Yksi kaverini tutustui aivan ihanaan tyttöön, jonka sitten kuitenkin jätti, koka hän oli "outo" sängyssä, itkuinen sen jälkeen, etäinen, haluan-en-halua- pelinen jne.
Mies ajatteli että tyttö on outo. Vähän hän tiesi, että tämä tyttö on joskus raiskattu, ja hän kantaa kipeää asiaa sydämmessään, ja luottamus mieheen- ja hänen seksuaalisuuteensa saattaa olla vaikeaa.
Kaverilleni tuli hirveä olo, kun myöhemmin sai kuulla asiasta, ja oli tuominnut tytön. Tyttö ei todellakaan ollut huvikseen kiusannut miestä haluan-en-halua- pelillä, vaan opetellut vain luottamaan häneen, pikku hiljaa. Ja tulikin jätetyksi.
Haluan vain sanoa kaikille miehille, että tosin kuin heillä, yllättävänkin monella naisella sattaa olla jokin kivulias seksuaalinen kokemus taustallaan, raiskaus, hyväksikäyttö, abortti, tai muu joka vaikuttaa häneen syvemmin kuin uskotkaan. Älä siis tuomitse naista, vaikka moni ei niistä asioista uudelle kumppanille pystykään heti avautumaan.
Saatat olla sen jonkun tytön sankari kun osoitat olevasi vahva ja ymmärtäväinen mies, jonka kanssa hän voi vapautua kivuliasta asioista ja löytää seksuaaisuutensa jälleen sinun kanssasi. Ole kärsivällinen niin palkinto siitä saattaa odottaa.
Ottakaa se miehet aina huomioon, joskus jotain pahempaa on saattanut tapahtua sille ihmiselle, mikä ei edes eksyisi mieleesi! Olkaa ymmärtäväisiä, kaikelle käytökselle on jokin syy. Älkää olko hölmöjä, katsokaa syvemmälle. Ole sinä se hyvä poikkeus, joka varastoi luottamuksen miehen seksuaalisuuteen naisen mielessä ja sielussa.
Mies ajatteli että tyttö on outo. Vähän hän tiesi, että tämä tyttö on joskus raiskattu, ja hän kantaa kipeää asiaa sydämmessään, ja luottamus mieheen- ja hänen seksuaalisuuteensa saattaa olla vaikeaa.
Kaverilleni tuli hirveä olo, kun myöhemmin sai kuulla asiasta, ja oli tuominnut tytön. Tyttö ei todellakaan ollut huvikseen kiusannut miestä haluan-en-halua- pelillä, vaan opetellut vain luottamaan häneen, pikku hiljaa. Ja tulikin jätetyksi.
Haluan vain sanoa kaikille miehille, että tosin kuin heillä, yllättävänkin monella naisella sattaa olla jokin kivulias seksuaalinen kokemus taustallaan, raiskaus, hyväksikäyttö, abortti, tai muu joka vaikuttaa häneen syvemmin kuin uskotkaan. Älä siis tuomitse naista, vaikka moni ei niistä asioista uudelle kumppanille pystykään heti avautumaan.
Saatat olla sen jonkun tytön sankari kun osoitat olevasi vahva ja ymmärtäväinen mies, jonka kanssa hän voi vapautua kivuliasta asioista ja löytää seksuaaisuutensa jälleen sinun kanssasi. Ole kärsivällinen niin palkinto siitä saattaa odottaa.
Ottakaa se miehet aina huomioon, joskus jotain pahempaa on saattanut tapahtua sille ihmiselle, mikä ei edes eksyisi mieleesi! Olkaa ymmärtäväisiä, kaikelle käytökselle on jokin syy. Älkää olko hölmöjä, katsokaa syvemmälle. Ole sinä se hyvä poikkeus, joka varastoi luottamuksen miehen seksuaalisuuteen naisen mielessä ja sielussa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
En varmaan pääse naisen kanssa sänkyn koskaan joten en taida olla sankari ikinä.
käyttäytyä siveellisesti ja olla menemättä kaikkien jäynääjien matkaan. Eli, raiskaus on usein naisen oman käyttäytymisen lopputulema. Turha sitä on kaataa nykyisen jyystärin niskaan.
