Olen elänyt parisuhteessa jo kolmisenkymmentä
vuotta. Vaimoni kanssa elämä on mennyt
vaihtelevasti. Muutama vuosi sitten hän sairastui
psyykkisesti ( ei luultavasti parane koskaan) ja
on siitä lähtien käyttänyt psyyken lääkkeitä. Ne
eivät ainakaan saa häntä haluamaan enemmän
seksiä.
Koko avioliittomme ajan olen kärsinyt siitä, että
en saa tarpeeksi seksiä. Vaimoni ei osaa
tyydyttää minua koska hänellä on paljon estoja
sängyssä ( ei anna kosketella eikä suudella ja
naiminenkin on sallittua vain parista asennosta).
Nyt olen täysin kyllästynyt tilanteeseen enkä
itsekkään jaksa enää yrittää sängyssä.
Muutama kuukausi sitten kohtasin todella ihanan
naisen jonka kanssa olemme tapailleet muutaman
kerran. Seksi on kuumaa ja taivaallista, nautimme
jokaisesta yhteisestä hetkestä.
Olen nyt tilanteessa, jossa joudun valehtelemaan
joka kerran syyn millä pääsen pois kotoa naistani
tapaamaan. En jaksaisi jatkaa enää näin! Ainut
asia joka pitää minua toistaiseksi kotona on 13-
vuotias tyttäremme.
Neuvokaa hyvät ihmiset, mitä teen!
vuotta. Vaimoni kanssa elämä on mennyt
vaihtelevasti. Muutama vuosi sitten hän sairastui
psyykkisesti ( ei luultavasti parane koskaan) ja
on siitä lähtien käyttänyt psyyken lääkkeitä. Ne
eivät ainakaan saa häntä haluamaan enemmän
seksiä.
Koko avioliittomme ajan olen kärsinyt siitä, että
en saa tarpeeksi seksiä. Vaimoni ei osaa
tyydyttää minua koska hänellä on paljon estoja
sängyssä ( ei anna kosketella eikä suudella ja
naiminenkin on sallittua vain parista asennosta).
Nyt olen täysin kyllästynyt tilanteeseen enkä
itsekkään jaksa enää yrittää sängyssä.
Muutama kuukausi sitten kohtasin todella ihanan
naisen jonka kanssa olemme tapailleet muutaman
kerran. Seksi on kuumaa ja taivaallista, nautimme
jokaisesta yhteisestä hetkestä.
Olen nyt tilanteessa, jossa joudun valehtelemaan
joka kerran syyn millä pääsen pois kotoa naistani
tapaamaan. En jaksaisi jatkaa enää näin! Ainut
asia joka pitää minua toistaiseksi kotona on 13-
vuotias tyttäremme.
Neuvokaa hyvät ihmiset, mitä teen!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sulla on oikeus päättä itse omasta elämästäsi.
Olet kärsinyt jo tarpeeks kauan. Jos rakastat
sitä uutta naisystävääsi niin eroa. Ei sun tarvii
kärsii koko ikääs siitä, jos toinen ei haluu
antaa yhteiseen elämäänne yhtä paljon kuin sä.
Mietippä kuinka paljon sulla on vielä aikaa
nauttia elämästä. Et kai haluu viettää aikaa
kärsien lopun elämääsi. Valitset sen kai
mieluummin kuin kärsit huonossa avioliitossa.
Tyttärenne näkee varmasti sen, jos ette viihdy
vaimosi kanssa toistenne lähellä. Hänelle on
parempi jos näkee myös isän onnellisena. Kyllä 13-
vuotias ymmärtää jos hänelle selittää mistä on
kyse.
Mä olen itse tehnyt tuollaisen samanlaisen
ratkaisun neljä vuotta sitten enkä ole katunut
päivääkään. Nyt voin rakastaa ja minua
rakastetaan.
Ota elämä omiin käsiisi!
