Tyhjä olo, tuntuu kuin olisimme pettäneet lapset 2&5 vuotta. Minä haluaisin jatkaa, koska tunteet eivät ole kadonneet (avovaimolla on). Miten lapset selviää kun perhe hajoaa. Joudun muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja lapset jää äidille.
13 vuotta, nyt se päättyy.
hajonnut
3465
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisiko se joka asuu pienemmässä paikassa, muuttaa lähelle isoa edes? Eli kumpikin asuisi muualla kuin peräkorven kannon alla? Vaikka toki monilla on se kotiseuturakkaus.. Sitten kumpikin voisi hoitaa lapsia ja nähdä niin paljon kuin haluaa. Tai voisitko sinä asua lähellä? Töitä on vissiin enemmän isoissa? Etätyö? Yrittäjyys? Skypepuhelut? Muistaminen, kortit, kirjeet, pehmolelu, tapaamiset? Aina voi miettiä uusia ratkaisuja. Miten äitinsä joustaa asiassa? Mitä lakimies sanoi? Miten oma sukusi neuvoo asiassa? Entä kaverit? Oletko isien tukiryhmästä kysynyt neuvoja.
Muutossa ei ole kyse kotiseutu rakkaudesta, kotini on siellä lasten luona. Lasten koti on perhe, tämä asia on rikottu. Asia minkä ihminen jota olen rakastanut tahtoo tuhota. Mielestäni molempien vanhempien tulee panostaa perheeseen, eikä toinen voi olettaa olevansa oikeutettu elämään nuoruutensa uudelleen. Tätä asiaa pidän syynä tunteiden kuolemiseen. Tunnen itse olevani vastuussa lapsille, olenhan tehnyt lapset heidän äitinsä kanssa. Minä en ole saanut keneltäkään neuvoja asiasta, enkä ole luonteeltani johdatettavissa. Avovaimoni on hoitanut asioita selkäni takana ja ollut ehkä vietävissä. Asiat selviävät ajan kanssa.
Jatkuu... Koen ettei asioita ole käyty läpi oikeiden ihmisten kesken (minä-avovaimo). Sitä en tiedä mikä näin pahojen ihmisten mielessä liikkuu. Koko suhteen olen rehellinen, asia johon kaikki perustuu. Elämämme ei aina ole ollut helppoa, mutta olen mielestäni yrittänyt itseni ja perheeni puolesta.