Pelaako läheisesi liikaa massiivisia monen pelaajan verkkoroolipelejä? Miten ongelmallinen pelaaminen vaikuttaa elämääsi?
Teen Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielmaa ongelmallisesta digipelaamisesta läheisten näkökulmasta. Ongelmallisuus perustuu tutkielmassani yksilön kokemuksellisuuteen eikä vaadi virallisempaa määritelmää. Olen kiinnostunut siitä, kuinka ongelmallinen pelaaminen näkyy ja tuntuu läheissuhteessa. Tutkielmani on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Addiction and Images of Time, Space and Body.
Etsin haastateltavakseni täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden läheinen pelaa liikaa tai ongelmallisesti massiivisia monen pelaajan verkkoroolipelejä. Etsimäni henkilöt kokevat pelaamisen vaikuttavan omaan elämäänsä ja ovat jonkinlaisessa sosiaalisessa suhteessa pelaajan kanssa.
Haastattelut toteutetaan kahden kesken haastateltavan kanssa joko kasvokkain tai Skypessä. Haastattelussa keskustellaan teemoittain pelaamisesta, sen muotoutumisesta ongelmalliseksi sekä sen vaikutuksista läheissuhteeseen. Haastateltaville ei makseta palkkiota. Yksityisyyden suojan turvaamiseksi haastatteluaineisto anonymisoidaan, eikä haastateltavien henkilöllisyyttä voida siitä tunnistaa. Vastaan sähköpostilla mahdollisiin lisäkysymyksiin tutkimusta koskien.
Mikäli kiinnostuit, voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse salla.karjalainen(at)helsinki.fi
Salla Karjalainen
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Teen Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielmaa ongelmallisesta digipelaamisesta läheisten näkökulmasta. Ongelmallisuus perustuu tutkielmassani yksilön kokemuksellisuuteen eikä vaadi virallisempaa määritelmää. Olen kiinnostunut siitä, kuinka ongelmallinen pelaaminen näkyy ja tuntuu läheissuhteessa. Tutkielmani on osa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Addiction and Images of Time, Space and Body.
Etsin haastateltavakseni täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden läheinen pelaa liikaa tai ongelmallisesti massiivisia monen pelaajan verkkoroolipelejä. Etsimäni henkilöt kokevat pelaamisen vaikuttavan omaan elämäänsä ja ovat jonkinlaisessa sosiaalisessa suhteessa pelaajan kanssa.
Haastattelut toteutetaan kahden kesken haastateltavan kanssa joko kasvokkain tai Skypessä. Haastattelussa keskustellaan teemoittain pelaamisesta, sen muotoutumisesta ongelmalliseksi sekä sen vaikutuksista läheissuhteeseen. Haastateltaville ei makseta palkkiota. Yksityisyyden suojan turvaamiseksi haastatteluaineisto anonymisoidaan, eikä haastateltavien henkilöllisyyttä voida siitä tunnistaa. Vastaan sähköpostilla mahdollisiin lisäkysymyksiin tutkimusta koskien.
Mikäli kiinnostuit, voit olla minuun yhteydessä sähköpostitse salla.karjalainen(at)helsinki.fi
Salla Karjalainen
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo onkin harvinaisen hyvä tutkimuksen kohde.
"Ongelmallisuus perustuu tutkielmassani yksilön kokemuksellisuuteen eikä vaadi virallisempaa määritelmää"
-Ja täten varsin yhdentekevää.
Mikäli jokainen määrittelee ongelmapelaamisen vain omalta kohdaltaan, ni mitään vertailukohtaa ei silloin ole.
Jollekkin se on kun kumppani pelaa tunnin kerran viikossa ja toiselle se kun kumppani pelaa 6h joka päivä ja kolmannelle ei kumpikaan näistä.
Jotenkin nyt onnistut muodostamaan aiheesta tuottamattoman kehäpäätelmän argumenteilla, jotka itse asiassa perustelevat tämän tutkimuksen.
Perustelusi pointti tuntuu olevan, että "jos joku ei koe tiettyä asiaa ongelmaksi, niin silloin se ei ole kenellekään ongelma".
Tutkimusta ei kannata tehdä mainitsemastasi kolmannesta tyypistä, koska hänelle pelaaminen ei ole ongelma ollenkaan. Mutta koska ensimmäiselle ja toiselle tyypille kumppanin pelaaminen on ongelma kuten itsekin toteat, ja ongelman syntyminen on silloin riippuvainen hänen tulkinnastaan ja kokemuksestaan, jolloin tämä tutkimus on juurikin perusteltu.
Ongelma jää hyvin abstraktiksi jos ei ongelmaa ensin jollain parametreilla pyritä määrittelemään.