Miten iskeä sitoutumiskammoinen mies?

Jaahas..taisit tavata mun entisen mieheni. Hän ei kykene antamaan muuta kuin alkuhuumaa. Ja kalja ja rilluttelu, höpöttely ja juhliminen maistuu niin aikuisten oikeasti ihanalle. Muuten kaikki kohdallaan, komea tumma mies, hyvä työ ja osaa kyllä halutessaan olla ihana perusjantterimainen herkku. Mutta kuule...sisältä ihan kylmä.

Tunne-elämän ongelmia, todellakin. Puhumaton, kun pitäisi oikeasti päättää ja sanoa jotakin mielipiteitä. Ei vaan pysty, kun ei halua muuttua ja ei halua muuta. Ei kykene muuhun. Pakenee sitten taas seuraavaan suhteeseen. Kuulemma nyt kolmas perhe meneillään..minä olin se vaimo nro 2. Ethän vaan oo vaimo nro 3? Toivottavasti hälytyskellot soivat ajoissa..jos viime keväänä näitä mietit ja nyt hän on muuttanut sinun ja lastesi luo. Varo. Rikot itsesi ja lapsesi hänen kanssaan. Jos hän ei sitten oikeasti ole jo jotain oppinut. Epäilen, että ei, koska ei näe ongelmiaan ihmissuhteissa. Ja varo tekemästä taloudellisia liikkuja yhdessä hänen kanssaan. Tulet häviämään. Sitä on muuten tosi vaikea uskoa, kun on rakastunut.

No kyllä sellanen vaan on olemassa, tai sitten mua ei sytytä yksikään maailman nainen tarpeeksi, mikä olisi naurettavaa. Koska ihastun naisiin helpostikin mutten kuitenkaan uskalla alkaa "vehtaamaan" sen kummemmin kun tulee suorastaan järkyttävä ahdistus. En vaan usko oikeasti kelpaavani kenellekään ja vaikka nainen välkyttelisi ilmiselviä kiinnostuksen merkkejä niin se vuosien takainen naisten hyljeksimä minä pistää edelleen vastaan. "Et sä kuitenkaan kelpaa, se vaan pelleilee, unohda koko homma!". Niin ja btw. minähän olen seurustelematon päälle 30v mies, mikä jo sinällään yksi iso juttu lisäämässä tuota sitoutumiskammoa. Turha enää edes yrittää.

sdgsdgs kirjoitti:

No kyllä sellanen vaan on olemassa, tai sitten mua ei sytytä yksikään maailman nainen tarpeeksi, mikä olisi naurettavaa. Koska ihastun naisiin helpostikin mutten kuitenkaan uskalla alkaa "vehtaamaan" sen kummemmin kun tulee suorastaan järkyttävä ahdistus. En vaan usko oikeasti kelpaavani kenellekään ja vaikka nainen välkyttelisi ilmiselviä kiinnostuksen merkkejä niin se vuosien takainen naisten hyljeksimä minä pistää edelleen vastaan. "Et sä kuitenkaan kelpaa, se vaan pelleilee, unohda koko homma!". Niin ja btw. minähän olen seurustelematon päälle 30v mies, mikä jo sinällään yksi iso juttu lisäämässä tuota sitoutumiskammoa. Turha enää edes yrittää.

Lue lisää

Voi hitsi :( Mäkin olen rakastunut yhteen sitoutumiskammoiseen mieheen, molemmat ollaan 40

Onko mitään, millä sinut sdgsdgs voisi saada edes ystävystymään? Tarkoitan, osaatko antaa vinkkiä? Tiedän, että sillä miehellä ei ole ollut kuin yksi lyhyt suhde ja siitäkin on jo vuosia. Haluaisin edes ystävystyä hänen kanssaan, mutta se on vaikeaa, kun "märkää rättiä" tulee tavallaan koko ajan naamaan... Eli mies jollain lailla antaa ymmärtää, että on kiinnostunut, mutta sitten esim. kun sovimme toisen kerran tapaamisen, niin meni ostamaan housuja ennen tapaamisen alkua. Soitti kyllä ja kysyi, että voinko odottaa, olenko sellaisessa paikassa, hänellä menis 15 minuuttia. Ekalla kerralla oli kyllä hyvissä ajoin.

