Tässäpä teille tositarina naisen logiikasta. Naisen käytöksestä. Naisen arvostuksesta.
Kuinka julmia naiset voikaan olla? Miehiä syytetään pettureiksi ja vedättäjiksi, mutta minua, miestä 28 v, on kyllä vedätetty tällä kertaa naisen toimesta.
Tapasimme muutamia kuukausia sitten festareilla. Liityin naisen ja hänen ystäviensä seuraan. Perin miehisesti, häikäistyn olennon kauneudesta. Kyseessä ei kenties olisi jokaisen miehen mielestä täydellinen nainen (vaikkakin minun silmissäni hän oli sitä ulkoisesti jokaisesta kulmasta), mutta hänen kauneuttaan ei kukaan voisi kiistää.
Ja niin miestä vietiin.. vilkaisukin niihin silmiin olisi riittänyt. Jo ensimmäisen illan aikana sain huomata naisen itsevarmuuden, hyvän huumorintajun, leikillisen piikittelyn - yhdistettynä naiselliseen vaatimattomuuteen, keskustelutaitoon, älykkyyteen. Ja tuo ihastuttava olento halusi viettää aikaansa minun kanssani!
Aamuyöllä erotessamme sain hellän suukon. Siitä se lähti, meidän tapailun tapainen. Neidillä oli kovasti kiire. Uranainen (sekin oli kenties osa hänen viehätystään), pitkiä päiviä töissä, paljon urheiluharrastuksia vapaa-ajalla. Viesteihin vastaaminen kesti, samoista syistä. Mutta tasaisin väliajoin hän jaksoi nostaa jollakin pikkujutulla minut takaisin uskomaan johonkin.. tulevaisuuteen? Silloin tällöin kirjoitettu suloinen tekstiviesti, pikainen tapaaminen hänen kotikaupunkinsa kahvilassa, satunnainen törmääminen ja suudelma ravintolassa... Ja minä jaksoin niiden voimin odottaa taas hetken.
Muutaman kerran ajattelin, että ei tästä tule mitään. Minä en ole se, mitä hän etsii. Usein nainen puhui siitä, ettei halua mitään liian pehmoa miestä rinnalleen, ettei jaksa liikoja lässytyksiä, että haluaa ottaa tosi rauhassa ennen kuin pystyy mihinkään sellaiseen. Ja minä lupasin odottaa. Ja minä odotin. Aina kun yritin rimpuilla irti, hän sai minut hyvin vähällä vaivalla kääntämään pääni.
Ja nyt, viime viikonloppuna, hän ilmoitti tylysti tapailleensa koko kesän entistä miestään, katsoakseen mitä siitä tulee. Pitäneensä minut varamiehenä, olisin kuulemma ollut potentiaalinen vaihtoehto, jos tuon entisen kanssa ei olisikaan sujunut. Koko ajan hän oli pelannut pelejä selkäni takana. Pitänyt minut kuulemma myös sen takia, ettei hullaantuisi liiaksi entiseensä, joka hänet oli aiemmin jättänyt.
Ja kun kaikki kääntyi siellä hyväksi, minä sain mennä. Varokaa, hyvät miehet naisia. Erityisesti kauniita naisia. Ne saattavat sekoittaa normaalin heteron pään pahastikin. Enpä olisi uskonut, että joku voisi särkeä mun sydämen. Näköjään kaikki on mahdollista. Naiset, naiset...
Kuinka julmia naiset voikaan olla? Miehiä syytetään pettureiksi ja vedättäjiksi, mutta minua, miestä 28 v, on kyllä vedätetty tällä kertaa naisen toimesta.
Tapasimme muutamia kuukausia sitten festareilla. Liityin naisen ja hänen ystäviensä seuraan. Perin miehisesti, häikäistyn olennon kauneudesta. Kyseessä ei kenties olisi jokaisen miehen mielestä täydellinen nainen (vaikkakin minun silmissäni hän oli sitä ulkoisesti jokaisesta kulmasta), mutta hänen kauneuttaan ei kukaan voisi kiistää.
Ja niin miestä vietiin.. vilkaisukin niihin silmiin olisi riittänyt. Jo ensimmäisen illan aikana sain huomata naisen itsevarmuuden, hyvän huumorintajun, leikillisen piikittelyn - yhdistettynä naiselliseen vaatimattomuuteen, keskustelutaitoon, älykkyyteen. Ja tuo ihastuttava olento halusi viettää aikaansa minun kanssani!
