Lähdit ja hylkäsit mut vaikka sua rakastan.
Mä olen pieni ja herkkä, vaikkei ehkä sitä uskois.
Etkö usko että minuun voi sattua?
En kestä sitä kaikkea paskaa mitä niskaani kaadetaan.
Miksi te kaikki hylkäsitte minut?
En enää sulle soittele tai kirjoita, et ehkä enää ikinä kuule mua.
En jaksa enää, seinät kaatuu päälle.
Mahdotonta jatkaa, kaikki turhaa.
Oon taas yksin, sä hylkäsit.
Elämällä ei enää merkitystä, olit kaikkeni.
Mä olen pieni ja herkkä, vaikkei ehkä sitä uskois.
Etkö usko että minuun voi sattua?
En kestä sitä kaikkea paskaa mitä niskaani kaadetaan.
Miksi te kaikki hylkäsitte minut?
En enää sulle soittele tai kirjoita, et ehkä enää ikinä kuule mua.
En jaksa enää, seinät kaatuu päälle.
Mahdotonta jatkaa, kaikki turhaa.
Oon taas yksin, sä hylkäsit.
Elämällä ei enää merkitystä, olit kaikkeni.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et ole ainut,jolla ei ole enää rakastaan.Tulee joku tilalle,kun olet elänyt tuskan läpi.Hylkäämistä ei kestä kukaan ihminen.Myös se,joka lähtee,kokee niitä tunteita.
Kunpa se päivä tulisikin kun en enää rakastaisi häntä. Toivo sekä usko siihen että aika parntaa haavat ja löydän toisen on mennyt.
Kuinka monta vuotta minun on tätä kestettävä?
Miksi mikään/kukaan ei enää tunnu miltään?
Onko minusta tullut tunnevammainen?
tulee vaikka se viekin oman aikansa...yöt menee ajatellen... päivät kuluu miettien mitä tein väärin vai teinkö mitään..mutta se päivä tulee..kyllä sen kestät kun olet vahva
En ole vahva, en enää. Elämä on kohdellut mua kaltoin jo muutenkin ihan liian monta kertaa.
Saanhan minäkin joskus olla heikko?
Pelkään vain etten tällä kertaa selviä yksin.
oli ihan kuin mun kirjoittama teksti... ihan samalta tuntuu....."onneks" on ole näköjään ihan yksin...on muitakin hylättyjä... voimia sulle!! toivottavasi löydät vielä jonkun, joka ei enää hylkää sua...
Kaksi päivää tässä on nyt mennyt. Olo on ontto, yksinäinen, ajatukset pyörii ja mistään ei tunnu saavan otetta.
Ohi menevää tämä kuulemma on, mutta nyt se tuntuu vaan niin erityisen pahalta.
kaks päivää... mulla on kaks ja puol kk takana eikä tod ole vieläkään valoa näkyvissä ex tekee kaikensa hyppimällä kukasta kukkaan tietäen satuttavan helv...sti pitäs päässtä yli olla välittämättä mutta minkäs teet tunteita en pysty tappamaan niin ku hän mut se mikä ei tapa se vahvistaa vai?
Kuulostaa lohduttomalta jos mullakin tähän menee yli kaks ja puol kk. Toivottavasti ei.
Mä oon sinäänsä hyvässä asemassa, etten tiedä missä mun ex-tyttöystävä menee. Asutaan eri paikkakunnalla. Ei pysty satuttamaan. Ellei halua sitä erikseen mulle kertoa.
Tunteita ei pysty tappamaan. Tai ainakaan minä en. Ne nousee väkisin pintaan...
Yli kolme vuotta on/off suhdetta ja kokonaisen vuoden erossa. Nyt muutama kk yhdessä ja taas hän on poissa. Tämä on varmaan kolmas kerta kun hän minut hylkäsi. Saa nähdä palaako hän tällä kertaa enää takaisin.
Jokin mun sydämessä vain sanoo että hän on/oli Se Oikea minulle! Muut miehet ei vaan kiinnosta.
En saa häntä pois mielestäni. Ikävöin ja rakastan häntä niin paljon.
En pysty enää nukkumaan, kaikki muistot meistä palaa mieleen...
Minä luulin, että kaikki oli hyvin ja me rakastetaan toisiamme yli kaiken. Olin väärässä.., minut vaan kylmästi jätettiin. Jätettiin aivan yksin selviämään kaikesta. Olo on niin rikkinäinen ja voipunut. En jaksa uskoa enää mihinkään.. Koko ajan vaan odotan, että herään tästä painajaisesta. En tiedä koska tämä tuska helpottaa? Liekö koskaan?
Hylkäämisen tunteen sietokykyä voi harjoitella. Sitä voi kokea ilman mitään todellista hylkäämistä.Jotkut hylkäävät,etteivät itse tule hyljätyiksi. Tai ovat itse itsensä hyljänneet.
Tiedän miehen,joka ei voi hyljätä minua enää, vaikka hylkäisikin. Vaikea hylätä, kun ei mitään olekaan, mutta JOS olisi... Ei enää sattuisi, kovinkaan paljon.Onhan se aika raakaa leikkiä ollut, minun tunteillani ainakin.