No, mähän sitten odotin... Mutta ei tuntunut kivalta, silti mietin, että liittyikö tuo jollainlailla siihen omaan arvottomuuden kokemiseen ja jopa pelkoon, ettei muakaan edes voi kiinnostaa.

Haluaisin niin kuulla, mikä saa sitoutumiskammoisen tekemään tuollaisen muuvin, kun en melkein meinaa ymmärtää... "Normaalistihan" tuo olisi pakko tulkita epäsuoraksi viestiksi siitä, että "en todellakaan ole kiinnostunut", mutta minulla on tunne, että nyt ei ole kyse siitä.
Ajattelematonhan mies oli, mutta ei voi olla pelkkää ajattelemattomuutta, tärvätä lyhyestä ajastamme aika iso osa tarkoituksellisesti joidenkin housujen ostoon... Hän ei pahoitellut, ja mulle tuli tunne, että oli ajoittanut homman niin, että tuo housujen osto nyt vaan tulee siihen tielle :(

En osaa nyt heti jatkaa miehen kanssa, tuo oli niin mietityttävä "siirto". En haluaisi silti luovuttaa. Mutta vaikea kertoa tykkäämisestä, pelkään senkin pelottavan ja ahdistavan häntä pois. Koitan vain osoittaa sitä olemuksellani. Ehkä se yhteytdenpito (kunhan taas kykenen, voi mennä muutama viikkokin) olisi sellaisen osoitusta... Sanokoon sitten selvällä suomen kielellä, jos ei halua tavata enää.

Oon aika masentunut tämän takia. Mutta miehen herkkyys ja se, ettei hänellä ole kiire seksin kanssa ovat ne asiat, jotka saivat minut avaamaan sydämeni hänelle. Kun hän ei vain tiedä sitä :(

Aika onneton kirjoitti:

Voi hitsi :( Mäkin olen rakastunut yhteen sitoutumiskammoiseen mieheen, molemmat ollaan 40

Onko mitään, millä sinut sdgsdgs voisi saada edes ystävystymään? Tarkoitan, osaatko antaa vinkkiä? Tiedän, että sillä miehellä ei ole ollut kuin yksi lyhyt suhde ja siitäkin on jo vuosia. Haluaisin edes ystävystyä hänen kanssaan, mutta se on vaikeaa, kun "märkää rättiä" tulee tavallaan koko ajan naamaan... Eli mies jollain lailla antaa ymmärtää, että on kiinnostunut, mutta sitten esim. kun sovimme toisen kerran tapaamisen, niin meni ostamaan housuja ennen tapaamisen alkua. Soitti kyllä ja kysyi, että voinko odottaa, olenko sellaisessa paikassa, hänellä menis 15 minuuttia. Ekalla kerralla oli kyllä hyvissä ajoin.

No, mähän sitten odotin... Mutta ei tuntunut kivalta, silti mietin, että liittyikö tuo jollainlailla siihen omaan arvottomuuden kokemiseen ja jopa pelkoon, ettei muakaan edes voi kiinnostaa.

Haluaisin niin kuulla, mikä saa sitoutumiskammoisen tekemään tuollaisen muuvin, kun en melkein meinaa ymmärtää... "Normaalistihan" tuo olisi pakko tulkita epäsuoraksi viestiksi siitä, että "en todellakaan ole kiinnostunut", mutta minulla on tunne, että nyt ei ole kyse siitä.
Ajattelematonhan mies oli, mutta ei voi olla pelkkää ajattelemattomuutta, tärvätä lyhyestä ajastamme aika iso osa tarkoituksellisesti joidenkin housujen ostoon... Hän ei pahoitellut, ja mulle tuli tunne, että oli ajoittanut homman niin, että tuo housujen osto nyt vaan tulee siihen tielle :(

En osaa nyt heti jatkaa miehen kanssa, tuo oli niin mietityttävä "siirto". En haluaisi silti luovuttaa. Mutta vaikea kertoa tykkäämisestä, pelkään senkin pelottavan ja ahdistavan häntä pois. Koitan vain osoittaa sitä olemuksellani. Ehkä se yhteytdenpito (kunhan taas kykenen, voi mennä muutama viikkokin) olisi sellaisen osoitusta... Sanokoon sitten selvällä suomen kielellä, jos ei halua tavata enää.