"Eli, raiskaus on usein naisen oman käyttäytymisen lopputulema."
-Raiskatuksi tuleminen ei ole KOSKAAN uhrin oma vika.
Ihmisten typeryys jaksa aina yllättää kerta kerran jälkeen...
on toiminnallaan aiheuttanut raiskauksensa, sehän nyt on täysin selvä asia.
Kannattaa siis pysyä neitseellisissä naisissa, tämä selvä!
Toisen raiskaamaa pitää sinun kärsivällisesti odottaman.
Tuollaisessa tilanteessa jätetyksi tulemista nainen voi oikeastaan vain syyttää itseään jos ei ole kertonut asiasta uudelle kumppanille, jos kertoo ja on sellainen raiskaus ettei tosiaankaan ole nainen sille mitään voinut tottakai saa anteeksi, aikaa ja ymmärrystä. Jos ei kerro niin siitähän kyllä viimein asian selvittyä herää epäilys että olikohan se nainenkaan niin puhtoinen, ettei vaan itse hakeutunut jännäseuraan jossa voi tapahtua mitä vaan ja uuden miehen pitäisi nyt sitten kantaa jonkun kusipään synnit, eikö se silloin ole viisaintakin erota niin kauaksi aikaa kunnes nainen on valmis suhteeseen.
Eikö se nyt ole selvää miksei heti kertonut? Harva pystyy kenenkään uuden ihmisen kanssa, oli se sitten uusi kaveri tai uusi kumppani, puimaan tuollaista kokemusta. Ensin tarvitaan tarpeeksi luottamusta pitkältä ajalta. Pelkoon vaikuttaa sekin, että on miehiä jotka jättävät saman tien paskaisesti tuollaisesta kuultuaan, eli ensin nainen haluaa ottaa selvää vaikuttaako tämä mies olevan sellaista lajia.
Eikös sen naisen olisi järkevämpää malttaa hoitaa traumansa ensin edes jonkinlaiseen kuntoon ennen kuin syöksyy uuteen suhteeseen? Jos ei kykene yhtään luottamaan miksi pitää lähteä leikkimään niin tulella ettei uskalla kertoa tuollaista asiaa, jos se on hyvä mies se ymmärtää ja jos se on huono tai jättää saman tien paskaisesti eikö se ole hyvä kun jättää heti eikä sitten joskus myöhemmin.
Suurin osa miehistähän on henkisiä raiskaajia.
Ei ne jaksa odottaa, vaan jättää heti jos ei avaa haarojaan.
Ai niin ne onkin vaan nää nettimiehet sellaisia.......
Vastauksista tulee esille palstan miesten antipatia, tunteettomuus ja luonteen kovuus.
Minäkin ennen haaveilin suloisesta 50-luvun naisesta, palstan naisten murskattua haaveeni pilkkaamalla ja tekemällä selväksi ettei nykyään enää semmoisia naisia ole olemassa olen sitten kieltämättä itsekin muuttunut tunteettomammaksi, mitä se kannattaa semmoisia sääliä jotka ei itse edes halua tunteilua.
Luuletko ettei raiskattu nainen haluaisi sitä rakkautta? Voi vaan olla, että kokemus on täysin "kovettanut" hänet ja saanut hänet sulkemaan itsensä läpipääsemättömään kuoreen kaiken sen traumaattisen ja kenties hysteerisenkin miespelon vuoksi.
No niin kai minäkin olen itseni "kovettanut" ja sulkenut läpipääsemättömään kuoreen, tuskin silti tulee naisilta ymmärrystä jos ei heti osaa häntä heiluen hyppiä kaikkia parisuhteen vaatimia temppuja jos suhteeseen alkaa.
Nojaa, pitkälti naisesta kiinni. Itse kyllä arvostan miestä, joka ei ole pyrkimässä sänkyyn viimeistään kolmansilla treffeillä, ja jos sellainen vaan pystyy olemaan niin ei haittaa vaikka muissakin asioissa olisi vähän arka suhteen alussa. Valitettavasti niistä muuten mukavistakin tapauksista liian moni on seksin suhteen liian malttamaton. Tosin en väitä etteikö toisenlaisiakin tapauksia olisi, eipä vaan ole vielä tullut liiemmin vastaan kuin ehkä joskus yläasteikäisenä. Mutta heti kun mies saa ensimmäisen seksikokemuksensa niin tuntuu alkavan se että sen jälkeen uusilta partnereilta pitäisi saada seksiä viimeistään 3. treffeillä. Mutta eivätpä ne neitsyet mua huolisi, kun jokunen partneri löytyy jo multakin, joten paras vaan haaveilla että löytyisi sellainen vähän kokeneempi jolla ei ole liian kiire sänkyyn.
