Laitetaanpa tännekin keskustelun avaus, jos jollakin alan kanssaveljellä tai sisarella olisi antaa toimivia vinkkejä. Eli, 2-3 kolmen vuoden aikana on päässyt käymään niin, että olen lievästi sanottuna tykästynyt rouskimaan kaikenlaisia vahvoja kipulääkkeitä. Oksikodonia, morfiinia, metadoniakin muita pliisumpia on mennyt kurkusta alas ämpäri tolkulla, käytännössä lähes joka päivä. Neuloilla en ole itseäni tökkinyt, siinä olen saanut rajan pidettyä mutta mutta..Sattuneista syistä valmisteita on ollut lähes rajattomasti saatavilla,usein lähes ilmaiseksi, ja kutsessa ollaan. 1 päivä ilman niin tuntuu että nuppi sekoaa refloihin ja niitä fyysisiä kramppeja ei hitto vieköön, ei tunnu tulevan mitään. Vakituisessa duunissa olen ja käyttö ei ole häirinnyt työtä, mutta ajatuskin ilman kourallista nappeja per päivä ei ei, ei tule duuneista mitään. En nyt ole varma haluaisinko kokonaan näitä edes lopettaa, mutta varmaan olisi jo aika pitää ainakin kuukauden-parin tauko,radikaalisti pienentää määriä, vaikka sitten sairauslomalla jostain muusta syystä. Olisikohan jostain bentsoista tai vastaavista apua opioidikierteen katkaisuun, vai ollaanko sitten vaan toisessa suossa niiden kanssa?
Miten edes tauko opiaateista?
Oma on mokani
3114
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toi kuukauden parin tauko, noin pitkän käytön jälkeen ei oikein toimi. Nimittäin jos saat oltua kuukauden ilman, mitä järkeä enää aloittaa.
No joo, mulla on tismalleen sama ongelma. Olen käyttänyt ihan lääkärin määräämiä vahvoja kipulääkkeitä melkein kolme vuotta, ja yrittänyt turhaan niistä eroon.
Muutaman kerran on näkynyt jo valoa tunnelin päässä ja meinannut onnistua vieroitus. Bentsoilla saan vapinan kuriin. Kestän flunssan kaltaisen huonon olon, hermojen kireyden jne. mut en sitä ripulia mikä siitä seuraa.
Työnteko on täysin mahdotonta sen ripulin kanssa. Siihen kun sais avun.
Tavallaan bentsoihin siirtyminen voi vetää sut suohon, mutta mulle ne ei ole ongelma. Voin käyttää bentsoja sen lyhyen ajan (pari viikkoa ja olla sit ilman).
Tämä kokemus siis jo ennen opiaattien käyttöä. Uni ja rauhottavat ei ole koskaan koukuttanut.
Vaikka mulla ihan reseptillä noi nykyiset mömmöt onkin, niin pelkään jo etukäteen miten seuraava lopetus yritys menee. Olen iloinen kun näyttää hyvältä, kunnes iskee se hiton ripuli. Siihen ei auta käsikauppa lääkkeet ku hetkellisesti.
Tohon pienentämiseen palaan vielä. Jos pienennät annosta, niin viekkareita voi tulla jo siitä. Mutta elimistös tottuu hyvin nopeassa ajassa pienempään ja hyvin nopeasti ne oireet poistuu. Sit tietty aina vähemmän. Vaarana tossa onkin korvien väli, se et haluutko oikeesti ne lopettaa, nimittäin pitemmän päälle tosta käytöstä ei ole mitään hyötyä, ellei sit ole oikeesti kipupotilas.
Kiitos asiallisesta vastauksesta ja vinkeistä, kyllä kipukin on taustalla (lonkat aivan loppu) ja reseptilläkin on tramalia, tulehduskipulääkkeitä, 5mg oxycontteja mutta homma vaan lähti totaalisesti käsistä, kivut eivät silti kokonaan poistu eikä kai ole mahdollistakaan. Omilla resepteilläkin pystyn harrastamaan melko hyvin liikuntaa, ja olen suhteellisen hyväkuntoinen pahasta nivelrikosta huolimatta. Täytyy nyt katsella, jätän pari vahvempaa morfiininappia nyt ainakin pois ja koitan laskea annoksia pikku hiljaa, ja tosiaan sitä ripulia hyvänen aika, pelkää patskalla istumista ja kaikki tulee nestemäisenä ulos. Mistähän tuokin johtuu? siis että opareflat laittaa mahan sekaisin.
Sitäkin joskus miettinyt, että millaisilla annoksilla pahoja syöpäkipuja lääkitään, tai jos murtuu vaikka selkäranka tai vastaavaa, kun kourallisella dolcontiiniä ei edes lonkkasäryt täysin katoa, tosin terä häipyy ja jää vaan tylsä jomotus. Alkoholia en tietenkään näiden kanssa käytä, joten ilman viinaa on tullut oltua jo ainakin 3 vuotta, jos jotain positiivista. Tykästyin vaan hivenen liikaa varsinkin tuon morfiinin ja vahvojen oxyconttien tuomaan letkeään fiilikseen, ja nämä määrät voi hyvänen aika, pitää nyt tosissaan vaan alkaa laskea jos pääsisi kesän aikana sille resepteissä olevalle tasolle.Pitää toivoa että kivut eivät äidy niin pahaksi että alkavat liikaa haittaamaan pyöräilyä ja kävelyä, sitten ei muuta kuin paluu vanhaan vaan, hajoaa pää lopullisesti jos ei pysty lenkkeilemään tai runttaamaan maastopyörällä pitkin kesäisiä metsäpolkuja :-) Ilmeisesti kroppa kestää noita oraalisia valmisteita vaikka kuinka paljon, vai onko jo niin että maksa ja munuaiset huutavat viimesiään ja jos näin, niin en sitä haluakaan tietää.
Niin, lähes samoilla lääkkeillä niitä syöpäkipuja hoidetaan, että tämmöisten lääkemäärien jälkeen tuntuu siltä, et auttaisko ne sit niihin kipuihin lainkaan. Sama jos isohko leikkaus edessä, niin turhaa kai ois enempää lääkitystä pyytää.
Lääkkeillä minäkin liikuntaa harrastan, muuten ei tulis mitään. Mulla otettiin viime viikolla juuri maksa ym. kokeet ja kaikki kunnossa. Lääkäri kyllä sanoikin ettei noi käy sillain mahan päälle kun tulehduskipu lääkkeet.
Eihän tossa auta kun vähentäminen, ja itse vähentelen aina niin, että kun opiaateista rupee tulee pahemmat viekkarit otan bentson. Vaikka siitä yhteiskäytöstä varoiteltu onkin, mut en mä niitä bentsoja kourakaupalla syö, otan vaan muutaman päivässä.
Kun viikon saa pienennettyä annosta niin taas vähän pienempään.
Mulla meni kans jossain vaiheessa yli sallitun mut aika äkkiä palautin sen siihen respassa olevaan määrään. Se ei nyt niin kauheeta ole jos yhtenä päivänä viikossa ottaa enemmän. Mut sit taas sen vaikutuksen huomaakin, kun on hetken pienemmällä annostuksella, niin lääkkeet vaikuttaakin ihan erilailla.
Kun vaan tulis se päivä, et sen sais kokonaan poikki. Tosin lääkärini sanoi, ettei mulla ole syytäkään vielä näillä vaurioilla lopettaa, mut kuitenkin.