Oon aika masentunut tämän takia. Mutta miehen herkkyys ja se, ettei hänellä ole kiire seksin kanssa ovat ne asiat, jotka saivat minut avaamaan sydämeni hänelle. Kun hän ei vain tiedä sitä :(

Lue lisää

Niin ja pitää vielä tarkentaa: soitti ennen tapaamisen alkua, että menis ostamaan housuja, mutta se ostaminen meni kyllä ihan reippaasti päällekkän tapaamisajan kanssa. Tuli lopulta 25 minuuttia myöhässä.

Aika onneton kirjoitti:

Niin ja pitää vielä tarkentaa: soitti ennen tapaamisen alkua, että menis ostamaan housuja, mutta se ostaminen meni kyllä ihan reippaasti päällekkän tapaamisajan kanssa. Tuli lopulta 25 minuuttia myöhässä.

Lue lisää

Vielä yksi asia mietityttää, yhteydenpito. Kun nainen haluaa pitää sinuun yhteyttä (muutkin asian omakseen kokevat voivat tietysti vastata) niin millä lailla toivoisit, että pidätte yhteyttä? Vai onko se niin, että Ei kiitos, olitpa kuka tahansa? (Ei kai, nyyh...?)

Jos et halua, että sinuun pidetään yhteyttä, miten toimit? Sanotko sen suoraan vai pitäisikö se arvata siitä, kun et vastaile...?

Pitkästä suhteesta eronneena miehenä allekirjoitan tämän täysin.

Jos tietää toisen olevan hyvää kumppaniainesta, mutta omat tunteet ei vaan millään herää riittävästi, iskee sitoutumiskammo. Olen tällaisessa pitkään kestäneessä tapailusuhteessa ja mietin päivittäin, että joko pitäisi vaan luovuttaa. Ei se ollut tässäkään, vaikka kohdalle osui mitä hienoin nainen.

Eiriitä kirjoitti:

Pitkästä suhteesta eronneena miehenä allekirjoitan tämän täysin.

Jos tietää toisen olevan hyvää kumppaniainesta, mutta omat tunteet ei vaan millään herää riittävästi, iskee sitoutumiskammo. Olen tällaisessa pitkään kestäneessä tapailusuhteessa ja mietin päivittäin, että joko pitäisi vaan luovuttaa. Ei se ollut tässäkään, vaikka kohdalle osui mitä hienoin nainen.

Lue lisää

Miten siis jos tunteet eivät herää riittävästi, iskee sitoutumiskammo? Jos tunteet eivät herää, niin eikö voi mennä suhteeseen järkisyistä? Jos sen sanoo toiselle ja se hänelle käy, niin ainakin peli on reilu.

Aika onneton kirjoitti:

Vielä yksi asia mietityttää, yhteydenpito. Kun nainen haluaa pitää sinuun yhteyttä (muutkin asian omakseen kokevat voivat tietysti vastata) niin millä lailla toivoisit, että pidätte yhteyttä? Vai onko se niin, että Ei kiitos, olitpa kuka tahansa? (Ei kai, nyyh...?)

Jos et halua, että sinuun pidetään yhteyttä, miten toimit? Sanotko sen suoraan vai pitäisikö se arvata siitä, kun et vastaile...?

Lue lisää

Omalla kohdallani ainakin käy yleensä niin, että naiset käy heti alkuun jotenkin
yltiöagressiivisesti päälle silmäripset räpsytellen ja lirkutellen ja heistä näkee että on "iskemiset" mielessä. Siitä minulle tulee sitten jonkinlainen lukko ja olen sellainen kylmän kaverillinen aina alkuun. No minullahan nyt kestää yleensäkin tovi lämmetä ihmisille. Mutta tästähän ne naiset tuntuu säikähtävän aina heti välittömästi niin kauheasti etteivät edes kaveritasolla viitsi yrittää suhteeni enää mitään vaan loittonevat täysin, kun eivät saakaan minulta heti yhtä lämmintä palautetta. Voisi itselläni ainakin auttaa jos ihan kaverina alkuun tutustuttaisiin.

Mutta itsehän olet miehen kanssa nähtävästi jo kuitenkin vähän pitemmällä kun sentään tapailette. Jos minä olisin ollut tuo mies, niin olisin kyllä pyytänyt vaikka sinut mukaan sinne housuostoksille, en nyt sentään niin töykeä olisi ollut että jätän kuin nallin kalliolle.

