Suomen ulkomaalaistaustainen väestö kasvaa nopeaa vauhtia. Vieraskielisten määrä on kasvanut 169 prosenttia vuodesta 2000. Samanaikaisesti suomalaistaustaisen väestön määrä on lisääntynyt vain 1,5 prosenttia.
2000-luvulla suomalaistaustaisten työikäisten (15–64-vuotiaat) määrä on vähentynyt 2,5 prosenttia. Vuosittain se on ollut noin 25 000 henkeä. Samanaikaisesti vieraskielisten työikäisten määrä on miltei kolminkertaistunut. Suomalaistaustaisista työikäisiä on 64 prosenttia koko väestöstä. Maahanmuuttajista työikäisiä on 78 prosenttia – 270 000 maahanmuuttajasta 210 000 on työikäisiä. Maahanmuuttajissa on siis suuri työvoimapotentiaali.
Työikäisten 15–64-vuotiaiden joukkoon kuuluvat työllisten lisäksi myös työttömät ja opiskelijat, ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jääneet, asevelvolliset, kotiäidit ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Maahanmuuttajissakin on tietysti lapsia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, mutta eipä juuri eläkeläisiä.
Maahanmuuttajista vain pieni osa tulee ennalta sovittuun työpaikkaan. Osa tulijoista ei hae välittömästi töitä. Osa tulee Suomeen opiskelemaan, osa perustaakseen perheen suomalaisen tai täällä asuvan ulkomaalaisen kanssa. Osa tulee turvapaikanhakijoina ja osa perheen yhdistämisen vuoksi.
Ulkomailla asuu satoja tuhansia suomalaisia. Suomalaisia ja heidän lapsiaan palaa takaisin Suomeen töihin, opiskelemaan, armeijaan tai eläkepäiviä viettämään. Maahanmuuttaneiden luvuissa he ovat mukana samalla tavalla kuin ulkomaalaistaustaisetkin muuttajat.
Nämä työlle vaihtoehtoiset toiminnat on syystä pitää mielessä, kun keskustellaan maahanmuuttajien työllistymisestä.
Työllisten maahanmuuttajien määrä kolminkertaistunut
Työllisten maahanmuuttajien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla 31 000:sta 98 000:een vuonna 2010. Tällä hetkellä se lienee ylittänyt selvästi 100 000 rajan. Lisäksi Suomessa on arviolta 60 000–70 000 keikkatyötä tekevää ulkomaalaista, jotka eivät näy missään tilastoissa.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyys pysyi kasvussa jopa taantumavuonna 2009. Myös työttömien määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin työllisten määrä. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli 14 000 nyt 26 000.
Kuvio 1. Vieraskieliset 18–64-vuotiaat työlliset ja työttömät
Kuvio 1. Vieraskieliset 18–64-vuotiaat työlliset ja työttömät. Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
Työttömien määrä pysyi 2000-luvun alkuvuodet hyvin vakaana ulkomaalaisväestön kaksinkertaistumisesta huolimatta. Vuoden 2009 taantuma nosti työttömien määrää lähes 8 000:lla eli miltei kaksinkertaiseksi, ja lievä kasvu on jatkunut senkin jälkeen.
Kuviossa 2 on laskettu työllisyysasteita muutamille kieliryhmille. Suomenruotsalaisten työllisyysaste ylittää ainoana hallituksen tavoitteleman 75 prosentin tason. Suomenkielisten työllisyysaste pysyttelee lähes 10 prosenttiyksikköä alempana ja ero on hyvin vakaa.
Kuvio 2. Työllisyysasteen kehitys kieliryhmittäin.
Kuvio 2. Työllisyysasteen kehitys kieliryhmittäin. *Vertailussa mukana olevat Pohjois-Karjalan työllisyysluvut koskevat maakunnan koko väestöä. Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
*Vertailussa mukana olevat Pohjois-Karjalan työllisyysluvut koskevat maakunnan koko väestöä.
Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
Muutamat maahanmuuttajaryhmät – nepalilaiset, virolaiset ja filippiiniläiset – ovat saavuttaneet suomalaisten työllistymistason. Maahanmuuttajaryhmien työllisyys on parantunut nopeammin kuin suomalaisten, mutta se näyttää reagoivan myös taantumaan jyrkemmin kuin suomalaisten työllisyys. Ruotsinkielisten työllisyyskehitys on ollut vakainta.
Kuviossa on mukana myös työllisyydeltään heikoimman maakunnan, Pohjois-Karjalan, työllisyysasteen kehitys. Kun ruotsinkielisten työllisyysaste on yli 75 prosenttia ja kaikkien suomenkielisten lähes 70 prosenttia, Pohjois-Karjalassa työllisyysaste jää 60 prosenttiin. Venäläisten ja vietnamilaisten työllisyysasteet ylittävät 50 prosenttia ja kiinalaisten työllisyysaste on 50 prosentin tuntumassa. Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu näyttää ripeämmältä kuin suomalaisten eli ero on kaventumassa.
