Haluaisin kuulla muiden sinkkujen mielipiteitä siitä, millä tavalla selviätte yksinäisyydestä ja siitä lohduttomuudesta kun ei ole sitä toista vierellä kenen kanssa arjen voisi jakaa. Minä kaipaan päivittäin miestä ja sätin jo itseäni siitä että eikö nyt oikeasti olisi jotain muuta ajattelemista kuin ikuinen toivominen, odotus ja kaipaus. Päivissäni on paljon ohjelmaa ja teen aktiivisesti kaikenlaista mutta mikään tekeminen ei ole vielä saanut minua unohtamaan kaipausta, se seuraa kuin varjo. Olen onnellinen, tyytyväinen elämääni, kuitenkin ajattelen aina: voisin olla onnellisempi, elämäni voisi olla täydellinen jos... edes pienen hetken jos minulla olisi...
Eli kysyn nyt - mitä te muut yksinäiset sinkut teette ettette ikävöisi niin paljon läheisyyttä ja yhdessäoloa toisen kanssa? Ja auttaako se? Voiko ikävänsä unohtaa ja oppia olemaan elämäänsä onnellinen vaikka on yksin ja vaikka sitä yksinäisyyttä jatkuisi vuosia tai vuosikymmen? En usko että epätoivoinen etsiminen johtaa mihinkään. Ei rakkautta voi etsiä. Jos se sattuu kohdalle, se sattuu, kuin heittäisi arpaa tai lottoaisi. Aina voi toivoa mutta ei kaikkeen voi silti vaikuttaa. Eivät kaikki löydä seuraa baarista tai netin treffipalstoilta, jotkut löytävät vain pettymyksiä. Joten mitä teen?
Eli kysyn nyt - mitä te muut yksinäiset sinkut teette ettette ikävöisi niin paljon läheisyyttä ja yhdessäoloa toisen kanssa? Ja auttaako se? Voiko ikävänsä unohtaa ja oppia olemaan elämäänsä onnellinen vaikka on yksin ja vaikka sitä yksinäisyyttä jatkuisi vuosia tai vuosikymmen? En usko että epätoivoinen etsiminen johtaa mihinkään. Ei rakkautta voi etsiä. Jos se sattuu kohdalle, se sattuu, kuin heittäisi arpaa tai lottoaisi. Aina voi toivoa mutta ei kaikkeen voi silti vaikuttaa. Eivät kaikki löydä seuraa baarista tai netin treffipalstoilta, jotkut löytävät vain pettymyksiä. Joten mitä teen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllähän se on välillä aika vaikeeta olla yksin. Kaikki kaverit seurustelee ja asuvat yhdessä. Sitä on vaan jotenki tottunu olemaan ja tekemään asioita yksinään. Ihan samaa mieltä, että ei se etsimällä löydy.
Kyllähän se on välillä aika vaikeeta olla yksin. Kaikki kaverit seurustelee ja asuvat yhdessä. Sitä on vaan jotenki tottunu olemaan ja tekemään asioita yksinään. Ihan samaa mieltä, että ei se etsimällä löydy.
Tottakai sitä voi ja pitääkin etsiä, ei siinä lotossakaan voita jollei veikkaa. Jos kerran on aktiivinen ja muuten onnellinen niin miten sen miehen löytäminen on niin vaikeaa?
Tulen tänne sinkut -palstalle. Sellaiset kymmenen minuuttia näiden miesten mielipiteitä ja kummasti alkaa taas sinkkuus maistumaan. :)
Koska se ongelma on juuri siinä, että kun on aina vain yksin, alkaa kehittelemään päässään mielikuvaa jostain todella ihanasta miehestä ja sitten suree sitä, ettei saa sitä ihanaa miestä. Mutta kun tulee tänne hankkimaan annoksen realismia ja lukemaan oikeiden miesten juttuja, niin tajuaa, että ei se suhde olisi ollenkaan sellainen oikeasti, kuin mistä unelmoi.