Onhan se passiivisuus varmaankin merkki jopa sitoutumiskammoiselta että kiinnostukset on aika vähissä, näin itse ainakin olin kun nettitreffien kautta aloin juttelemaan erään naisen kanssa joka teki aloitteen ja vaikutti olevan enemmän innoissaan hommassa kuin minä olin. Minusta vaan alkoi tuntumaan ettei nainen ollut minun tyyppiäni, sentään ennen tapaamista sain sanottua että jos ihan kaveriasenteella katsottaisiin ja ilmeisesti "onneksi" jossain mielessä järkytin livenä naisen kun on sen jälkeen ollut täysin hiljaa.

sdgsdgs kirjoitti:

Omalla kohdallani ainakin käy yleensä niin, että naiset käy heti alkuun jotenkin
yltiöagressiivisesti päälle silmäripset räpsytellen ja lirkutellen ja heistä näkee että on "iskemiset" mielessä. Siitä minulle tulee sitten jonkinlainen lukko ja olen sellainen kylmän kaverillinen aina alkuun. No minullahan nyt kestää yleensäkin tovi lämmetä ihmisille. Mutta tästähän ne naiset tuntuu säikähtävän aina heti välittömästi niin kauheasti etteivät edes kaveritasolla viitsi yrittää suhteeni enää mitään vaan loittonevat täysin, kun eivät saakaan minulta heti yhtä lämmintä palautetta. Voisi itselläni ainakin auttaa jos ihan kaverina alkuun tutustuttaisiin.

Mutta itsehän olet miehen kanssa nähtävästi jo kuitenkin vähän pitemmällä kun sentään tapailette. Jos minä olisin ollut tuo mies, niin olisin kyllä pyytänyt vaikka sinut mukaan sinne housuostoksille, en nyt sentään niin töykeä olisi ollut että jätän kuin nallin kalliolle.

Onhan se passiivisuus varmaankin merkki jopa sitoutumiskammoiselta että kiinnostukset on aika vähissä, näin itse ainakin olin kun nettitreffien kautta aloin juttelemaan erään naisen kanssa joka teki aloitteen ja vaikutti olevan enemmän innoissaan hommassa kuin minä olin. Minusta vaan alkoi tuntumaan ettei nainen ollut minun tyyppiäni, sentään ennen tapaamista sain sanottua että jos ihan kaveriasenteella katsottaisiin ja ilmeisesti "onneksi" jossain mielessä järkytin livenä naisen kun on sen jälkeen ollut täysin hiljaa.

Lue lisää

Kiitos vastauksestasi. Tunnemme ihan muista kuvioista, se vähän helpottaa asiassa. Tämä mies on kertonut muuten täysin identtisistä kokemuksista naisten kanssa, että melkein käydään kiinni. Itse en ole kyllä yhtään sellainen. Tuo housujuttu on nyt ainoastaan mulle sellainen, joka sai mietteliääksi. Otin sen kyllä sellaisena kauemmastyöntämisenä. Olen ollutkin vaistoavinani, ettei se mies ehkä tahdo edes suhdetta kanssani. Kumma vaan, ettei tahdo, kun hänellä ei niitä suhteita ole ollut, mutta ehkä asioissa on jotain muutakin, mitä en vain tiedä.
Meinaan, että kun en ole sellainen päällekäyvä, jolloin ymmärrän, että suhde kaatuu alkuunsa, niin silti työntää minut luotaan käyttäytymällä tuollalailla. Kun tutustuimme (tässä välissä oli useampi vuosi ettemme nähneet), hän se kuitenkin antoi ymmärtää olevansa kiinnostunut, mutta kun vastasin siihen silloin kiinnostuksella (sanallisesti kerroin olevani ihastunut tunnettuamme silloinkin jo pitkähkön ajan) niin homma jäi siihen.