- See more at: http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/41/#sthash.61uk0a7u.97Doizxw.dpuf
2000-luvulla suomalaistaustaisten työikäisten (15–64-vuotiaat) määrä on vähentynyt 2,5 prosenttia. Vuosittain se on ollut noin 25 000 henkeä. Samanaikaisesti vieraskielisten työikäisten määrä on miltei kolminkertaistunut. Suomalaistaustaisista työikäisiä on 64 prosenttia koko väestöstä. Maahanmuuttajista työikäisiä on 78 prosenttia – 270 000 maahanmuuttajasta 210 000 on työikäisiä. Maahanmuuttajissa on siis suuri työvoimapotentiaali.
Työikäisten 15–64-vuotiaiden joukkoon kuuluvat työllisten lisäksi myös työttömät ja opiskelijat, ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jääneet, asevelvolliset, kotiäidit ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Maahanmuuttajissakin on tietysti lapsia, opiskelijoita, työttömiä ja kotiäitejä, mutta eipä juuri eläkeläisiä.
Maahanmuuttajista vain pieni osa tulee ennalta sovittuun työpaikkaan. Osa tulijoista ei hae välittömästi töitä. Osa tulee Suomeen opiskelemaan, osa perustaakseen perheen suomalaisen tai täällä asuvan ulkomaalaisen kanssa. Osa tulee turvapaikanhakijoina ja osa perheen yhdistämisen vuoksi.
Ulkomailla asuu satoja tuhansia suomalaisia. Suomalaisia ja heidän lapsiaan palaa takaisin Suomeen töihin, opiskelemaan, armeijaan tai eläkepäiviä viettämään. Maahanmuuttaneiden luvuissa he ovat mukana samalla tavalla kuin ulkomaalaistaustaisetkin muuttajat.
Nämä työlle vaihtoehtoiset toiminnat on syystä pitää mielessä, kun keskustellaan maahanmuuttajien työllistymisestä.
Työllisten maahanmuuttajien määrä kolminkertaistunut
Työllisten maahanmuuttajien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla 31 000:sta 98 000:een vuonna 2010. Tällä hetkellä se lienee ylittänyt selvästi 100 000 rajan. Lisäksi Suomessa on arviolta 60 000–70 000 keikkatyötä tekevää ulkomaalaista, jotka eivät näy missään tilastoissa.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyys pysyi kasvussa jopa taantumavuonna 2009. Myös työttömien määrä on kasvanut, mutta hitaammin kuin työllisten määrä. Vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli 14 000 nyt 26 000.
Kuvio 1. Vieraskieliset 18–64-vuotiaat työlliset ja työttömät
Kuvio 1. Vieraskieliset 18–64-vuotiaat työlliset ja työttömät. Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
Työttömien määrä pysyi 2000-luvun alkuvuodet hyvin vakaana ulkomaalaisväestön kaksinkertaistumisesta huolimatta. Vuoden 2009 taantuma nosti työttömien määrää lähes 8 000:lla eli miltei kaksinkertaiseksi, ja lievä kasvu on jatkunut senkin jälkeen.
Kuviossa 2 on laskettu työllisyysasteita muutamille kieliryhmille. Suomenruotsalaisten työllisyysaste ylittää ainoana hallituksen tavoitteleman 75 prosentin tason. Suomenkielisten työllisyysaste pysyttelee lähes 10 prosenttiyksikköä alempana ja ero on hyvin vakaa.
Kuvio 2. Työllisyysasteen kehitys kieliryhmittäin.
Kuvio 2. Työllisyysasteen kehitys kieliryhmittäin. *Vertailussa mukana olevat Pohjois-Karjalan työllisyysluvut koskevat maakunnan koko väestöä. Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
*Vertailussa mukana olevat Pohjois-Karjalan työllisyysluvut koskevat maakunnan koko väestöä.
Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus
Muutamat maahanmuuttajaryhmät – nepalilaiset, virolaiset ja filippiiniläiset – ovat saavuttaneet suomalaisten työllistymistason. Maahanmuuttajaryhmien työllisyys on parantunut nopeammin kuin suomalaisten, mutta se näyttää reagoivan myös taantumaan jyrkemmin kuin suomalaisten työllisyys. Ruotsinkielisten työllisyyskehitys on ollut vakainta.
Kuviossa on mukana myös työllisyydeltään heikoimman maakunnan, Pohjois-Karjalan, työllisyysasteen kehitys. Kun ruotsinkielisten työllisyysaste on yli 75 prosenttia ja kaikkien suomenkielisten lähes 70 prosenttia, Pohjois-Karjalassa työllisyysaste jää 60 prosenttiin. Venäläisten ja vietnamilaisten työllisyysasteet ylittävät 50 prosenttia ja kiinalaisten työllisyysaste on 50 prosentin tuntumassa. Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu näyttää ripeämmältä kuin suomalaisten eli ero on kaventumassa.
- See more at: http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/41/#sthash.61uk0a7u.97Doizxw.dpuf
Vastaukset 1
Vanhimmat
??