdollisen tulevaisuuden.

Parisuhdekokemattomien arki paljasti taas kovat kasvonsa.
11183
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Mistä sä ton oot keksinyt, että hermoilu on säälittävää?

Äänestä
  • "Mistä sä ton oot keksinyt, että hermoilu on säälittävää?"

    Naisilta?

    Äänestä

  • Kyllähän se on.

    Pienet kylmänväreet selkäpiissä sallitaan, mutta ei aikuinen mies voi olla samaan aikaan sekä vakavastiotettava kumppaniehdokas että pienintäkin liikettä pohtiva hermoheikki. Ujous ei ole söpöä kuin ehkä naisilla.

    On aivan eri asia kertoa hermoilevansa esim. ensitreffejä, kuin jännittävänsä jokaista liikettään niin että nainen joutuu johdattelemaan miestä eteenpäin. Kahdelle ensimmäistä seurustelutaipalettaan aloittelevalle nuorelle tämä on sallittua ja oletettua toimintaa, mutta jossain vaiheessa se vain muuttuu vääränlaiseksi käytökseksi. Ei nykymaailmassa suurimmalla osalla naisista ole aikaa jäädä katselemaan muuttuuko joku menneisyyden taakkaa mukanaan kantava mies joskus, eikä varsinkaan opastamaan tätä kohti sitä yhteistä päämäärää.

    Äänestä

  • Ujous, arkuus ja epävarmuus voi nuoren miehen kohdalla olla jopa söpöä mutta vain nuoren miehen. Jos keski-ikäinen mies on ujo, arka ja epävarma niin siinä ei ole mitään söpöä. Se on ainoastaan surullista.

    Äänestä

  • ffgg kirjoitti:

    Ujous, arkuus ja epävarmuus voi nuoren miehen kohdalla olla jopa söpöä mutta vain nuoren miehen. Jos keski-ikäinen mies on ujo, arka ja epävarma niin siinä ei ole mitään söpöä. Se on ainoastaan surullista.

    Kaikkien edellisten kolmen kanssa eri mieltä, eli Kylmiä totuuksia, [t] ja ffgg.

    Äänestä

  • Kiskisu kirjoitti:

    Kaikkien edellisten kolmen kanssa eri mieltä, eli Kylmiä totuuksia, [t] ja ffgg.

    Miksi?

    Yleistäähän ei koskaan saisi, mutta kyllä mun kokemusten perusteella nimenomaan ujous, arkuus ja epävarmuus ovat ominaisuuksia joita ei enää tietyn iän jälkeen potentiaaliselta kumppanilta hyväksytä. Tietenkin jos kaikki muu on tip-top niin ehkä kärsivällisyyttä löytyy hieman enemmän. Useinhan näin ei vain meidän arkojen miesten kohdalla ole.

    Mulla on omat vahvat mielipiteeni, pidän elämässä puoleni ja varmasti myös ajan kanssa olisin itsevarmempi naistenkin kanssa, mutta tätä aikaa on hankala enää tietyn iän jälkeen mistään saada. Perustaitotaso on oletus, ja jos tähän ei yllä on tuloksena komea rimanalitus.

    Äänestä

  • [t] kirjoitti:

    Miksi?

    Yleistäähän ei koskaan saisi, mutta kyllä mun kokemusten perusteella nimenomaan ujous, arkuus ja epävarmuus ovat ominaisuuksia joita ei enää tietyn iän jälkeen potentiaaliselta kumppanilta hyväksytä. Tietenkin jos kaikki muu on tip-top niin ehkä kärsivällisyyttä löytyy hieman enemmän. Useinhan näin ei vain meidän arkojen miesten kohdalla ole.

    Mulla on omat vahvat mielipiteeni, pidän elämässä puoleni ja varmasti myös ajan kanssa olisin itsevarmempi naistenkin kanssa, mutta tätä aikaa on hankala enää tietyn iän jälkeen mistään saada. Perustaitotaso on oletus, ja jos tähän ei yllä on tuloksena komea rimanalitus.

