Keskustelin pitkäaikaisen ystäväni kanssa ja totesin, että en enää jaksa tätä. Ystäväni maanitteli minut kertomaan tunteistani, ihan kuin hän olisi tiennyt mitä aion sanoa. Lopulta katsoin häntä silmiin ja sanoin : rakastan sinua ja en voi enää kuvitella elämääni ilman sinua. Olen aina epäillyt hänen tuntevan myös jotain. Ystäväni otti minua kädestä ja sanoi vain vapisevin äänin: Samoin. Ja heti perään totesi, että ollaanhan me sanomattakin tää aina tiedetty, tilanne nyt on vaan tämä...ollaan varattuja ja perheellisiä. Suhteissa lasten takia tietäen että toinen olisi parhautta.
Olin vannonut, että vien tiedon mennessäni ja yritän elää salaa rakastaen. Nyt hän on tyyni, mutta ei kommentoi mitään. Mitä pitäisi ajatella? Miehet auttakaa!
Olin vannonut, että vien tiedon mennessäni ja yritän elää salaa rakastaen. Nyt hän on tyyni, mutta ei kommentoi mitään. Mitä pitäisi ajatella? Miehet auttakaa!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.