Aamuyöllä erotessamme sain hellän suukon. Siitä se lähti, meidän tapailun tapainen. Neidillä oli kovasti kiire. Uranainen (sekin oli kenties osa hänen viehätystään), pitkiä päiviä töissä, paljon urheiluharrastuksia vapaa-ajalla. Viesteihin vastaaminen kesti, samoista syistä. Mutta tasaisin väliajoin hän jaksoi nostaa jollakin pikkujutulla minut takaisin uskomaan johonkin.. tulevaisuuteen? Silloin tällöin kirjoitettu suloinen tekstiviesti, pikainen tapaaminen hänen kotikaupunkinsa kahvilassa, satunnainen törmääminen ja suudelma ravintolassa... Ja minä jaksoin niiden voimin odottaa taas hetken.
Muutaman kerran ajattelin, että ei tästä tule mitään. Minä en ole se, mitä hän etsii. Usein nainen puhui siitä, ettei halua mitään liian pehmoa miestä rinnalleen, ettei jaksa liikoja lässytyksiä, että haluaa ottaa tosi rauhassa ennen kuin pystyy mihinkään sellaiseen. Ja minä lupasin odottaa. Ja minä odotin. Aina kun yritin rimpuilla irti, hän sai minut hyvin vähällä vaivalla kääntämään pääni.
Ja nyt, viime viikonloppuna, hän ilmoitti tylysti tapailleensa koko kesän entistä miestään, katsoakseen mitä siitä tulee. Pitäneensä minut varamiehenä, olisin kuulemma ollut potentiaalinen vaihtoehto, jos tuon entisen kanssa ei olisikaan sujunut. Koko ajan hän oli pelannut pelejä selkäni takana. Pitänyt minut kuulemma myös sen takia, ettei hullaantuisi liiaksi entiseensä, joka hänet oli aiemmin jättänyt.
Ja kun kaikki kääntyi siellä hyväksi, minä sain mennä. Varokaa, hyvät miehet naisia. Erityisesti kauniita naisia. Ne saattavat sekoittaa normaalin heteron pään pahastikin. Enpä olisi uskonut, että joku voisi särkeä mun sydämen. Näköjään kaikki on mahdollista. Naiset, naiset...
Vastaukset 6
Vanhimmat
No kylläpä oli harvinaisen kusipää tapaus, olen tosi pahoillani. Täytyy myöntää, että olen vierestä kattonu, kun muutama tuttu (naisia ja miehiä) on joutunu kokemaan vähän samantapasta. Siihen on myös vaikea mennä väliin sanomaan, että onkohan tuo sun kaveris nyt ihan rehellinen.. Mutta älä nyt menetä toivoas kaikkiin naisiin, vaikka ymmärrän että ens kerralla pidät ehkä varasi.
.. ei oo todellista...
Mikä ruikuttaja sä oikein oletkaan. Kasvaisit isoksi, aikuinen mies. Ei pidä odotella liikoja vierailta ihmisiltä...
Jos olet se samainen meiju, niin hyppää järveen, eihän tuommosta saa tehhä, ihmisen tunteilla leikkiminen on tarkempaa ku kirppujen nainti ; milli vinnoon ja se on silimässä. Mut kuiteski, älä helvetissä leiki toisen tunteilla, mieti jos sua tapettas raastin raudalla tai juustohöylällä, se tuntuu aivan samalta, odottaminen on pahinta, ja varsinkin jos ei tiedä että varalla on joku toinen vielä..
Ei luoja, kasva itse aikuiseksi
Totuus ei ole vain musta eikä valkoinen. Mitä enemmän tätä elämää elää, sitä vähemmin on halukas tuomitsemaan muita ihmisiä. Ventovieraita ihmisiä, joilla on vieraat taustat, vieras arvomaailma, vieraat tunteet ja ajatukset.
Tunteilla leikkimisestä. Toisen tunteilla? Entä meijun tunteet? Leikkikö nainen enemmän omilla vai miehen tunteilla? Miksi? Kumpi hävisi enemmän? Syyttäminen ja epäonnistumisten kaataminen muiden ihmisten niskaan on helppoa. Oikeiden kysymysten esittäminen on vaikeaa, toisinaan jopa rohkeaa.
Meijun tunteista. Miltä se, tuntuu, kun toinen leikkii tunteilla? Kyllä meiju tietää. Odottamisen kaameuden, varahenkilönä olon, päätäpahkaa rakastumisen. Kantapään kautta oppii parhaiten. Ja virheistään pitäisi viisastua, vain tyhmä työntää päänsä piiloon tuttuun pensaaseen.
