Onnellisen parisuhteen salaisuus: Miehen luonne avainasemassa

Saattaa pitää paikkansa. "Onnellisen" ja pitkäikäisen parisuhteen salaisuus on se, että mies ei välitä naisen oikuista. Mies on siis jonkinlainen psykopaatti, jolle ei mikään tunnu missään, mitä nainen tekee.

Itse en haluaisi tuollaiseen "onnelliseen" suhteeseen. Mieluummin oikeasti olen onnellinen vaikka sitten lyhyemmässä suhteessa sellaisen naisen kanssa, jolla on myös luonne kohdillaan.

Täyttä huuhaata. Täysjärkinen mies ei jää kusipäänaisen kanssa parisuhteeseen.

Tuossahan on vahvistus minun käsitykselleni yli 44-vuotta kestäneelle harmoniallemme!
Siis, ei mitään uutta.

Kymmeniä vuosia sitten oli hyvän ystäväni tyttären 1 v syntymäpäivillä. Tämän lapsen äidillä oli SOS lapsikylä tausta ja hän oli kutsunut lapsikylän johtajan juhlimaan "lapsenlapsen" ensimmäistä vuosipäivää.

Istuttiin siinä kahvipöydän ääressä juotiin kahvit ja mehut sekä syötiin pullat ja kakut, kunnes tämä johtaja "avautui". Hän lertoi pitkän sosiaalityötaustaansa vedoten, että onnellisen parisuhteen salaisuus on miehen kyky antaa periksi. Nainen ei tähän kuulema pysty.

Keskustelu katkesi kuin veitsellä ja pöydän ääressä olleet naiset meinasivat tukehtua pullaansa. Hetken kesti tämä merkitsevä hiljaisuu ja sitten puheen sorina alkoi viritä hiljaa uudelleen.

Jos nyt yliopistollinen tutkimuskin seuraa samoilla jäljillä, niin mitä tähän enää muuta toteamaan kuin: MOT - Mikä Olikaan Todistettava!

Joo, ei häiritse vaimon kiukuttelut ja huonotuulisuudet. Siellä sen takana on kuitenkin hyvä nainen, jolla on terveet käsitykset ja periaatteet, perheestä uskollisuudesta ja muista ns. perusasioista. Onpa vain hieman ärripurri luonteeltaan.

Paljon huonompi olisi teeskentelevän miellyttävä, mutta petollinen luonne.

Ehkä mä olen liian pehmo, vaan hyvin on mennyt kymmeniä vuosia.

ei ole onneksi kovin sairasteleva, mutta olen kuullut monelta naiselta hurjia juttuja "miesflunssasta"...

Kun naisella on flunssa niin jotkut asiat vaan on hoidettava puolikuntoisenakin. Monet miehet ovat kuoleman kielissä sängyn pohjalla kun nenä hiukan vuotaa ja odottavat vaimon vielä passaavan.
Eli tuohon linkkiin viitaten: mies ei juurikaan joudu hoitamaan sitä sairastunutta vaimoa, mutta itse oletetaan kyllä vaimon hoitavan pikkuvaivoissakin.
Kaikki naiset eivät jaksa hoitaa työtään, lapsia, kotia ja lisäksi miestä.

Taas näitä "tutkimuksia".

Ihmetyttää kuka ihme näitä rahoittaa ja onko joku oikeasti niin vajaa, että pistää niille pienintäkään painoarvoa...

Elämä stressaavan ihmisen kanssa vaikeaa. Allekirjoitan täysin.

Introvertti luonteisena en voi sietää stressaavaa ihmistä. Suoritan omalla tavalla ja omassa tahdissa. Elämänkumppanin kanssa pitää saada omaakin tilaa. Olen pärjännyt lähes kolmekymmentä vuotta tyypillisen suomalaisen vähäpuheisen miehen kanssa. Mies on oppinut ettei ala turhista asioista narisemaan kun ei sillä tule toivottua tulosta. Mies joustaa ja myöntyy kunhan en ala liikoja vaatimaan. Mies on ahkera, yritteliäs ja siisti. Molemmat viihdymme siistissä ympäristössä. Kumpikaan meistä ei ole täydellinen mutta kun pääasiat ovat kunnossa niin katsotaan läpi sormien niitä huonoja puolia.