Putoamistilanne lähellä

Kannattaa yrittää pudota jaloilleen, jos ehtii ajatella. Siinä on parhaat mahdollisuudet selvitä säikähdyksellä. Kauhukahva vai harja... entten tentten... Kauhukahva on tukevampi kädensija kuin harja ja auttaa pysymään satulassa paremmin, mutta toisaalta jos tulee voltilla hevosen pään yli, on vaarana että sormet jäävät kauhukahvan ja satulan väliin, mistä voi seurata vammoja. Harja on huterampi kädensija, mutta siitä ei koidu harmia sormille. Hevoseen se voi sattua, mutta toisaalta olen henk koht sitä mieltä, että jos hevonen käyttäytyy sopimattomasti, sitä sietääkin "tukistaa". Satulastakin voi pitää kiinni, mutta siitä voi olla vaikea saada tarpeeksi pitävää otetta jos pukit ovat kovinkin isoja.

Ja perimmältään kaikken parhaiten säästyy vammoilta, jos estää pukittelun alun alkaenkin. Silloin ei tarvitse tippua ollenkaan.

Paras on tietysti yrittää saada hevonen hallintaan, niin ei tarvitse tippua ollenkaan. JOs hevonen pukittelee, yksi hyvä keino on vetää sisäohjasta kaula mutkalle. Tällöin hevosen on pakko hidastaa tahtia (ja jos silloin tippuu, sattuukin vähemmän).


Minä pitäisin miluummin harjasta kiinni. Kauhukahva tulee niin lähelle omaa vartaloa, että ainakin itselle se on vain hankala. Harjasta pitämällä kädet saa edemmäs ja samalla painopisteen laajemmalle alueelle ja tukevamman asennos. Itsellä myös auttaa kun nousee kevyeen istuntaan ja nojaa harjaan, koska tällöin ei tule "katapultti-ilmiötä".
Tosin jos hevonen taas stoppailee ja vetää pään alas, on parempi pysyä mahdollisimma suorassa ja vetää pää ylös.

RIippuu siis millaisia pukkeja tulee.


Jalat edellä on tosiaan sinänsä harmittominta, mutta silloin täytyy osata joustaa polvista. Muuten sattuu, kun jalat tärähtää.

Älä ainakaan tipu kämmenet edellä! kaverini tippui ja mursi molemmat ranteensa :/

Itse olen pudonnut joskus siten, että ilmalennossa vedin aikanaan itseni sikiöasentoon kippuralle ja suojasin päätäni käsillä (minulla oli kypärä, mutta nostin kädet automaattisesti suojaksi). Toki tömähdys sattui, mutta vammoja ei tullut – ehkä vähän jäykkyyttä seuraavana aamuna. Tosiaan, kädet edellä ei kannata mennä, jos vaan ehtii yhtään ajatella. Ranteet ovat vaarassa, kuten todettiinkin jo.

Mulla kävi jännästi kun tipuin, että leukaan tuli sellanen aika syvä viiltohaava... Mietin että mistä se oikein tuli, kypärän hihnasta ehkä??

Ole kevyessä istunnassa hevosen pukitellessa. Ja kuinka hurjalta se kuulostaakin löysää ohjaa ja ota tuki hevosen harjasta. Heppa ei voi ohjista kiskoa sinua alas ja kun olet kevyessä istunnassa se ei myöskään voi "ponnauttaa" sinua alas sieltä!

Kevyt istunta saa aikaan etunojan, ja silloin sieltä vasta lentääkin. Näin ainakin itselläni ja niillä monilla muilla joiden olen nähnyt lentävän satulasta hevosen pukitellessa. Kevyessä istunnassa paino on käytännössä jalustimilla, eli ainoa tuki mitä hevosesta saa, on pohkeissa. Aika kiikkerä tapa pitää kiinni tositilanteessa.

Saattaa se joillakin toimiakin, mutta itse en kyllä siihen kehottaisi. Päin vastoin neuvoisin istumaan syvälle satulaan ja nojaamaan taaksepäin. Ja jos mahdollista, nykäisemään toisesta ohjasta niin että hevonen nostaa päänsä ylös ja lakkaa pukittelemasta.

Varsinki pienillä poneilla jos pitää sen pään ylhäällä niin sen ponin on mahdotonta pukittaa...koska se on ihan fyysisesti mahdotonta että se poni saa molemmat päät yhtäaikaa ylös..

Nojaa taakse, kantapäät alhaalla. Ja muista aina kun tuntuu että putoat, pidä ohjista kiinni. Edes löysästi. Silloin et voi tulla niskoillesi alas, etkä kätesi päälle. Tästä ei nyt varmaankaan ollut kauheasti apua, mutta voit kysyä opettajaltasi hebkilökohtaisia neuvoja:)

Toinen käsi satulan etukaaresta kiinni ja toisella ohjista. Kantapäät alas, peppu satulaan ja pientä takanojaa. Tuo yleensä auttaa.