jos pettää, kannattaa se tunnustaa, mahdollisimimman pian ja suoraan. itse petin rakastani kesällä, nyt sain asian kakaistua ulos. hän on valmis jatkamaan, mistä kiitos ja ylistys.. kun vielä itse saisin annettua anteeksi itselleni, olisivat asiat paljon helpompia.
ainakin yksi asia on varma, hän voi täst'edes luottaa minuun täysin. ja rakastan häntä enemmän kuin koskaan. toivon vain ettei tämä asia jää liiaksi välillemme.. toivottavasti aika parantaa!
ainakin yksi asia on varma, hän voi täst'edes luottaa minuun täysin. ja rakastan häntä enemmän kuin koskaan. toivon vain ettei tämä asia jää liiaksi välillemme.. toivottavasti aika parantaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis miks helvetissä pitäis tunnustaa ?
Itse oon pettäny useeseen otteeseen, ja mistä mä voin tietää onko mieheni tehnyt samoin?
Meillä suhde toimii jumalattoman hyvin, rakastan häntä, hän minua.
Riitoja on joka parisuhteessa, MIKSI lisäisin niitä "tunnustamalla" jotain noin älytöntä,
noin merkityksetöntä ?
Miksi oman sen hetkisen nautintoni kaataisin toisen päälle tuskana ?
Tai miksi haluaisin itse ottaa tuollaista paskaa päälleni ?
Pyh!
Ei kiitos!
Kaikki mistä ei tiedä, ei satuta. Näin se vaan menee.
Ei kannata, ei ainakaan vakavassa suhteessa jos on lapsia jne...
On itsekästä pahoittaa toisen mieli omien törppöilyjen vuoksi, jää ainakin mahdollisuus siihen että suhde säilyy riidattomana ja itse voi herkällä hetkellä muistella vaikka sitä hmmm...Vakavampi puoli aiheesta on tietysti lapset, jotka joutuvat kärsimään jos petkutus ja lutkutus tulee ilmi..
(parempi oli ei voi mitään, vaikka olikin irtonumero...näin meillä.)
Saatte haukkua, en "pane" pahakseni.
jos pettäminen on niin merkityksetöntä, miksi sitä pitää toistuvasti harrastaa?
yleensä luottamusta pidetään parisuhteen kulmakivenä; se edellyttää mielestäni rehellisyyttä.. ei pelkästään sinisilmäisyyttä. ja, varmaan meneekin mielettömän hyvin jos kaikki ikävät asiat lakaistaan piiloon, etsitään vain pirtelöä josta imeä.
ei ole itsekästä tunnustaa, tunnustamatta jättäminen on pelkuruutta.
näin minusta.
Niin kauan ei satuta kun ei tiedä asiasta..juu,mutta sitten kun asia tuleekin ilmi ihan arvaamattomasta suunnasta,on kaikki hajalla.Sitten onkin hyvät neuvot kalliita.Aika lapsellinen ja vastuuton asenne uskollisuuten ja rehellisyyteen sinulla.Ja etkö oikein usko itseesi kun epäilet,että mistä tiedän vaikka mieskin tekee saman?Totta hitossa sillä on sama "oikeus"kuin sinullakin pettää!!!Kun suot sen itsellesi niin suo se silloin miehellesikin!
Valheessa ei kukaan halua elää, vaikka toisin väittää. Pelkurit vaan ei uskalla olla rehellisiä ja tunnustaa, koska silloin oma petos voi osua omaan nilkkaan. Tosin niin siinä yleensä käy joka tapauksessa.
no, jos ei yhtään omatunto kolkuttele niin voihan sitä pettää pitkin poikin ja 'rakastaa mielettömästi' sitä omaa kumppania [jota sääliksi käy]. normaali[hko]lla tunne-elämällä varustetut ihmiset yleensä vain tuntevat syyllisyyttä tehtyään jotain jonka vääräksi tietävät.. eikä valheessa kannata ihan oman itsensä takia elää, mielestäni. pettäminen on itsekkyyttä, sen tunnustaminen ei.
annoit hänelle parhaan mahdollisen lyämäaseen. voi voi typerä kana.
Miehenikin tunnusti ja sanoi, että kylläpä helpotti kun sai kerrottua. Asia ei sitten häntä enää vaivaa mitenkään, kun kaatoi koko paskan minun niskaani. Oikeudenmukaistako?
Kyllä rehellisyys kannattaa aina.Ja olen aivan varma että pystyt antamaan anteeksi myös itsellesikin kun aika on kypsä.