Niin no pitää tarkentaa ettei mulla oikeastaan se punkkaan meno ole ongelma, jos tykkään niin maltan kyllä odottaa mutta toisaalta jos "kemiaa" on niin se saattaa kyllä tapahtua hetikin ja jos ei tapahdu niin se taas sitten saattaa laittaa epäilemään ettei se toinen oikein tunne mitään, siksi jos nainen haluaa odottaa kannattaa muuten tehdä selväksi että haluaa sitä kuitenkin jossain vaiheessa ettei mies vetäydy ihan siksi että luulee olevansa kipinätön. Tuossa omassa sulkeutumisessa tarkoitin sitä henkistä puolta, ettei sitä osaa avautua tunnetasolla vaan voi antaa itsestään etäisen ja viileän kuvan kun ei vaan pysty heti hempeilemään ja suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta jos/kun ei tunne toista vielä kovin likeisesti.
"itsekin muuttunut tunteettomammaksi, mitä se kannattaa semmoisia sääliä jotka ei itse edes halua tunteilua."
Ihan en ymmärrä tuota logiikkaa. Siis jos 50-luvun alistuvaa naista ei ole etkä tule ikinä sellaista löytämään (lestadiolaisista varmaan voi löytyä), niin olet sen takia muuttunut tunteettomaksi kaikkia naisia kohtaan? Vain 50-luvun nainenko muka haluaa tunteilua??? Miten voi tulla tunteettomammaksi, kun ei löydä sitä mitä haluaa? Olet kuitenkin seurustellut ja useampaan otteeseen.
Olen jo miljoona kertaa teille yrittänyt selittää ettei siinä kaipaamassani 50-luvun naisessa ole tipapaakaan alistuneisuutta, tuntee arvonsa paremmin kuin te nykyiset mutten enää jaksa edes yrittää kun te haluatte aina sen noin kääntää mikä sinällään on kyllä sääli, ette pysty koskaan muuttumaan. Joo olen mutta senkin olen joskus kertonut miksi ne ei ole olleet "oikeita", yksi ehkä olisi voinut ollakin mutta paljastui aika tunteettomaksi otukseksi sitten myöhemmin, en sitäkään jaksa enää puida sen kummemmin.
Tervemenoa panorinkiin;)
oma vika yleensä.
50-luvun naisista moni eli alistetussa asemassa, siitä tuo käsitys varmasti tulee.
Kyllä minä arvoni tunnen. En muuten olisi se mikä olen.
Se, mitä olet kertonut millainen olet ollut kun seurustelit ja mitä toivot naisesta ovat muuta kuin minkä kuvan sinusta saa noin muuten.
Ei tarvitse puida. En sitä pyytänytkään.
Jos tämä oli minulle, niin haista home vaan. Mihin hel*etin panorinkiin? Painu itse sinne, kun sitä tunnut vink vinkkeinesi haluavan.
En oikein ymmärrä mistä tuollainen kuva kumpuaa ja toistuvasti minua syytetään aliastushaluiseksi kun väitänpä että suuri osa naisista myös 50-luvulla osasi elää tasa-arvoista elämää, toki silloin oli enemmän naisten työt ja miesten työt mutta ei se minusta toisesta heikompaa tai alistetumpaa tee kummastakaan vaikka sukupuolisidonnaista roolijakoa olisikin. Sensijaan voihan nykäänkin toinen alistaa toista vaikka kuinka menisit tasan kaikki kotitaloushommat ym.
