Aikaisemmin halusin todella paljon, ja ihmettelin mitä minussa on vikana, kun muut ystävät löytää itselleen miehen tuosta noin vaan ja itselläni ei natsaa kenenkään kanssa niin paljon ,että haluaisin suhdetta hänen kanssaan.
Mutta nyt sitten hieman vanhemmalla iällä en osaa edes sanoa, että haluanko parisuhdetta vai en. Jotenkin vaan, mitä on seurannut näiden ystäviensä elämää, niin näyttää siltä, että eipä niissä suhteissakaan aina mitenkään niin hienoa ja onnellista ole. Moni on eronnut ja moni vielä yhdessäkin oleva pariskunta vaikuttaa siltä, että he eivät rakasta toisiaan vaan lähinnä sietävät.
Mikä sitten lienee syynä, että rakkaus katoaa niin helposti. Moni väittää, että se rakastuminen sokaisee silmät vioilta ja virheiltä ja sitten lopulta herätään totuuteen. Mutta toisaalta vaikuttaa myös olevan niin, että ei se meneminen yksiin jonkun "on se ihan ok, kaitpa mä tota rakastan" -tunteita herättävän ihmisen kanssakaan taida olla mikään kovin hyvä lähtökohta onnelliselle suhteelle.
Mutta nyt sitten hieman vanhemmalla iällä en osaa edes sanoa, että haluanko parisuhdetta vai en. Jotenkin vaan, mitä on seurannut näiden ystäviensä elämää, niin näyttää siltä, että eipä niissä suhteissakaan aina mitenkään niin hienoa ja onnellista ole. Moni on eronnut ja moni vielä yhdessäkin oleva pariskunta vaikuttaa siltä, että he eivät rakasta toisiaan vaan lähinnä sietävät.
Mikä sitten lienee syynä, että rakkaus katoaa niin helposti. Moni väittää, että se rakastuminen sokaisee silmät vioilta ja virheiltä ja sitten lopulta herätään totuuteen. Mutta toisaalta vaikuttaa myös olevan niin, että ei se meneminen yksiin jonkun "on se ihan ok, kaitpa mä tota rakastan" -tunteita herättävän ihmisen kanssakaan taida olla mikään kovin hyvä lähtökohta onnelliselle suhteelle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Haluan tosi paljon. Omalla haluamisella ei tosin ole merkitystä koska naiset päättää kenen kanssa ovat ja minun kanssa naiset ei halua olla.
Miten niin naiset päättävät ? Yhtä hyvin se voi olla se mies, joka sanoo "ei" naisen ehdotukselle parisuhteesta.
Naisilla on valinnan varaa, kun miehiä on huomattavasti enemmän. Ei siinä paljon miehenä mahda mitään, ellei ole jotenkin parempi kuin muut ehdokkaat naiselle.
Vaihtelee vähän päivästä riippuen, mutta jos kylmän rationaalisesti mietin, niin mitä järkeä on haluta parisuhdetta? Omat kokemukseni ovat vähän samanlaisia kuin sinulla, nimittäin omasta tuttavapiiristä saa onnistuneita parisuhteita hakemalla hakea. Johtuuko siitä, että nykyajan ihmiset ovat niin itsenäisiä, ovatko ihmiset etääntyneet toisistaan yhä hektisemmän työelämän, sosiaalisten medioiden sun muiden takia vai onko vain niin, että avioliitto on menettänyt perimmäisen funktionsa nykymuotoisessa urbanisoituneessa yhteiskunnassa?
Muotoilen nyt - kun kerran kysytään - vastaukseni näin: jos minulla ei olisi seksuaalista viettiä, en taatusti haluaisi parisuhdetta. Pelkät ystävyys- tai vielä pinnallisemmat kaverisuhteetkin riittäisivät. Varsinkin kun en halua lapsiakaan. Nykytilassa sitä kuitenkin kaipaa joskus kovastikin vastakkaisen sukupuolen läheisyyttä, ja yhden yön jutut eivät ole siihen ratkaisu, sen olen huomannut. Pitäsi siis olla joku pilleri, joka sammuttaa seksuaalisen vietin aina halutessa vaikka kuukaudeksi kerrallaan. Jotenkin sellainen olo, että popsisin noita pillereitä aika tiuhaan kun mietin millaisia tuttavapiirini parisuhdeviritelmät pääosin ovat olleet :)
Enpä tällä hetkellä mitenkään erityisen paljon. Tosin en pistäisi pahakseni, jos joku ihastuttava immeinen löytyisi, mutta koska sellaista ei tällä hetkellä ole, niin en koe tarvitsevani parisuhdetta.
On pohjois-savossa miehiä pilvin pimein ja oot vielä niin nuorikin, että varmasti löydät jonkun. Itse olen jo liian vanha parikymppiselle, vaikka samassa pitäjässä asunkin.
Minä olen ihastuttava.
Minäkin olen ihastuttava. Erityisesti tanssiessani Joutsenlampea naapurin ikkunan takana.
Samaa olen huomannut.
Itse olen päättänyt huonot suhteet joissa minua ei ole arvostettu. Miehillä on ollut joku ongelma itsensä kanssa, kun eivät ole muitakaan naisiaan kunnioittaneet.
Olen päättänyt olla yksin niin kauan kunnes löydän sellaisen puolikkaan itselleni, joka osaa rakastaa yhtä syvästi kuin itsekin. Joka uskoo ikuiseen rakkauteen myötä ja vastamäessä jne.
Kyllä se aika hiljaiseksi vetää, kun ajattelee miten tärkeä parisuhde minulle loppujen lopuksi on ja kuinka kauan olen ollut yksin.
Olishan se parisuhde kiva, mutta ei oo tullu samankaltaista henkilöä vielä vastaan.