Aika onneton kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi. Tunnemme ihan muista kuvioista, se vähän helpottaa asiassa. Tämä mies on kertonut muuten täysin identtisistä kokemuksista naisten kanssa, että melkein käydään kiinni. Itse en ole kyllä yhtään sellainen. Tuo housujuttu on nyt ainoastaan mulle sellainen, joka sai mietteliääksi. Otin sen kyllä sellaisena kauemmastyöntämisenä. Olen ollutkin vaistoavinani, ettei se mies ehkä tahdo edes suhdetta kanssani. Kumma vaan, ettei tahdo, kun hänellä ei niitä suhteita ole ollut, mutta ehkä asioissa on jotain muutakin, mitä en vain tiedä.
Meinaan, että kun en ole sellainen päällekäyvä, jolloin ymmärrän, että suhde kaatuu alkuunsa, niin silti työntää minut luotaan käyttäytymällä tuollalailla. Kun tutustuimme (tässä välissä oli useampi vuosi ettemme nähneet), hän se kuitenkin antoi ymmärtää olevansa kiinnostunut, mutta kun vastasin siihen silloin kiinnostuksella (sanallisesti kerroin olevani ihastunut tunnettuamme silloinkin jo pitkähkön ajan) niin homma jäi siihen.

Lue lisää

Niin, ehkä me tällaiset äijät ollaan sitten vaan mahdottomia ja menetettyjä tapauksia. Ellei johonkin terapiaan älytä mennä niin tuskin tää homma tästä miksikään itsekseen muuttuu ja aina iskee ahdistus näissä asioissa ja passelitkin naiset työnnetään pois näillä moukkailuilla.

sdgsdgs kirjoitti:

Niin, ehkä me tällaiset äijät ollaan sitten vaan mahdottomia ja menetettyjä tapauksia. Ellei johonkin terapiaan älytä mennä niin tuskin tää homma tästä miksikään itsekseen muuttuu ja aina iskee ahdistus näissä asioissa ja passelitkin naiset työnnetään pois näillä moukkailuilla.

Lue lisää

http://m.suomi24.fi/comment/form/12186958/0

Tällainen aloitus ilmestyi kuin tilauksesta tänään tälle palstalle. Luin tuon ketjun aloittajan linkittämän kirjoituksen ja kuulosti kumman tutulle. Mies, jota tapailen voisi sopia tuohon kuvaukseen. Tosin ihan kaikki asiat eivät ole hänessä esillä kovin räikeästi, mutta moni asia täsmää... Kun sanoin, että hänellä on (ehkä) muitakin ongelmia kuin sitoutumiskammo, niin tarkoitin juuri tuon kirjoituksen kuvaaman tyyppisiä.

Sitoutumiskammo voi olla siihen päälleliimattuna, koska kellepä sitä ei tulisi, jos on aina äärettömän huonoja kokemuksia toisista ihmisistä. (Sitoutumiskammon pohjalla kun on (vääristynyt) tunne omasta arvottomuudesta.)

Fggjkouff kirjoitti:

Miten siis jos tunteet eivät herää riittävästi, iskee sitoutumiskammo? Jos tunteet eivät herää, niin eikö voi mennä suhteeseen järkisyistä? Jos sen sanoo toiselle ja se hänelle käy, niin ainakin peli on reilu.

Lue lisää

En halua yksin järkisyihin perustuvaa suhdetta. Mikä sellainen kumppani olisi, kämppis? Pärjään ilmankin.

Järkisuhde ahdistaa, siitä puuttuu tunteiden palo ja sisällä kytee tunne siitä, että olisiko jossain joku, joka saisi tunteeni heräämään. En kykene tällaiseen suhteeseen sitoutua, sisimpäni huutaa pois. Tämä tapahtuu joka kerta, ehkä en vain ole törmännyt oikeaan ihmiseen.

Eiriitä kirjoitti:

En halua yksin järkisyihin perustuvaa suhdetta. Mikä sellainen kumppani olisi, kämppis? Pärjään ilmankin.

Järkisuhde ahdistaa, siitä puuttuu tunteiden palo ja sisällä kytee tunne siitä, että olisiko jossain joku, joka saisi tunteeni heräämään. En kykene tällaiseen suhteeseen sitoutua, sisimpäni huutaa pois. Tämä tapahtuu joka kerta, ehkä en vain ole törmännyt oikeaan ihmiseen.

Lue lisää

Niin no joo, ymmärrän. Itsellä oli aikoinaan niin vaikeaa saada ylipäätään suhdetta, että olin onnellinen suhteessa, jossa toinen hyväksyi minut ja oli täysjärkinen ihminen. Kerroin kyllä, että mikä tilanteeni on, etten huijannut toista. Parikin tällaista suhdetta oli, ne olivat ihan hyviä.

