Tämmönen tilanne meillä. Muutin tytön kanssa pois aviomieheni luota, koska hän juo mielestäni liikaa. Väkivaltaisuus ja väkivallalla uhkailu myötävaikuttivat päätökseeni. Jatkuva riita seksistä ei ainakaan parantanut välejämme. Hänen mielestään minä olen aina parantumaton frigidi (vaikka juuri olsi harrastettu seksiä josta nautin, no en loppuaikana edes nauttinut, koska tiesin haukkujen tulevan). Se, että tein suurimman osan kotitöistä ei auttanut jaksamaan.
Muuton jälkeen olen tuntenut pelkkää helpotusta. Päätimme erota sovussa, koska rakastimme toisiamme. Sovimme että hoidamme lapsen (2v.) ja koiran yhdessä. Muuton jälkeen mies ei ole selvää päivää nähnyt, kovien kännien rinnalle ovat palanneet huumeet. Ei vastaa puheluihini kuin satunnaisesti, yhtään ainoaa sovittua asiaa hän ei ole pitänyt.
Mitä olette mieltä, pitäisikö hakea avioero samalla rysäyksellä, vai vielä odotella josko tuosta rauhottuisi. Yhdessä olemme olleet yli 10v. Pariterapiassa kävimme, jossa todettiin (mies totesi) että minä olen umpihullu --> kaikki suhteen ongelmat johtuvat siitä. Piste. Hänessä ei siis ole mitään vikaa ikinä ollutkaan, minä vain olen neuroottinen, samoin koko meidän sukumme.
En tunne muuta kuin jäytävää katkeruutta ja vihaa tätä ihmistä kohtaan. En halua vihata, vaan rakastaa. Mutta ihan pienetkään jutut eivät vaan toimi, miestä ei voi pyytää edes päiväksi koiravahtiin, koska ei vastaa puhelimeen/lyö luurin korvaan.
Onko muilla ollut tämmöstä kiukuttelua eron yhteydessä? Mitä pitäs tehdä, että sais edes arjen rullaamaan?
Muuton jälkeen olen tuntenut pelkkää helpotusta. Päätimme erota sovussa, koska rakastimme toisiamme. Sovimme että hoidamme lapsen (2v.) ja koiran yhdessä. Muuton jälkeen mies ei ole selvää päivää nähnyt, kovien kännien rinnalle ovat palanneet huumeet. Ei vastaa puheluihini kuin satunnaisesti, yhtään ainoaa sovittua asiaa hän ei ole pitänyt.
Mitä olette mieltä, pitäisikö hakea avioero samalla rysäyksellä, vai vielä odotella josko tuosta rauhottuisi. Yhdessä olemme olleet yli 10v. Pariterapiassa kävimme, jossa todettiin (mies totesi) että minä olen umpihullu --> kaikki suhteen ongelmat johtuvat siitä. Piste. Hänessä ei siis ole mitään vikaa ikinä ollutkaan, minä vain olen neuroottinen, samoin koko meidän sukumme.
En tunne muuta kuin jäytävää katkeruutta ja vihaa tätä ihmistä kohtaan. En halua vihata, vaan rakastaa. Mutta ihan pienetkään jutut eivät vaan toimi, miestä ei voi pyytää edes päiväksi koiravahtiin, koska ei vastaa puhelimeen/lyö luurin korvaan.
Onko muilla ollut tämmöstä kiukuttelua eron yhteydessä? Mitä pitäs tehdä, että sais edes arjen rullaamaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
on paras ratkaisu.Ainoa keino miehesi päästä
ylöspäin on ensin vajota pohjalle ja sitten,
jos pystyy niin sieltä ylöspäin.Osa jää
pohjalle,osa nousee.
Exäni oli siellä pohjalla käynyt ennen
yhteen menoa ja pääsi suhtkoht normaaliin
elämään kiinni.Käytännössä kuitenkin
15 v kului häntä eteenpäin potkiessa ja
loppuavioiliiton aikana (ja muutamana jaksona
liiton aikana) alkoholi yhä enemmän ohjasi
häntä ja samoin perhe-elämäämme.
Minun onnekseni,näin jälkeenpäin ajatellen,
hän jätti minut toisen naisen vuoksi.
Elämä on sen jälkeen minun ja lasten kannalta
helpottanut suunnattomasti ja lapset voivat
paremmin.
Kokemuksesta sanon,että eroa nyt,turha sinun
on taistella hänen taisteluaan päihteitä
vastaan,kun kuitenkaan niiden käyttöön ei voi
loppujen lopuksi vaikuttaa kuin hän itse.
Päihteet tulevat muuttamaan hänen persoonaansa,
eikä ainakaan positiviseen suuntaan.
Anna lapsellesi päihteetön ja turvallinen koti,
ehkä miehesikin joskus on kuivilla ja on osa
elämäänne vielä,mutta parasta itsellesi ja exällesi ja ennen kaikkea lapselle on
elää omaa elämää tahoillaan.
JOO, ero on nyt paikallaan. Sun on aika keskittyä omaan onnees. Samoten tyttäresi tarvitsee nyt aikaa sinulta. Ei ole voinut olla helppoa hänellekkään.
se mieshän on lapsi, miksi ottaisit siitä itsellesi vielä riesan?!
nyt olet henkisesti valmis lähtemään, LÄHDE!
ehdit vielä nauttia elämästä ilman luonnevammaista hullua
on nyt parasta. Aika näyttää muut asiat kohdallasi. Ota kokonaisvaltaisesti vastuu lapsestasi ja älä luota mieheesi missään asiassa.
Hoida lapsesi ja koirasi itse. Pääsen paljon vähemmällä kuin miettiessäsi miten miehesi toimii. Älä laske hänen varasi mitään!
Alkoholisti parantuu jos hän sitä ITSE haluaa, et voi vaikuttaa siihen. Miehesi huolehtii ja hoitaa lastanne tulevaisuudessa jos kokee sen olevan itselleen tarpeellista ja rakastaa lastanne. En luottaisi humalaisen ja huumeita käyttävän miehen hoiviin edes koiraa saatikka lasta!! Mieti nyt ihmeessä mitä olet tekemässä!!
Valoisampi tulevaisuus odottaa sinua ja tytärtäsi. Onnea matkaan!
rakastatko lastasi? Hyllytä töllanen mies ja lapsen isä. Hän on vastuutun, miten uskallat luottaa lapsen hänen hoitoon?
Nyt koko suku sinun avuksi ja elämä uusiksi!
Pyydä apua!