Niinpä, täällä varmaan moni saa erilaisen kuvan kun lyhytnäköisesti kuvittelette että sitä käyttäytyisi oikeassa elämässä samalla tavoin jotain yksilöä kohtaan kuin mitä täällä yleisesti. Eihän se ole edes mahdollista koska ne asiat mitä täällä tulee haukuttua, naisten löysämoraalisuus ym. eivät millään tavalla ilmene mahdollisessa seurustelukumppanissa. Ei muutenkaan ole tapana loukata ihmisiä henkilökohtaisesti, jos näistä yleiskommenteista taas joku loukkaantuu siihen lienee löytyy sitten syy siitä omasta syyllisyydentunteesta.
"Vastauksista tulee esille palstan miesten antipatia, tunteettomuus ja luonteen kovuus. "
-Luonteen kovuudessa en näe mitään huonoa.
Jo pelkästään lukemalla 50-luvun kirjallisuutta ja katsomalla sen ajan elokuvia ja tv-sarjoja saa hyvän kuvan siitä millaista oli 50-luvun naisten elämä. Esim. 1950-luvulla kun nainen meni naimisiin, niin hänen piti jättää työnsä vaikka olisi halunnut jatkaa, naisella ei ollut päätäntävaltaa omaan elämäänsä. Mies oli aina perheen pää, joka päätti asioista ja naisen tehtävä oli tyytyä siihen mitä päätetään. Kun vaimolla ei ollut toimeentuloa, hän oli täysin riippuvainen miehestä ja joutui pyytämään häneltä rahaa kaikkiin kodin menoihin etukäteen, myös omiin kuluihinsa.
Samaa valinnanmahdollisuutta mikä naisilla nykyisin on ei ollut 1950-luvulla. Ei minustakaan alistettua ole erikseen miesten ja naisten työt, mutta tuolloin roolit olivat täysin sidottuja. Nyt on sekä miesten että naisten mahdollista valita, kumpikin voi jäädä kotiin hoitamaan lapsia, miehet voivat olla naisvaltaisilla aloilla ja toisinpäin. Tämä on minusta vapautta jota 50-luvulla ei ollut.
Olemme yhdessä ketjussa käyneet läpi tuon, että olet oikeasti muuta kuin millaisen kuvan sinusta saa joidenkin viestiesi perusteella. Minähän suoraan kysyin sitä, taisi olla tammikuussa tuo ketju. Joten minä en kuvittele, että irl olet samanlainen kuin täällä.
Useat kommentit täällä ovat yleistäviä ja tuntuvat loukkaavilta, vaikkei itselläni mitään syyllisyydentunnetta ole (en ole esim. löysämoraalinen). Tämä ei siis koske vain sinua, kyseessä on valitettava palstan yleinen kaikki naiset syyllistävä linja.
Panoringit onvat sitä ylistämääsi nykyajan vapautta;)
Niin mutta kun se on ollut hyvää elämää, minä itse ja moni muukin mies riemusta kiljuen jäisi kotia hoitamaan jos löytyisi dynaaminen nainen joka elättäisi perheen, kantaisi työelämän paineet ja riittävän elintason takaavan tilipussin kotiin eikä olisi mitään ongelmaa pyytää rahaa kuluihin jos sitä tarvittaessa saisi. siksi meistä on niin käsittämätöntä tuo naisten pakkohinku samaan päteä työelämässä mutta kuitenkin laistaen sen perheen elatuksen. Eihän tästä kauan ole kun siitä tutkimuskin julkaistiin...tässäpä tämä:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/604071/Pohjoismaalaiset+miehet+jaisivat+kotiin+lasten+kanssa+naisia+mieluummin
Liki puolet miehistä mielellään jäisi kotiin mutta naisista vain neljännes samoin kuin miehistä liki puolet soisi että nainen saisi olla kotona mutta naisista vain 16% sallisi miehelleen kotiinjäännin, looginen päätelmä tuosta siis on se että miehet tahtoisi noudattaa pehmeitä arvoja oravanpyörässä laukkaamisen sijaan kun naisia taas kiinnostaa raha ja status turhan paljon nykyään.