Aika onneton kirjoitti:

http://m.suomi24.fi/comment/form/12186958/0

Tällainen aloitus ilmestyi kuin tilauksesta tänään tälle palstalle. Luin tuon ketjun aloittajan linkittämän kirjoituksen ja kuulosti kumman tutulle. Mies, jota tapailen voisi sopia tuohon kuvaukseen. Tosin ihan kaikki asiat eivät ole hänessä esillä kovin räikeästi, mutta moni asia täsmää... Kun sanoin, että hänellä on (ehkä) muitakin ongelmia kuin sitoutumiskammo, niin tarkoitin juuri tuon kirjoituksen kuvaaman tyyppisiä.

Sitoutumiskammo voi olla siihen päälleliimattuna, koska kellepä sitä ei tulisi, jos on aina äärettömän huonoja kokemuksia toisista ihmisistä. (Sitoutumiskammon pohjalla kun on (vääristynyt) tunne omasta arvottomuudesta.)

Lue lisää

Nojoo, osuihan tuo itseenikin aika hyvin, ehkäpä sitten olen tollanen "skitso". Paitsi että kyllä mulla ainakin hermo menee usein ja sen myös näkee kun alkaa tavarat lennellä. Se tässä vaan rasittaa kun muut ei tajua eikä sitä nyt koko maailmallekaan viitsi olla huutamassa että olen tällainen vähän epänormaalimpi tyyppi jolla on tullut vaan paskaa niskaan suurimmassa osassa naisjutuissa niin siksi sitä naista nyt ei vaan ole eikä varmaan tulekaan kun harvemmin tekevät aloitteita tai sitten säikähtävät "kylmyyttäni".

sdgsdgs kirjoitti:

Nojoo, osuihan tuo itseenikin aika hyvin, ehkäpä sitten olen tollanen "skitso". Paitsi että kyllä mulla ainakin hermo menee usein ja sen myös näkee kun alkaa tavarat lennellä. Se tässä vaan rasittaa kun muut ei tajua eikä sitä nyt koko maailmallekaan viitsi olla huutamassa että olen tällainen vähän epänormaalimpi tyyppi jolla on tullut vaan paskaa niskaan suurimmassa osassa naisjutuissa niin siksi sitä naista nyt ei vaan ole eikä varmaan tulekaan kun harvemmin tekevät aloitteita tai sitten säikähtävät "kylmyyttäni".

Lue lisää

Tuo on juuri avainsana; kun muut ei tajua.
On ehkä enempi ymmärryksen puutetta, kuin ettei suhdetta haluaisi.

Mutta mistä mä voi olla varmakaan? Sanoin miehelle vain, että joskus yhteydenotto on vaikeaa kun hänestä ei kuulu mitään, koska en tiedä haluaako hän kuulla minusta. Hän vastasi: "Ei se sitä ole."
Mutta kun miehet eivät tunnetusti SANO, jos ei kiinnosta. Vai?

Aika onneton kirjoitti:

Tuo on juuri avainsana; kun muut ei tajua.
On ehkä enempi ymmärryksen puutetta, kuin ettei suhdetta haluaisi.

Mutta mistä mä voi olla varmakaan? Sanoin miehelle vain, että joskus yhteydenotto on vaikeaa kun hänestä ei kuulu mitään, koska en tiedä haluaako hän kuulla minusta. Hän vastasi: "Ei se sitä ole."
Mutta kun miehet eivät tunnetusti SANO, jos ei kiinnosta. Vai?

Lue lisää

Eipä sitä nyt naisetkaan usein varmaan sano suoraan että "sori nyt et kiinnosta" kun ei se mitään kovin helppoa ole kuin ehkä sellaisille jotka ei yhtään ajattele mitä sanovat.

Entä jos suoraan vaan kysyisit että haluaako mies olla kanssasi tekemisissä ja mikä on ns. pelisuunnitelma? Kun vaikuttaa että vähän kierrellen ja kaarrellen menee tuo asiointi ja jos mies kerran on tällanen tapaus niin siltähän sitten pitää varmaankin kirjaimellisesti kuulustella ja kysellä erikseen kaikki.

sdgsdgs kirjoitti:

Eipä sitä nyt naisetkaan usein varmaan sano suoraan että "sori nyt et kiinnosta" kun ei se mitään kovin helppoa ole kuin ehkä sellaisille jotka ei yhtään ajattele mitä sanovat.