Meiju ei vedättänyt ketään. Hän ei luvannut mitään, päin vastoin. Kertoi, ettei voi luvata mitään, ettei ole lainkaan varma, että on varovainen kaiken jo kokemansa jälkeen, että hänen sydämensä on sirpaleina. Viimeisen tottuudenkin hän kertoi, niin ikävä ja karu kuin se olikin. Meiju oli rehellinen alusta loppuun silloinkin, kun se ei vastapuolta miellyttänyt. Jos aina kumartelee muita, ei ehdi koskaan olla suoraselkäinen.
Mies odotti liikoja. Liian paljon, liian pian. Tarrasi hihaan eikä hellittänyt, vaikka kättä kuinka ravisti. Halusi laskea kaiken naisen varaan, halusi rakentaa elämänsä tämän ympärille. Vähemmästäkin nainen ahdistuu. En minä halua olla kenenkään elämän keskipiste, valo ja toivo. Minulla on oma elämä ja soisin näin olevan myös vastapuolella. En minä halua syöksyä pää edellä tuntemattomaan, se kuuluisa kantapää opetti jo, että se voi sattua.
Kaikesta huolimatta nainen piti miehestä. Viihtyi tämän seurassa, nautti tämän hyvästä huumorintajusta. Eniten häntä hiveli kuitenkin vastapuolen vilpitön, lapsenomainen ihailu. Naiset, ainakin minä, rakastavat kauniita sanoja. Samaan aikaan toisaalla tapahtui. Entinen mies? Toinen mies? Kuka oli ensimmäinen? Väliäkö sillä. "Entinen" huomasi naisen elävän elämäänsä ilman häntäkin. Mustasukkaisuus, vanha suola, omien virheiden tajuaminen, rakkaus - mikä lie.
Naisen pää kääntyi helposti entisen suuntaan. Ero oli tuore, rakkaus vielä pinnassa. Ja kuten P,K:lle kävi - nainen rakastui päätä pahkaa samaan ja vanhaan. Tylsä ämmä, mikälie.
Erostaan, sen kipeydestä, peloistaan, kykenemättömyydestään luottamaan, kylmyydestään ja skeptisyydestään - kaikesta nainen oli kertonut P,K:lle tavatessaan tämän.
Mitä tästä opimme? Järkeään saa käyttää. Ihminen on tunteva olento ja jokainen on oma kappaleensa. Jos yksi rakastaa, toinen voi samaan aikaan vihata. On mahdollista olla tuntematta _mitään_. Ketä voi syyttää oman sydämen särkymisestä? Toista osapuolta vai itseään? Allekirjoittanut on sitä mieltä, ettei ketään.
Sydäntään ei voi käskeä.
Ei ihme että ottaa päähän. Minä elin vuoden päivät samanlaisessa tilanteessa. "katotaan nyt päivä kerrallaan" Väliin oltiin paljon ki yhdessä mut sit aina välillä tuli noita takaiskuja. Kommentti "en ole varma palaanko exän kaa yhteen" tuli tutuks ja minä toivoin parasta ja odotin. (olin hölmö toivoton romantikko söpöä ja ihanaa eikö totta ) Meni vuoden päivät minä rakastuin korviani myöten ja äskettäin se ilmoittikin palaavansa yhteen exänsä kaa. Nyt syöksyin kovaa ja korkeelta turpa edellä sementtiin. AUTS... Olin vähän aikaa rikki mut sitten kursin taas sydämen kokoon, ja nyt olen taas se sama hölmö mut toiveikas romantikko.
Jos joku luulee että otin opikseni jotain niin erehtyy. Mulla oli ihan kivaa... ja nyt se sama tyttö ei vielä ole palannutkaan yhteen exänsä kaa tai sit ne on jo eronnu. mut kuitenki se on alkanu taas pitää yhteyttä Minä taidan taas rakentaa pilvilinnaa jonka muurilta voi syöksyy sementtiin. Mun sydän on tyhmä eikä sillä oo edes kypärää (sanoo yleensä fiksu ja järkevä nuorimies) JA näin taas yksi toiveikas romantikko toivoo parasta ja jättää sen laskuvarjon narikkaan. =)
Kuten hän sua. Sano sille, ettet säkään ole korvaamaton... "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Miksi me suomalaiset miehet nöässöillään? Tuollaiset Meijun kaltaiset bitchit pitää jättää kiehumaan omassa liemessään. Turha sellaisista on välittää... Tunkio kypsyy hoitamattakin. Ja se nainen vaikuttaa henkisessä mielessä aikamoiselta törkytunkiolta.
Se on yksi ihminen kerrallaan tai ei mitään.