    Kaikki on epävarmoja uusissa tilanteissa. Se ei ole syy välttää uusia tilanteita vaan päinvastoin tehdä toistoja niin kauan ettei tunnu missään. Pieni epävarmuus on aina sympaattista ja ihmiset on valmiit auttamaan tekemällä tilanteen luontevammaksi ja puhumalla ja toimimalla itse enemmän. Isoon epävarmuuteen on lääkkeitäkin että alkuun pääsee. Mutta voihan sitä tietysti mennä sarkofagiin makaamaan ja pistää kannen kiinni jos se on parempi vaihtoehto.

    Äänestä

  • Kiskisu kirjoitti:

    Kaikki on epävarmoja uusissa tilanteissa. Se ei ole syy välttää uusia tilanteita vaan päinvastoin tehdä toistoja niin kauan ettei tunnu missään. Pieni epävarmuus on aina sympaattista ja ihmiset on valmiit auttamaan tekemällä tilanteen luontevammaksi ja puhumalla ja toimimalla itse enemmän. Isoon epävarmuuteen on lääkkeitäkin että alkuun pääsee. Mutta voihan sitä tietysti mennä sarkofagiin makaamaan ja pistää kannen kiinni jos se on parempi vaihtoehto.

    Huomaat varmaan itsekin sen avainsanan tässä viestissäsi. Ei tuota varmasti kukaan ole lähdössä kiistämään, mutta siitähän tässä ei ole ollut missään vaiheessa kyse. Sympatiallakin kun on rajansa ja ne rajat ovat monet miehet joutuneet valitettavasti käsinkosketeltavan karusti kokemaan.

    Ei ole vaikea ymmärtää, että tietyn ikäisiltä miehiltä edellytetään tiettyä perustasoa. Tästä poikkeavia katsotaan aina hieman kieroon ja mitä suurempi poikkeama, sitä suurempi hylkäyksen mahdollisuus. Isoon epävarmuuteen olisi lääkkeenä lähinnä aikakone, mutta sitä ei vielä saa apteekista. Normista poikkeava on seurustelevan yhteiskunnan hylkiö.

    En aio itseäni elävältä haudata, mutta etenen avoimen skeptisesti eteenpäin ja ihmettä odotellen.

    Äänestä

  • [t] kirjoitti:

    Huomaat varmaan itsekin sen avainsanan tässä viestissäsi. Ei tuota varmasti kukaan ole lähdössä kiistämään, mutta siitähän tässä ei ole ollut missään vaiheessa kyse. Sympatiallakin kun on rajansa ja ne rajat ovat monet miehet joutuneet valitettavasti käsinkosketeltavan karusti kokemaan.

    Ei ole vaikea ymmärtää, että tietyn ikäisiltä miehiltä edellytetään tiettyä perustasoa. Tästä poikkeavia katsotaan aina hieman kieroon ja mitä suurempi poikkeama, sitä suurempi hylkäyksen mahdollisuus. Isoon epävarmuuteen olisi lääkkeenä lähinnä aikakone, mutta sitä ei vielä saa apteekista. Normista poikkeava on seurustelevan yhteiskunnan hylkiö.

    En aio itseäni elävältä haudata, mutta etenen avoimen skeptisesti eteenpäin ja ihmettä odotellen.

    Näen yhteyden tuon "epävarmuuteen olisi lääkkeenä lähinnä aikakone" ja Dark Fearin parhaiden nuoruusvuosien herättämän vihan välillä. Tulokset on odotettuja, jos keskittyy miettimään sitä miten menneisyyden olisi pitänyt mennä.

    Nykyhetki on huomisen menneisyyttä joten siihen voi vielä vaikuttaa.

    Äänestä

  • Kiskisu kirjoitti:

    Näen yhteyden tuon "epävarmuuteen olisi lääkkeenä lähinnä aikakone" ja Dark Fearin parhaiden nuoruusvuosien herättämän vihan välillä. Tulokset on odotettuja, jos keskittyy miettimään sitä miten menneisyyden olisi pitänyt mennä.

    Nykyhetki on huomisen menneisyyttä joten siihen voi vielä vaikuttaa.