Lapsellekin olisi ihan hyvä, että isät jäisivät kotiin jos niin haluaisivat. Ideaali ehkä olisi, että lasta hoitaisi vuoroin molemmat vanhemmat. Aika moni isä on myöhemmin surrut sitä, ettei nähnyt lapsen ottavan ensimmäisiä askeleitaan, ei kuullut ensimmäistä naurua eikä ensimmäistä sanaa. Surullisinta se on silloin, kun haluaisi jäädä kotiin lasta hoitamaan, muttei voi tai saa. Uskoisin, että aika usein käy näin koska naiset ovat yleensä pienipalkkaisemmissa töissä kuin miehet ja naisen palkka ei lapsilisän ja kotihoidon tuen lisäksi kata menoja. Toisaalta ymmärrän sen jos nainen haluaa mieluummin olla töissä kuin kotona, jos kokee työnteon mielekkäämpänä kuin kotiinjäämisen. Mutta jos naisen palkka riittää menojen peittämiseen niin en ymmärrä miksi naisen mielestä molempien pitäisi olla töissä. Kuullostaa rahanahneelta. Tuossa tutkimuksessa olisi ollut mielenkiintoista jos olisi myös kysytty miksi naisten mielestä molempien pitäisi käydä töissä, jos naisen tulot riittävät maksamaan menot.
Jos olisin saanut lapsia olisin voinut jäädä töihin ainakin joksikin aikaa ja antaa miehen hoitaa lapsia, jos hän olisi halunnut vaikka olisikin ollut rahasta tiukkaa. Tietysti tuloni olisi pitänyt riittää maksamaan kuukauden menot tai menoihin olisi voinut lisäksi käyttää säästöjä jos niitä olisi ollut. Olisin halunnut varmasti myös jäädä kotiin hoitamaan lasta.
Miten ja millä logiikalla panoringit ja se, että avioliitossa miehellä ja naisella on mahdollisuus valita jääkö kotiin hoitamaan lasta tai on töissä, liittyvät toisiinsa? Vain omassa "akateemikon" päässäsi.
Seurustelin naisen kanssa joka oli joutunut raiskauksen kohteeksi nuorempana. En tiennyt asiasta mitään kun aloimme seurustella ja siksi ihmettelin silloin hänen käytöstään kun ensimmäisiä yhteisiä öitä vietimme. Aloin sitten kysellä asiasta varovasti ja onneksi hän uskalsi kertoa loppujen lopuksi tuosta tapauksesta. Oli shokki minullekkin ja tunsin todella kovaa syyllisyyttä siitä että olin tehnyt aloitteen seksiin, voin vain kuvitella miten vaikea asia nuo yhteiset yöt oli hänelle ja minkälainen tunteiden sekamelska niistä on mahtanut syntyä niinä hetkinä. Tuosta hetkestä eteenpäin mentiin hänen ehdoillaan noissa asioissa. Puhuttiin öitä, käytiin läpi tuota tapahtunutta ja sitä vihaa, pelkoa, itseinhoa, tuskaa ja muita tunteita mitä tuo oli aiheuttanut. Loppujen lopuksi se suurin taakka hänen harteiltaan helpotti ja seksielämäkin alkoi taas onnistua. Mutta silti ei tuollaista voi kukaan ikinä unohtaa ja tuollaisessa suhteessa todella mitataan se toisen ihmisen luottamus ja henkinen kyky tukea sitä kumppania.
Erottiin sitten myöhemmin muista syistä mutta edelleen ollaan ystäviä ja hänen elämänsä on nyt kunnossa ja jos mistä olen iloinen niin siitä että olin osana sitä ajanjaksoa joka loi suunnan tälle nykytilanteelle.
Siinä on hieno ihminen. :) Olet ollut mukana pelastamassa sen naisen elämän henkistä tasapainoa.
IHANA MIES!!!!
Olet oikeasti ollut pelastava enkeli tuolle naiselle. Olet niin hyvä ja rakastava ihminen, että ansaitsisit kultamitalin, ja ainakin onnellisen ja rakkaudentäyteisen elämän itsekin :)
Olet varmasti ollut tosi tärkeä ihminen hänen elämänpolullaan kohti parempia aikoja. Todella koskettavaa....
Kuinka väkivaltaisen ähkijän vuoksi se sut lopulta jätti?
ei tee mitään.
Rumalla, lihavalla ja tyhmällä ätmillä ei tee mitään.
Rumalla, lihavalla ja tyhmällä raiskatulla naisella ei tee mitään.
Kyllä sitä pitäisi ensin vanhat luurangot siivota kaapista ennen kuin uuteen suhteeseen alkaa.