Ellet ole teini-ikäinen, voit olla aivan varma, ettei yhtäkään iältään sopivaa hyvää miestä ole enää vapaana. Heidät on napattu joskus yläasteella, eikä heistä erota, ellei pakko ole. Jäljellä on vain nämä hullut, jotka tänne kirjoittelee.
Olen ihan oikeasti monta kertaa ollut ihan epätoivoisen yksinäinen ja sitten tullut tänne ja ajatellut, että saan sentään olla yksin, vielä pahempi olisi olla näiden hullujen kanssa!
Kaltaisesi narsistinaiset ovat tehneet meistä tällaisia.
Ei, vaan te synnyitte tuollaisina. Siksi te ette saa naista.
Ei se ikinä helpotu. Ja erotilastoista voi todeta ettei se elämä ole auvoista kumppaninkaan kanssa. Elämä vain ei ole helppoa piste.
Ja voisi sanoa, että elämä on nykyään naurettavan helppoa, jos ainoat murheet ovat sydänsurut.
Olen aina sanonut että ei yksinäisyyteen totu oikeastaan koskaan, mutta siihen vaan turtuu. Se muuttuu ennen pitkää elämän vakioksi, se vaan on siinä niin kuin on.
Joskus oli joku lyhyen aikaa, sen jälkeen toinen yhtä lyhyen aikaa. En edelleenkään tiedä mihin ne hävisi ja miksi. Mutta sen tiedän että olisi parempi jos ei olisi ollut ketään. Sanonta "Parempi rakastaa ja menettää, kuin olla koskaan rakastamatta." on täyttä hevonsontaa, minun mielestä juuri päinvastoin. Meni vuosia että tuntemukset ja muistot muuttui vaan mielikuviksi jostain kaukaisesta.
Helpottaa paljon kun nostaa vaan kädet pystyyn ja lopettaa yrittämistä ja hakemasta mitään ja pyörittää vaan omaa arkea. En voi väittää olevani onnellinen vähääkään tai voiko sitä mitenkään "oppia olemaan onnellinen yksin", tuskin. Näin vaan on, enkä ole asialle mitään voinut...
Jos joskus liikaa mietityttää, niin siihen auttaa väliaikaisesti se helvetin huono tapa, eli kokovartalo puudutus illaksi, parhaaksi katsomallaan aineella. Itselleni sopii yksi viinapullo.
Tuo oli todella hyvin sanottu, K.K M35. Ajattelen itse samoin, että jos ei olisi kokenut niitä välähdyksiä siitä mitä onnellinen parisuhde ja rakastuminen voisivat olla niin sitten ei tuntisi takuulla näin suurta tuskaa. Mulla ei onnellisia parisuhteita ole ollut ikinä mutta jotain sen kaltaista kuitenkin joka on saanut toivomaan sitä tavallista seurustelua missä olisi helppoa ja hyvä olla. Voit olla oikeassa. Pitää vain lakata yrittämästä ja hyväksyä oma tilanteensa. Mennä hymyillen uuteen päivään vaikka ei aina siltä tuntuisi.
Ja "Ihan rehellisesti?" nimimerkille voisin sanoa että hyvä huomio. En ole ole tullut ajatelleeksi miten paljon omat unelmat saattavat vääristää totuutta. Seurustelu ei ole läheskään kaikille maanpäällinen paratiisi. Parempi olla yksin kuin kärsiä huonossa suhteessa. =) Nyt tuli vähän parempi mieli!
Olen tosiaan jo kohta 23 vuotias nainen ja kaikki kaverit seurustelee, samalla kun mun nuoruus kuluu hukkaan yksin. No se siitä valituksesta. Olisi vain pitänyt ottaa se Matti kun olin 15 vuotias ja yläasteella ja se sanoi minua ihmeen ihanaksi ja pyysi käymään luonaan (tosin se kehui myös takapuoltani minkä haluaisin unohtaa). Olin kuitenkin niin ujo silloin ja pakenin paikalta. Voi voi! =D Nyt pitää mennä näillä korteilla mitkä mulla on kädessä. =)
Ei mikään auta ellei löydä sitä toista jota halata. Aika surkeaa tää on...
Pakko olla yksin kun naiset haluaa aina pelimiehiä nus.sia.