Olen 25-vuotias nainen, ja koskaan kukaan ei ole lähestynyt minua. Siis pyytänyt kahville, osoittanut muuten kiinnostusta tms. Ei kertaakaan, ei missään olosuhteissa. Olen koettanut miettiä syitä tähän, mutta en oikein ole keksinyt. Mielestäni olen suht tavallinen.
Olisiko syy ulkonäössä? Pohdin tätä pitkään. En meikkaa enkä pukeudu viimeisimmän muodin mukaisesti, mutta mielestäni olen suht normaalin näköinen. Silmät eivät katso kieroon, hampaat ovat suorassa, iho ei näytä pannupizzalta. Ylipainoakaan ei ole. Olen ehkä vähän huolimaton (en jaksa panostaa näyttävään pukeutumiseen), mutta en minä mielestäni suohirviön tieteellistä määritelmää täytä.
Olisiko syy sitten elintavoissa? Ehkä. En juo alkoholia enkä polta tupakkaa. Se sulkee aika monista sosiaalisista ympyröistä pois. En myöskään pidä ohjatusta liikunnasta. Hoidan kuntoani kävelemällä joka päivä noin 10 km, mutta ohjatuille jumppatunneille ja ahdistaville kuntosaleille minua ei saa. Onko tämä sitten miesten silmissä ihan valtava miinus?
Tai olenko sitten jotenkin epänaismainen? Varmaan. Minulla on todella pienet tissit, enkä pidä "stereotyyppisistä" naisten jutuista, kuten muodista, koruista, meikeistä, naistenlehdistä, parisuhdehöpöttelystä, kokkailusta, lapsista, käsitöistä... mitä näitä on. Olen enemmän kiinnostunut tekniikasta ja arkeologiasta, luonnontieteistä ja ohjelmoinnista. Silti... En jotenkin jaksa uskoa, että minua tämänkään takia karteltaisiin.
Olisinko sitten vain sosiaalisesti kyvytön? Minun on vaikea tutustua uusiin ihmisiin, muistaa uusia kasvoja, ymmärtää ihmisten pieniä eleitä. Minulle puhuttaessa ei vihjailut auta, asiat pitää sanoa suoraan. Mutta kai tällaisia ihmisiä on muitakin? Minun on myös vaikea puhua monista "yleisistä" aiheista, koska mielenkiinnon kohteeni liittyvät enimmäkseen vähän vähemmän mainstream-juttuihin (vaikka kielihistoriaan).
Tai olisiko syy koulutuksessa? Suoritan toista yliopistotutkintoani. Moniin opiskeluajan ns. paskaduuneihin alkaa olla näillä papereilla vaikea päästä, koska olen mukamas ylikoulutettu. Olisinko kouluttanut itseni ulos myös parisuhdemarkkinoilta? Ehkä, mutta tämä ei kyllä selitä, miksi menestykseni parisuhderintamalla on ollut niin köyhää jo ENNEN yliopistoa...
Tai olisiko kyse sittenkin rahasta? Opiskelijathan ovat tunnetusti köyhiä. Ehkä ihmiset pelkäävät, että tarraan heidän rahoihinsa kiinni kuin iilimato. Toisaalta, jos raha on niin merkitsevä tekijä ihmisille, niin kai joku huolisi tällaisen parin vuoden sisään valmistuvan lääkärin? -_-
Osaatteko antaa osviittaa, mistä tämä surkuhupaisa menestykseni parisuhderintamalla voisi johtua? Jostain luettelemastani syystä, vai kenties jostain muusta? Olisi kiva saada selville, miksi en kelpaa kellekään.
Olisiko syy ulkonäössä? Pohdin tätä pitkään. En meikkaa enkä pukeudu viimeisimmän muodin mukaisesti, mutta mielestäni olen suht normaalin näköinen. Silmät eivät katso kieroon, hampaat ovat suorassa, iho ei näytä pannupizzalta. Ylipainoakaan ei ole. Olen ehkä vähän huolimaton (en jaksa panostaa näyttävään pukeutumiseen), mutta en minä mielestäni suohirviön tieteellistä määritelmää täytä.
Olisiko syy sitten elintavoissa? Ehkä. En juo alkoholia enkä polta tupakkaa. Se sulkee aika monista sosiaalisista ympyröistä pois. En myöskään pidä ohjatusta liikunnasta. Hoidan kuntoani kävelemällä joka päivä noin 10 km, mutta ohjatuille jumppatunneille ja ahdistaville kuntosaleille minua ei saa. Onko tämä sitten miesten silmissä ihan valtava miinus?
Tai olenko sitten jotenkin epänaismainen? Varmaan. Minulla on todella pienet tissit, enkä pidä "stereotyyppisistä" naisten jutuista, kuten muodista, koruista, meikeistä, naistenlehdistä, parisuhdehöpöttelystä, kokkailusta, lapsista, käsitöistä... mitä näitä on. Olen enemmän kiinnostunut tekniikasta ja arkeologiasta, luonnontieteistä ja ohjelmoinnista. Silti... En jotenkin jaksa uskoa, että minua tämänkään takia karteltaisiin.
Olisinko sitten vain sosiaalisesti kyvytön? Minun on vaikea tutustua uusiin ihmisiin, muistaa uusia kasvoja, ymmärtää ihmisten pieniä eleitä. Minulle puhuttaessa ei vihjailut auta, asiat pitää sanoa suoraan. Mutta kai tällaisia ihmisiä on muitakin? Minun on myös vaikea puhua monista "yleisistä" aiheista, koska mielenkiinnon kohteeni liittyvät enimmäkseen vähän vähemmän mainstream-juttuihin (vaikka kielihistoriaan).
Tai olisiko syy koulutuksessa? Suoritan toista yliopistotutkintoani. Moniin opiskeluajan ns. paskaduuneihin alkaa olla näillä papereilla vaikea päästä, koska olen mukamas ylikoulutettu. Olisinko kouluttanut itseni ulos myös parisuhdemarkkinoilta? Ehkä, mutta tämä ei kyllä selitä, miksi menestykseni parisuhderintamalla on ollut niin köyhää jo ENNEN yliopistoa...
Tai olisiko kyse sittenkin rahasta? Opiskelijathan ovat tunnetusti köyhiä. Ehkä ihmiset pelkäävät, että tarraan heidän rahoihinsa kiinni kuin iilimato. Toisaalta, jos raha on niin merkitsevä tekijä ihmisille, niin kai joku huolisi tällaisen parin vuoden sisään valmistuvan lääkärin? -_-
Osaatteko antaa osviittaa, mistä tämä surkuhupaisa menestykseni parisuhderintamalla voisi johtua? Jostain luettelemastani syystä, vai kenties jostain muusta? Olisi kiva saada selville, miksi en kelpaa kellekään.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Parin vuoden sisään valmistuvan lääkärin, vaikka olet vasta 25 ja jo valmiiksi maisteri?
Ihan mahdollista
Kuvaat ulkonäköäsi suht normaaliksi, olet luultavasti normaalin näköinen. Normaalin näköisiä naisia ei miehet juuri lähesty, ellei hae vain seksiä. Unohda se, että miehrn pitää lähestyä ja lähesty itse miehiä. Psykologian mukaan paras vaihtoehto parinvalinnassa on löytää pariksi mies joka on ulkonäöltään samaa luokkaa ja suurin osa ihmisistä oppii tämän ennemmin tai myöhemmin.
Olin juuri aikeissa sanoa saman, mutta ehdit ensin.
Naisen pitää olla vähintään nätiksi luokiteltava, että miehet lähestyy, palstan poikien inttämisestä huolimatta tavis-nainen ei saa aloitteita. Jos vain odotat, että mies ottaa kontaktia, niin saat olla lopunkin elämääsi yksin. Sitä ei vain yksinkertaisesti tapahdu vain tavallisen/normaalin näköisille naisille.
Kokeile nettiä, jos et baarissa uskalla lähestyä. Tosin baarissa on se riski, että jos lähestyt, mies käyttää sinua vain seksiin, vaikka ei olisikaan yhtään kiinnostunut.
Syy ei ole ulkonäössäsi, ammatissasi, pukeutumisessasi, elintavoissasi, Kyvyyttömyydessäsi vaan ainoastaan siinä että miehet pelkäävät saada pakkeja tietäen naisten nirsouden. Naisille ei kelpaa nykyään mikään tavis mies vaikka oot itse tavis ja siksi ei kannata naisia lähestyä.
Tavisnaiset kovia antamaan törkeitä pakkeja. Ei tavismies enää uskalla tehdä mitään. Käytännössä treffeille pyyntö on verrattavissa seksuaaliseen ahdisteluun, jos pyytäjänä on tavismies. Joku panorinkiä pyörittävä jyystärikarju kyllä uskaltaa lähestyä tietysti.
Tasojärjestelmää ei muuta Suomessa kuin se että kykenee löytämään ulkomailta kauniimman puolison mitä itse on.
On se vaan kumma.
Niin mikä se salaseura on jossa tytöille opetetaan miesten naamojen jaottelu?
Eikös me kaikki saada itse tuntea minkä näköisen ihmisen kanssa olisi onnellinen?
Miehet eivät lähesty ketään, eivät ainakaan kauniita naisia, taviksia ehkä.
Onneksi se ei haittaa, sillä nykypäivänä voit itse lähestyä miehiä. Rohkaistu ja tee aloite, siten voit paremmin valita sen miehenkin itse, johon tutustut.
.-.-.-.-, satuin menemään 18-vuotiaana yliopistoon. Tein maisterin viidessä vuodessa, eli valmistuin 23-vuotiaana. Vikana maisterivuonna aloitin myös lääkiksen, eli tein kahta tutkintoa yhtä aikaa. Kolmisen vuotta on nyt lääkistä jäljellä. Eikö se ole osapuilleen "parin vuoden sisään"?
Kelpaisit oikein hyvin. Miksi et itse tekisi aloitetta?
Lisäksi uskaltaisin veikata, että huono menestyksesi johtuu siitä, että et ole kovin "tavoitettavissa" (jos et käy baareissa, eikä sulla ole jotain deitti-ilmoitusta tms.) ja toisekseen siitä että se kohderyhmä joka sinusta tykkäisi on varmasti aika ujoja miehiä.
Miten pukeudut ihan konkreettisesti?
Itse olen huomannut, että olen "näkymätön" pukeutuneena farkkuihin ja ylisuureen parkaan, ilman meikkiä, tukka letillä, ehkä pipokin ja rillit päässä. Toisena päivänä hameessa, saappaissa ja tykoistyvässä villakangastakissa, meikattuna, silmissä piilarit ja tukka auki, saankin aloitteita. Oikeastaan jollain hyvin pienillä ja itselle triviaaleilla asioilla näyttää olevan merkitystä. Naisellisuus on ilmeisesti suurimmalle osalle miehistä näkyvää pintaa, kun itselle se ei oikeastaan merkitse mitään siinä naisellisuuden kokemuksessa.
Pukeudun kuten parhaalta tuntuu. En siis hameisiin, koska ne ovat hirveitä käyttää. Silmälaseja ei ole, ja näin lyhyitä hiuksia ei paljon letitellä. Paidoista käytän niitä, mitkä sattuvat silmää miellyttämään... yleensä tyköistuvia yksivärisiä puuvillapaitoja trumpettihihoilla. Kauluspaitoja tms. en voi käyttää, ne eivät istu näin pienitissiselle.
Mitä tulee meikkiin, niin en ole sitä koskaan käyttänyt (enkä aio aloittaakaan). Saan luvan kelvata ilman. Ihoni ärtyy helposti kemikaaleista, ja pelkkä päivittäinen ihon peruspuhdistus aiheuttaa välillä kirvelyä. Toisaalta koen alentavaksi pelkän ajatuksenkin, että joutuisin feikkaamaan ulkonäköäni kelvatakseni jollekulle. Toisin sanoen: jos en kelpaa ilman meikkiä, niin olen mieluummin yksin.
Meikkaaminen on ihan yliarvostettua, nainen voi olla minusta ainakin ihan kaunis luonnollisenakin. Yleensä se on niinpäin, että jos on muutenkin kauhean ruma niin ei se siitä meikillä muuksi muutu ja kaunis on kaunis ilman meikkejäkin.
Meikkaamattomuus, epämuodikkuus, huolimattomuus eivät haittaa.
Tupakoimattomuus ja raittius ovat plussia.
Liikut ihan tarpeeksi.
Pienet tissit tuskin montaakaan haittaavat.
Stereotyyppisisä naisten juttuja ei kestä kukaan mies minuuttia kauempaa, joten sekin on plussa ettet lässytä sellaisia.
Kiinnostuksen kohteesi ovat plussaa.
Tuskinpa kellekään on kynnyskysymys koulutuksesi saati köyhyytesi :D
Miehetkin ovat suoria, eivätkä keskimäärin pelaile yms joten on kirjoittamasi perusteella todella vaikea arvailla mistä kusee.
Yleensä kun kaltaisillasi on hillitön menekki.
Surkuhupaisuus johtuu jostain mitä et ole maininnut, mitä et tiedosta.
Siis ihan oikeassa elämässä tämän kaltaisilla naisilla ei tosiaan ole hillitöntä menekkiä, harvemmin on menekkiä ollenkaan! Myös minä täyttäisin kaikki nuo kohdat(joskaan en ole lääkäri, mutta akateeminen kuitenkin), mutta miesten tekemät aloitteet: tasan 1. Ja olin silloin 11 ja mies aikuinen ja pelästyin kuollakseni. :D
Ja avainsanat siihen on tavallinen ulkonäkö. Se ei vain riitä. Tavallisien näköisellä naisella ei ole menekkiä, oli hän sitten muilta ominaisuuksiltaan millainen tahansa. Tavallisen näköisen naisen on itse tehtävä työtä saadakseen mies ja sekään ei takaa menestystä.
Ap.; kelpaisit varmasti kenelle tahansa naiselle, mutta miesten suhteen ongelma on ulkonäössä. Normaali ei ole tarpeeksi hyvä miesten lähestymisiä ajatellen. Sinun on joko parannettava ulkonäköäsi tai iskettävä itse mies.
Yks syy miksi en itse lähestyisi ketään akateemista naista, koska he tuntuvat vaativan mieheltäkin kouluja. Itse en ole juuri mitään opiskellut.
Suomessa se ei ole kovin realistista, akateemisista nykyään niin suuri osa on naisia. Ei minua ainakaan haittaisi, jos miehellä olisi vain amk-koulutus tai vaikka vain amiskin, tosin tyhmää/sivistymätöntä miestä en huolisi. Mutta ei se aina ole koulutuksesta kiinni.
Ja eihän sitä akateemisuutta päällepäin näe, joten ei se voi siitä johtua, ettei miehet lähesty.
AP kieltämättä vaikuttaa sellaiselta kolkolta "naiselta" joka tavoittelee lähinnä opiskelumenestystä. Lisäksi jos hän on niin sosiaalisesti kyvytön kuin sanoo olevansa, niin ties vaikka ei edes tajuaisi, jos joku mies tulee tekemään tuttavuutta?
Itse aikoinaan menin suoraan töihin oppisopimuksella ja nykyään olen työtön menin takaisin opiskelemaan. Ei silloin nuorempana kiinnostanut koulut.
Taitaa aloittaja olla... aiiiika asssburger?
https://www.youtube.com/watch?v=xkrTUGI8V9Y
Muita syitä on vaikeaa keksiä.
Netistä tosin saa kuka tahansa nainen seuraa. Eikä tartte tehdä itse (edelleenkään...) aloitteita.
Siltä vaikuttaa, en viittinny kyllä itte mainita.
Kuule. Vaihda alaa. Luotaantyöntävä lääkäri on viimeiseksi parasta potilailleen. Lääkärin pitäisi olla luonnostaan empaattisen luoksekutsuva, jotta potilaiden olisi helppo avautua, ja kertoa vaivoistaan.
Kyllä minusta kuulostaa, että se syy olet sinä, joka olet täysin aloitekyvytön ja laiska lähestymään toista ihmistä parisuhdemarkkinoilla. Suhtaudutko yhtä kalsasti eläimiin? lapsiin? vanhuksiin? Monenko vieraan vanhuksen kanssa olet avannut keskustelun viimeisen vuoden aikana?
Tiedätkö, ei ketään muutakaan ole kotoaan tultu kosimaan. Kielihistoriasta tuskin kukaan avaa keskustelua, koskaan...........sori.
Surkea provoaloitus.
niin, ja vielä tämän mies provoautomaatin tekemä, jolla on aikaa tutkia muiden taustoja, laatia ja miettiä siitä sitten omakuvitteinen persoona aloitus.
lottamari taitaa nyt pelätä kilpailua.
Aha,,no jos niin haluat, pelätään sitten.
http://www.youtube.com/watch?v=CevxZvSJLk8
https://www.youtube.com/watch?v=vQXzude1QFE
Laita kuva niin varmasti asia selviää, sähköpostiosoite esiin niin voin ottaa yhteyttä
Veikkaisin että ongelmasi ei ole ollenkaan ulkonäössä vaan introvertissa luonteessa ja sivistyneisyydessa. Suurin osa ihmisistä sattuu olemaan omaa ääntään rakastavia BB:n katselijoita, jotka hallitsevat small talkin, mutta eivät tiedä maailmasta juuri mitään. Mun mielestä tossa sun kuvauksessa oli ainakin lähes pelkkää plussaa.
Ei minuakaan kukaan ole lähestynyt. Miehillä se on yleisempää ja naiset kyllä sais seuraa jos lähestyisivät itse. Miehet ei varmaan nykyään lähesty naisia koska tietävät että pakit tulee jos ei näytä brätt pittiltä tai vin dieseliltä.
Kyllä minä tarkkaan harkitsen nykyään että lähestynkö naisia ja pitää katsoa eleitä ja pitää olla varma että haluaako naiset että tulen juttelee. Ei sitä jaksa enää kovin monia pakkeja saada.
seurasin tuossa taas viikonloppuna baareissa miten jotkut urheat normaalin oloiset miehet tekivät aloitteita ja saivat järjestään pakit. Kauhiaa katsottavaa oikeastaan, kun ajattelee, että aloitteenteko vaatii aina rohkeutta ja sitten se kuitenkin johtaa usein jopa nöyryytykseen.
Kamalaa tuollainen ylivarovaisuus. Mikä niissä pakeissa nyt niin pelottavaa on? Ihan normaaliahan on toisen kieltäytyä, jos ei kiinnosta. Ei siitä pidä loukkaantua. Ehkä olet yliarvioinut viehätysvoimasi ja yrittänyt superkaunottaria. Taviksille luulisi kelpaavan, jos sinä ja elämäsi on kunnossa.
Seurasit vieressä ja et sitten itse kuitenkaan uskaltanut mitään tehdä? Tuskin kovin iso prosentti pakeista on mitenkään nöyryyttäviä. Kaikki eivät ole baareissa haku päällä.
toisinaan teen kyllä aloitteita, mutta nyt olin ihan vaan vetämässä viinaa kaverin kanssa. Baareissa yksikään nainen ei ole hakupäällä, siksi miesten kannattaa keskitty ihan rauhassa ryypiskelyyn ja paskan jauhamiseen;)
Vin Dieselin näköinen olis kyllä hyvä!
Miksi et itse lähesty?
Naiset ei tee aloitteita..Vaan miesten pitää tehdä kaikki.
Arvioisin että tapauksessasi on kyse enemmän kohtaanto-ongelmasta kuin kelpaamattomuudesta.
Jos olet kiinnostunut jostakin miehestä, osoita se hänelle. Esim. hymyilemällä. Sinusta tuskin muutoin saa sellaista kuvaa että olisit aktiivisesti seuraa hakemassa. Juoksentelet vaan mettissä yksinäsi etkä meikkaa.
Itse olin hyvin samanlainen simpukka kuin sinä nuorempana. Horoskooppimerkki Neitsyt teettää sellaista. Pahimmat ujoudet meni ohi kun aloin vetämään viinaa ja röökaamaan. Nyt olenkin niitä "toisen laidan" sinkkumiehiä. Ei ole hyvä tämäkään.
jos sinulla 500 000 euron sijoitusomaisuus.
Tunnistan itseni osittain aloituksesta. Olen sellainen tavallinen pallinaama, onneksi kuitenkin hoikka enkä kasvoiltani mitenkään epämuodostunut. Olin ja olen edelleen sen verran epäsosiaalinen, etten ollut oikein missään saatavilla eikä minua lähestytty. Jouduinkin itse tekemään aloitteen, mutta se oli kyllä loppujen lopuksi ihan naurettavan helppoa. Lähestyin eräällä nettifoorumilla samanoloista kiinnostavaa miestä ja kysyin haluaisiko hän jutella kahden kesken pikaviestipalvelussa. Netissä tällaisen sosiaalisesti kömpelönkin oli helppo jutella rennosti ja tutustua. Noin puolen vuoden kuluttua tapasimme oikeassa elämässä, ja nyt olemme usean vuoden yhdessäolon jälkeen menossa naimisiin.
Vaikkei minulla ole kokemusta varsinaisesta nettideittailusta, suosittelen nettiä lähestymiskanavana. Se vaatii naisen osalta todennäköisesti aika pienen sijoituksen. Kuten joku aiemmin jo kirjoittkin, ei tavisnaista tulla kotoa hakemaan. Tavisnaisen täytyy joko olla hyvin sosiaalinen ja liikkua paljon ihmisten ilmoilla tai olla itse jollain tavalla aloitteellinen.
Ei pitäisi yleistää mutta minusta Suomalaiset miehet harvoin tekee aloitteita elleivät he ole AIVAN 110% varmoja sinun kiinnostuksestasi heitä kohdaan. Ovat aika ujoja. Itse olen tehnyt paljon aloitteita ja osoittanut olevani kiinnostunut, tai no oikeastaan olen ollut kiinnostunut heh ja jutellut paljon kiinnostuksen kohteelle aina mahdollisuuden tullessa kahden kesken, kertoillut itsestäni kaveripohjaisesti, tutustunut tyyppiin jne. Jossain vaiheessa on sitten mies pyytänyt ulos tai jos ei saa aikaiseksi niin minä itse kysynyt lähtiskö kaffelle tai leffaan tms.
Oletko löytänyt ketään oman alasi tyyppiä joka kiinnostaisi ja edennyt flirttailemaan ja vihjailemaan tälle sopivasti asiasta? Tutustunut ensin kaveripohjalta? Tyrkytä itsesi kiinnostavan miehen seuraan aina tilaisuuden tullessa! Juttuhan menee niin että kiinnostus voi joko syttyä tai jäädä syttymättä. Jos ei töissä/koulussa tunnu löytyvän ketään niin ei muuta kuin netin keskustelupalstoille juttelemaan niistä aiheista jotka sinua kiinnostaa niin törmäät samanhenkisiin ihmisiin.
Ja flirtillähän siis meinaan ihan vaan että hymyilet kauniisti, katsot välillä silmiin, huomioit, tervehdit ja juttelet niitä näitä ja nauratte yhdessä.
Tekniikasta, arkeologiasta, luonnontieteistä ja ohjelmoinnista kiinnostunut akateemisia opintoja tekevä järkevän ja vähän introvertin oloinen nuori nainen kuullostaa kyllä erittäinkin mielenkiintoiselta tapaukselta. Terveet elämäntavat ja käytännöllinen pukeutuminen ovat pelkkää plussaa.
Kokemuksesta voin sanoa ainakin sen, että havaintosi pätee toisinpäinkin. Olen sinua muutaman vuoden vanhempi mies, taustani, elämäntapani ja kiinnostuksenkohteeni samanlaisia kuin luettelemasi, enkä ole koskaan kiinnostunut "stereotyyppisistä" miesten jutuista. Eikä kukaan nainen ole vastaavasti koskaan juurikaan osoittanut kiinnostusta minua kohtaan. Nettideittailun lopetin turhauduttuani siihen, että en saanut minkäänlaista kipinää tai tunteiden paloa herätettyä tapaamissani naisissa.
Osa ongelmaa on ehkä siinä, että rakkaus on omanlaisensa hulluuden muoto, johon rauhallisten järki-ihmisten on vaikea heittäytyä. Introvertti luonne on tekijä, joka saa tällaisen ihmisen helposti vaikuttamaan kylmältä ja vaikeasti lähestyttävältä ulkopuolisten silmissä. Ja lopuksi, ihmiset jotka eivät seuraa stereotyyppisiä sukupuolirooleja ja ovat kiinnostuneita vähän erikoisemmista asioista, vaikuttavat pikemminkin omituisilta kuin haluttavilta kumppaneilta keskivertojen vastakkaisen sukupuolen edustajien silmissä. Suosittelisin sinua kirjoittamaan samalla tyylillä (mutta vähän positiivisemmin) itsestäsi ilmoituksen jollekin nettideittisivulle. Kaltaisiasi on suhteellisesti siinä määrin vähemmän naisten kuin miesten joukossa, että saisit varmasti mielenkiintoisia yhteydenottoja (sekä joitain aika pimeitä, mutta se on hinta, joka netissä kirjoittelusta on maksettava).
Voi sua,ole oma ittesi jos haluat rakkautta..? Ihan tosi..en halua että(vielä) tiedät minkälaisia miehet(oikeasti) on..Naiset on suuniteltu sinisilmäisiksi(nuorena),että me lisäännyttäisiin....Karu totuus..En(ehkä) olis tehny kuin korkeintaan yhden tyttölapsen tänne kärsimään miesten tekosista,jos olisin tienny silloin minkälaisia miehet OIKEASTI ovat...
Naisia harmittaa kun miehet ei lähesty jotta naiset sais antaa enemmän pakkeja. Naiset kiusaa miehiä näin että miehen itsetunto lopahtaa kaivon pohjalle.
"Minulla on todella pienet tissit"
Tuosta ei kyllä kannata kauheasti erikseen huudella miesseuraa hakiessasi.