Entä jos suoraan vaan kysyisit että haluaako mies olla kanssasi tekemisissä ja mikä on ns. pelisuunnitelma? Kun vaikuttaa että vähän kierrellen ja kaarrellen menee tuo asiointi ja jos mies kerran on tällanen tapaus niin siltähän sitten pitää varmaankin kirjaimellisesti kuulustella ja kysellä erikseen kaikki.

Lue lisää

Itse kyllä tarpeen vaatiessa (siis jos mies ei sitä itse näytä huomaavan) sanon kyllä. Mitä mä siinä menettäisin? Ja toistakin kohtaan se on reilua. Ensin annan tietysti toiselle mahdollisuuden havaita asian itse.
Mutta en kyllä kysy suoraan missä mennään, se olisi sama kuin ajaisin hänet varmasti kauemmas. Koitan kestää ja antaa ajan kertoa. Tajusin vielä tänään senkin, että mies vaan (ihan pienen aikaa) käyttäytyy huonosti. Onko se vain huonoa käyttäytymistä jostain pöllöstä syystä kuten rankaisen kaikkia naisia koska äitini sanoi erinäisiä asioita kun olin pieni vai onko se hänen todellinen minänsä kiinnostaa minua myös.
Kokeilee ehkä, kenties, myös että josko huonolla käytöksellä saa peloteltua minut pois poikamiehen muuttumattomuutta uhkaamasta. Olishan se varmaan vaikea paikka rakastua kun on aina teroittanut itselleen, ettei mistään mitään tuu. (Itselläni on nuoruudesta ihan omakohtaista kokemusta tästä.)

Myös minä olen nuorempana typeryyttäni käyttäytynyt huonosti, ja silti odottanut, että minusta pidetään. Vaikeita asioita, mutta mielenkiintoisia.

Fggjkouff kirjoitti:

Niin no joo, ymmärrän. Itsellä oli aikoinaan niin vaikeaa saada ylipäätään suhdetta, että olin onnellinen suhteessa, jossa toinen hyväksyi minut ja oli täysjärkinen ihminen. Kerroin kyllä, että mikä tilanteeni on, etten huijannut toista. Parikin tällaista suhdetta oli, ne olivat ihan hyviä.

Lue lisää

Palaan tänne vielä kysymään, että voiko sitoutumiskammon takana olla myös se, ettei ko henkilö ole valmis siihen, mitä toinen haluaa (tai mitä olettaa, että toinen haluaa)? Mutta haluaisi kuitenkin jotain, koska muutenhan ei koittaisi tutustua?

Aika onneton kirjoitti:

Palaan tänne vielä kysymään, että voiko sitoutumiskammon takana olla myös se, ettei ko henkilö ole valmis siihen, mitä toinen haluaa (tai mitä olettaa, että toinen haluaa)? Mutta haluaisi kuitenkin jotain, koska muutenhan ei koittaisi tutustua?

Lue lisää

Kaveri voi olla demiseksuaali ja häntä "pelottaa" että haluat seksiä ennekuin hän on valmis siihen itse.
Häntä voisi rohkaista ja viedä eteenpäin jos ilmaiset että haluat edetä hitaasti ja tutustua puolin ja toisin, etkä loukkaannu tms vaikka hän ei heti sänkyyn haluaisi.

Ota puheeksi kirjoitti:

Kaveri voi olla demiseksuaali ja häntä "pelottaa" että haluat seksiä ennekuin hän on valmis siihen itse.
Häntä voisi rohkaista ja viedä eteenpäin jos ilmaiset että haluat edetä hitaasti ja tutustua puolin ja toisin, etkä loukkaannu tms vaikka hän ei heti sänkyyn haluaisi.

Lue lisää

Tarkistin mitä se tarkoittaa ja olen itsekin sellainen ja se on minusta normaalia. En ymmärrä miten on muita muotoja seksuaalisuudesta edes olemassa. Ihan outo ajatus minulle tuntea vetoa muihin kuin ihmisiin, joihin on romanttisessa mielessä rakastunut. Mutta se on ihan sivuseikka mikä mä olen, enkä enää halua tältä mieheltä mitään, paitsi anteeksipyynnön voisin ottaa, että hän hurmasi minut ja that's it.