    Haluaisiko joku nainen kokea kanssani ne hetket jotka minulta on joskus kokematta jääneet? Haluaisiko hapuilla sokkona suuntaa yhdessä?

    Epäilen.

    Huominen on elämäsi ensimmäinen päivä. Näin ajattelemalla elämä olisi helppoa, mutta aina on mutta. Haluan elää tässä päivässä, mutta miten se olisi mahdollista kun eilispäivän kokemus on vajavainen? Miten päästä vaadittavalle tasolle kun ajatus ei päästä kokemattomasta maailmasta irti?

    Tässä iässä ei voi enää kokea menneisyyttä uudelleen, mutta ei kai tietyn elämänvaiheen yli voi noin vain sentään hypätä.

    Äänestä

  • [t] kirjoitti:

    Kyllähän se on.

    Pienet kylmänväreet selkäpiissä sallitaan, mutta ei aikuinen mies voi olla samaan aikaan sekä vakavastiotettava kumppaniehdokas että pienintäkin liikettä pohtiva hermoheikki. Ujous ei ole söpöä kuin ehkä naisilla.

    On aivan eri asia kertoa hermoilevansa esim. ensitreffejä, kuin jännittävänsä jokaista liikettään niin että nainen joutuu johdattelemaan miestä eteenpäin. Kahdelle ensimmäistä seurustelutaipalettaan aloittelevalle nuorelle tämä on sallittua ja oletettua toimintaa, mutta jossain vaiheessa se vain muuttuu vääränlaiseksi käytökseksi. Ei nykymaailmassa suurimmalla osalla naisista ole aikaa jäädä katselemaan muuttuuko joku menneisyyden taakkaa mukanaan kantava mies joskus, eikä varsinkaan opastamaan tätä kohti sitä yhteistä päämäärää.

    Itsellä nyt vähän tuollainen tilanne päällä, naisen kanssa kokemattomana kontakteissa ja olen ihan ulalla, alkanut peräti tuntumaan ettei tää ehkä sittenkään olekaan se mun juttu vaikka yksinäisyyden ja muka naisen kaipuun pohjilla deittiprofiilin pystytinkin. Jos tästä jotenkin kunnialla selviää ilman suurempia henkisiä vaurioita kummallekaan osapuolelle niin elän kyllä tyytyväisenä elämäni loppuun asti ilman naista, tuli nyt ainakin se selväksi ettei näin vanhana enää kannata. Tähän astikin tämä nainen sietänyt oikkuiluani varmaan vain sen takia että satun ulkonäöllisesti miellyttämään.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


[t] kirjoitti:

En yleensä muista näkemiäni unia. Joskus saatan herätä pienen mukavan/ahdistavan tunteen valtaamana, mutta yksityiskohdat ovat usein yön hämärän mukanaan viemiä. Tänään jostain syystä muistiini oli jäänyt hieman enemmän. Unessa seurustelin. Olin löytänyt upean naisen ja meillä oli sielujen sympatiaa. Oli naurua, suutelua, kädestä pitämistä, yhdessäoloa, positiivista jännitystä ja ehkä jotain enemmänkin. Herätessäni olin hetken onnellinen. Olin jossain muualla. Jossain kaukana ympäröivän maailman kovuudesta.

Mutta sitten se iski se kuuluisa märkä rätti vasten kasvoja.

Nuo kaikki olisi pitänyt kokea jo joskus aikaisemmin..

Ei aikuista hermoilevaa miestä katsella hyvällä. Se mikä oli joskus vain söpöä on nyt jo säälittävää. Ei tarvitse välttämättä olla kova, mutta pitää tietää mitä tekee. PItää johtaa, ottaa kontrolli ja olla mies. Molemminpuolisen hermoilun ja ensikosketuksen magiikan aika oli kymmenen vuotta sitten.

Uni oli kääntynyt itseään vastaan ja paljastanut tilanteen toivottomuuden. Se mitä haluaa on mennyttä ja elämätön menneisyys estää mahdollisen tulevaisuuden.

Parisuhdekokemattomien arki paljasti taas kovat kasvonsa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu