Näinkö meille opetetaan?

Niinpä. Virhe on kyllä näköjään jo korjattu.

Oikolukijoista ei niinkään ole kyse, pikemminkin tarkistustyöstä: jonkun muun kuin toimittajan itsensä (esimerkiksi kollegan tai pomon tai erikseen palkatun tarkastajan) pitäisi lukea juttu kunnolla läpi ennen julkaisua. Mutta siihen ei tietenkään ole varaa useimmissa lehdissä.

Käytännössä nettitekstien kielentarkistusta on joukkoistettu: jos joku valittaa, niin sitten korjataan, jos viitsitään. Fiksuimmat firmat saattavat jossain vaiheessa keksiä, että voi tarjota nopeimmille korjaajille jonkin palkkion, joka ei firmalle paljoa maksa mutta innostaa ihmisiä tekemään toimittajien työtä. (Esimerkiksi alennuskuponkeja tai julkisia kunniamainintoja.)

Itse en viitsisi huomautella moisesta, kun kaikesta näkee, että koko uutinen on hätäisesti kirjoitettu. Kirjoitusvirheitä, häiritsevää tautofoniaa, kehno otsikko – toimittajalla ei ole ollut aikaa kirjoittaa lyhyttä otsikkoa, joten lukijat joutuvat tyytymään pitkään. Hassu lipsahdus kuten ”eivätkään” oikeastaan sopii tyyliin ja antaa selvän signaalin huolimattomuudesta.

>Nykyisin ei vaan enää ole oikolukijoita lapsuksia korjaamassa.

Vaan vai vain?

Väärinkäytettyjen sanojen listalla varsin korkealla, sanoisin! Sorrun toki samaan virheeseen silloin tällöin itsekin.

Ei vaan ei vain kirjoitti:

>Nykyisin ei vaan enää ole oikolukijoita lapsuksia korjaamassa.

Vaan vai vain?

Väärinkäytettyjen sanojen listalla varsin korkealla, sanoisin! Sorrun toki samaan virheeseen silloin tällöin itsekin.

Lue lisää

Vain, pitäiskö olla jotain muitakin kuin oikolukijoita.

vaan vaan kirjoitti:

Vain, pitäiskö olla jotain muitakin kuin oikolukijoita.

Jotain muitakin, vai joitain muitakin?

Missä ammattikäyttöön suunnitellussa tekstinkäsittelysovelluksessa on suomen kielen kieliasun tarkistus?

Kollimaattori kirjoitti:

Missä ammattikäyttöön suunnitellussa tekstinkäsittelysovelluksessa on suomen kielen kieliasun tarkistus?

Microsoft Office Wordissa. Sen maksuttomiin kilpailijoihin taas saa Voikon. Kumpikin ilmoittaa sanan "eivätkään" virheelliseksi.

Ongelma on siinä, että toimittajat kirjoittavat tekstiä muilla välineillä kuin tekstinkäsittelyohjelmilla, esimerkiksi suoraan taitto-ohjelmaan tai sitten jollain editorilla tiedostoon tekstin, joka heitetään sellaisenaan taitto-ohjelmaan. Taitto-ohjelmissa ei yleensä ole kieliasun tarkoistusta.

On myös mahdollista, että toimittajat käyttävät Wordiä mutta eivät suostu pitämään kieliasun tarkistusta käytössä. Tähän aikanaan auttaa, kun julkaisijat huomaavat ottaa käyttöön kepin: kymppi ja moka. Eli jokaisesta selvästä virheestä, joka olisi voitu havaita tarkistusohjelmalla, toimittajan tai avustajan palkka tai palkkio putoaa kymmenellä eurolla.

Yucca kirjoitti:

Microsoft Office Wordissa. Sen maksuttomiin kilpailijoihin taas saa Voikon. Kumpikin ilmoittaa sanan "eivätkään" virheelliseksi.

Ongelma on siinä, että toimittajat kirjoittavat tekstiä muilla välineillä kuin tekstinkäsittelyohjelmilla, esimerkiksi suoraan taitto-ohjelmaan tai sitten jollain editorilla tiedostoon tekstin, joka heitetään sellaisenaan taitto-ohjelmaan. Taitto-ohjelmissa ei yleensä ole kieliasun tarkoistusta.

On myös mahdollista, että toimittajat käyttävät Wordiä mutta eivät suostu pitämään kieliasun tarkistusta käytössä. Tähän aikanaan auttaa, kun julkaisijat huomaavat ottaa käyttöön kepin: kymppi ja moka. Eli jokaisesta selvästä virheestä, joka olisi voitu havaita tarkistusohjelmalla, toimittajan tai avustajan palkka tai palkkio putoaa kymmenellä eurolla.

Lue lisää

Pahoillani, eipä tullut tarkastettua sanan "eivätkään", kuten myös "kumarretuksitulemattomuuttaan" jäävän kiinni jo LibreOfficen oikolukuun.

Kieliasun tarkistus toki on aivan eri asia. Poistin aikoinani MS Wordistä kieliasun tarkistuksen sen nalkuttaessa passiivinkäytöstä, joka suomen kielessä on normaali ilmaisutapa. MS Word olisi halunnut minun alkavan säsättämään kuin Mika Häkkinen: "Sä tulet mutkaan kolmesataa lasissa ja sulta menee apraitti (upright). Mitä sä teet?"

Yucca kirjoitti:

Microsoft Office Wordissa. Sen maksuttomiin kilpailijoihin taas saa Voikon. Kumpikin ilmoittaa sanan "eivätkään" virheelliseksi.

Ongelma on siinä, että toimittajat kirjoittavat tekstiä muilla välineillä kuin tekstinkäsittelyohjelmilla, esimerkiksi suoraan taitto-ohjelmaan tai sitten jollain editorilla tiedostoon tekstin, joka heitetään sellaisenaan taitto-ohjelmaan. Taitto-ohjelmissa ei yleensä ole kieliasun tarkoistusta.

On myös mahdollista, että toimittajat käyttävät Wordiä mutta eivät suostu pitämään kieliasun tarkistusta käytössä. Tähän aikanaan auttaa, kun julkaisijat huomaavat ottaa käyttöön kepin: kymppi ja moka. Eli jokaisesta selvästä virheestä, joka olisi voitu havaita tarkistusohjelmalla, toimittajan tai avustajan palkka tai palkkio putoaa kymmenellä eurolla.

Lue lisää

Eipä taitaisi tuollainen kepitys toimia. Se olisi näet laitonta. Erilaisia bonuksia toki voisi antaa niille toimittajille, joilla virheitä on vähiten.

Kyse ei muutenkaan taida olla siitä, että toimittajat tai päätöimittajat eivät osaisi tai muutoin pystyisi kirjoittamaan hyvää kieltä. Kyse on pikemminkin siitä, että laadukasta kieltä ei juurikaan arvosteta eikä siihen viitsitä panostaa. "Näillä vinkeillä kuumaan kesä kuntoon" kerää tarpeeksi kävijöitä, miksi välittää enempää?

Kesä kunnossa kirjoitti:

Eipä taitaisi tuollainen kepitys toimia. Se olisi näet laitonta. Erilaisia bonuksia toki voisi antaa niille toimittajille, joilla virheitä on vähiten.

Kyse ei muutenkaan taida olla siitä, että toimittajat tai päätöimittajat eivät osaisi tai muutoin pystyisi kirjoittamaan hyvää kieltä. Kyse on pikemminkin siitä, että laadukasta kieltä ei juurikaan arvosteta eikä siihen viitsitä panostaa. "Näillä vinkeillä kuumaan kesä kuntoon" kerää tarpeeksi kävijöitä, miksi välittää enempää?

Lue lisää

Kepitys toimii jo. Laillisuus riippuu toteutustavasta. Esimerkiksi kun avustaja saa toimitussihteerin kohtuulliseksi arvioiman, kokonaisharkintaan perustuvan palkkion, ei tarvita muuta kuin että toimitussihteeri ohimennen mainitsee sopivasti kriteereistään. Ja negatiivinen porkkana (et saa palkankorotusta tai bonusta) toimii hyvänä keppinä.

Olen joskus kehitellyt ajatusta kieliasun vaikutuksen A/B-testauksesta. Sillä saataisiin määrällistä tietoa siitä, mitä hyvä kieliasu (ehkä) tuottaa pluspuolelle. Siis esimerkiksi verkkokaupan keskeisestä sivusta kaksi erilaista versiota, joissa on sama sisältö mutta erilainen kieliasu, ja sitten seurataan, kumman sivun kautta ostetaan enemmän. Tämä olisi kyllä työlästä toteuttaa (mutta tällaista kyllä tehdään muiden asioiden, kuten kuvituksen, vaikutuksen mittaamiseksi).

Kollimaattori kirjoitti:

Pahoillani, eipä tullut tarkastettua sanan "eivätkään", kuten myös "kumarretuksitulemattomuuttaan" jäävän kiinni jo LibreOfficen oikolukuun.

Kieliasun tarkistus toki on aivan eri asia. Poistin aikoinani MS Wordistä kieliasun tarkistuksen sen nalkuttaessa passiivinkäytöstä, joka suomen kielessä on normaali ilmaisutapa. MS Word olisi halunnut minun alkavan säsättämään kuin Mika Häkkinen: "Sä tulet mutkaan kolmesataa lasissa ja sulta menee apraitti (upright). Mitä sä teet?"

Lue lisää

Kieliasun tarkistus on hyvin laaja ja monitasoinen asia. Se ei ole ”aivan eri asia” kuin oikeinkirjoituksen tarkistus, vaan sen yläkäsite.

Mitähän tarkoitit nalkuttamisella passiivinkäytöstä? Ainakaan Word 2007 ei näytä valittavan niin sanotusta passiivista, paitsi niin sanotusta kaksoispassiivista kuten ”ollaan tehty”. Senkin valituksen saa pois asetuksia muuttamalla.

Niin sanotusta passiivista olisi kyllä aiheellista nalkuttaa, mutta se on eri juttu. Monet tekstit paranisivat paljon, jos kirjoittaja miettisi jokaisen ”passiivimuodon” kohdalla, eikö olisi mahdollista ja aiheellista kertoa, kuka tai mikä tekee jotain.