Toisaalta, jos olet jo 30v vaimosi kanssa elänyt
todistaa se jo aikamoisesta rakkaudesta,
kunnioituksesta, ystävyydestä yms.
parisuhteessasi. Vaimon sairastuminenko se nyt on
liian iso taakka vai mikä? Ei seksi kuitenkaan
loppujenlopuksi ole kaikkeista tärkeintä
suhteessa!!! Ajattele mitä voit saada aikaan, jos
vaimosi saa tietää suhteestasi???? Otatko sen
omalletunnollesi? Ajattele myös lastasi, on
tutkittu ja todistettu, että lapsen on kuitenkin
parempi elää vanhempiensa kanssa kuin vain toisen
vanhemman kanssa. Voi olla, että lapsellesi tulee
MELKOINEN kriisi jos eroatte hänen
murrosikävaiheessa ollessa...pidä hyvä mies
kiinni vaimostasi, tue häntä ja LOPETA se uusi
suhde ajoissa ennenkuin olet yksin ja itsekkin
hoidon tarpeessa!
aattelen itekin asiasta , joten mitä sitä
toistamaan. Naulan kantaan!
Helppohan sun on jakaa fiksuja neuvojas mutta jos
olisit elänyt tässä mun elämäntilanteessa niin
voisit ajatella asioista eri tavalla. Mulle seksi
on tärkeetä ( ei tosin tärkeintä elämässä). En
jaksa jatkaa enää näin. Tunnen olevani yksin
tässä aviosuhteessa. Kaipaan rinnalleni lämmintä
naista joka ymmärtää mua ja haluaa samoja asioita
kuin mä. Oon huomannut ettei meillä mitkään asiat
muutu vaikka kuinka yrittäisin.
ei muutu koska et pysty ajattelemaan kun munillas
ei ole vaimosikaan itse halunnut sairastua
järki edes käteen tyttäresi tarvitsee sinua ei
ainoastaan munasi
...eropaperit vetämään. Itte lähdin viime
kesäkuussa. Kun keskiviikkona näin eksäni, niin
ei mitään tunteita. Uusi rakas on oikein ihana.
Jäi vaan 9 wee poika äksälle. Sitä ikävöin ja se
minua.
Minusta tuntuu, että eroa.
Joss sulla on lapsia , varmaan ajattelet heidän
tulevaisuuttaan. jos ei niin koeta saada ote
itsestäsi ja yrittää löytää joko naisystävä tai
muuten saada oma elämäsi kuntoon. elämme vain
kerran.
EROA!
vaikea tilanne, kun sinun itseäsikin pitäisi
ajatella.
miten olisi ihan ammattiauttaja, kun tilanne on
noinkin vaikea?
...ja kaiken kaikkiaan..jos vaimosi on sairas,
syö psyykelääkkeitäkin, miten ero häneen
vaikuttaisi, ja hänen kauttaan tyttäreenne?
voi olla, että tyttäresi sinua alkaisi inhota,
kun hänen äitinsä jättäisit, kun hän on noin
heikoilla.
....ei tälläiseen tilanteeseen auta ihan
pelkästään täällä neuvon kysely...
parisuhdeneuvoja ja asioiden pitkäaikainen
punnitseminen voisivat sinut umpikujastasi päästää
Joo, pörriäinen on mielestäni pää-osin oikeassa,
et sä voi pelkästään vain itseäsi ajatella.
Vaikutukset voivat olla katastrofaaliset
nykyiselle vaimollesi ja tyttärellesi, jos lähdet
noin vain kävelemään. Ammatti-auttajista
omakohtaiset kokemukset ovat tosi huonoja. Erosin
itse hiljakkoin parin vuoden sinnittelyn jälkeen
ja ao.auttajista ei ollut mitään apua. Meillä oli
se onni, että molemmat pystyvät jatkamaan kohtuu
hyvin omin avuin eteenpäin. Lapset jaettiin
(rumasti sanottu) siten, että poika jatkaa minun
kanssa ja tyttö äitinsä. Koeta saada vaimosi ja
tyttäresi ymmärtämään tilanne, ennen kuin teet
mitään äkkinäistä. Jos saat heidän "siunauksen"
niin ei muuta kuin menoksi.
HYVÄ MIES.ELÄT ITSEÄSI VARTEN, ET MUITA.
ITSEÄSI.EI SINUN ELÄMÄ OLE KENENKÄÄN MUUN.
:SAMA VIKA
jos rakastat muijjaas, jatka pettämistä. jos et,
lähe menemään.