Miksi g on vierasperäinen kirjain?

Missä suomen kielisissä sanoissa š ja ž kirjaimet?

"Missä sanotaan, että g on vierasperäinen kirjain?"

Näin ainakin 90-luvun alussa ala-asteella (ei alakoulussa vaan kaikki puhuivat ala-asteesta) opetettiin. Ekaluokkalaisena en osannut kysellä lähteiden perään.

12+15 kirjoitti:

"Missä sanotaan, että g on vierasperäinen kirjain?"

Näin ainakin 90-luvun alussa ala-asteella (ei alakoulussa vaan kaikki puhuivat ala-asteesta) opetettiin. Ekaluokkalaisena en osannut kysellä lähteiden perään.

Lue lisää

Noin minullekin sanottiin ala-asteella.

tiennytkään kirjoitti:

Missä suomen kielisissä sanoissa š ja ž kirjaimet?

Johan Yucca mainitsi tšekin. Esimerkiksi maharadžankin translitterointi taitaa olla suomeksi aika omintakeinen.

tiennytkään kirjoitti:

Missä suomen kielisissä sanoissa š ja ž kirjaimet?

Harvassa kyllä taitaa olla ne sanat, joissa on sekä š että ž. Itse en ainakaan keksi yhtään. Jompikumpi kylläkin esiintyy monessakin sanassa: šokki, šakki, šekki, džonkki, Azerbaidžan...

šasadž kirjoitti:

Harvassa kyllä taitaa olla ne sanat, joissa on sekä š että ž. Itse en ainakaan keksi yhtään. Jompikumpi kylläkin esiintyy monessakin sanassa: šokki, šakki, šekki, džonkki, Azerbaidžan...

Lue lisää

Ei kylläkään suomeksi kirjoiteta noin. Jos käytetään ulkomaista nimeä tai sanan väännöstä Suomessa, vaikkapa tšekki, niin ei tuo š silti kuulu suomen kieleen.

h a h kirjoitti:

Ei kylläkään suomeksi kirjoiteta noin. Jos käytetään ulkomaista nimeä tai sanan väännöstä Suomessa, vaikkapa tšekki, niin ei tuo š silti kuulu suomen kieleen.

Miten itse kirjoittaisit nuo sanat suomeksi?

h a h kirjoitti:

Ei kylläkään suomeksi kirjoiteta noin. Jos käytetään ulkomaista nimeä tai sanan väännöstä Suomessa, vaikkapa tšekki, niin ei tuo š silti kuulu suomen kieleen.

Kyllä vaan suomeksi kirjoitetaan juurikin noin, ja on kirjoitettu jo ties kuinka kauan. Nykysuosituksien mukaan tosin voidaan kirjoittaa myös sokki ja sekki, mutta ei nuo perinteisemmät muodot ole mitenkään huonompia tai vähemmän suomalaisia. Š ja ž tosin yleensä katsotaan s:n ja z:n muunnelmiksi eikä omiksi kirjaimikseen, mutta merkit kuuluvat silti kiinteästi suomen kielen oikeinkirjoitukseen.

šasadž kirjoitti:

Harvassa kyllä taitaa olla ne sanat, joissa on sekä š että ž. Itse en ainakaan keksi yhtään. Jompikumpi kylläkin esiintyy monessakin sanassa: šokki, šakki, šekki, džonkki, Azerbaidžan...

Lue lisää

Kukaan ei kai ollut puhunut sanoista, joissa esiintyisi sekä š että ž. Tokihan toisaalta sellaisia voi muodostaa, esimerkiksi azerbaidžanilaisšeikki. ☺

Hakro kirjoitti:

Miten itse kirjoittaisit nuo sanat suomeksi?

Suomeksi kirjoitetaan normaalisti:
-shokki
-shakki
-shekki tai jopa sekki
-dsonkki tai dzonkki
-Azerbaidzan tai Azerbaidjan.

hah itelles kirjoitti:

Kyllä vaan suomeksi kirjoitetaan juurikin noin, ja on kirjoitettu jo ties kuinka kauan. Nykysuosituksien mukaan tosin voidaan kirjoittaa myös sokki ja sekki, mutta ei nuo perinteisemmät muodot ole mitenkään huonompia tai vähemmän suomalaisia. Š ja ž tosin yleensä katsotaan s:n ja z:n muunnelmiksi eikä omiksi kirjaimikseen, mutta merkit kuuluvat silti kiinteästi suomen kielen oikeinkirjoitukseen.

Lue lisää

Voihan vaikka englannin kieliset kirjoittaa Räikkönen, mutta ei ne ääkköset silti kuulu englantiin. Aakkosissa on mainittu kaikki suomen kieleen kuuluuvat kirjaimet (ja merkit).

"Standardin SFS 4600 mukaan suomen aakkosissa on kuitenkin vain 28 kirjainta, sillä W katsotaan pelkästään V:n muunnelmaksi, jollaisena se esiintyy joissakin suomalaisissa nimissä (esim. Wirtanen) ja vanhoissa teksteissä. Suomen kielessä V ja W edustavat samaa foneemia, ja aakkostettaessa ne ovat keskenään samanarvoisia. Tosin monikielisessä aineistossa on hyväksyttävää aakkostaa V ja W erikseen.[5]

Myös vieraita suhuäänteitä eli postalveolaarisia frikatiiveja osoittavilla kirjaimilla Š [ʃ] ja Ž [ʒ] on erityisasema sikäli, että ne kuuluvat suomen kielen oikeinkirjoitukseen, mutta aakkosissa ne katsotaan pelkästään S:n ja Z:n muunnelmiksi. Niitä käytetään vain joissain lainasanoissa ja translitteroitaessa muita kirjaimistoja käyttäviä kieliä, kuten venäjää."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aakkoset

Esiintyyhän se myös täysin suomalaisissakin sanoissa, mutta ei g-äänteen merkkinä.

Niinpä niin, jotkut kuuntelevat koulussa, mitä sanotaan. Jotkut taas kuuntelevat puoliksi ja keksivät itse lisää juttuja ja esittävät niitä opettajan sanomina. Toki tarkkaavainenkin oppilas voi mennä vipuun. Kun seitsenvuotias kuuntelee opettajan hienoja selityksiä, olisi aika lailla ihme, jos hän ei ymmärtäisi osaa väärin.

Osaakos joku esittää koulun oppikirjan, jossa sanotaan ”g on vierasperäinen kirjain”?

Joopa joo kirjoitti:

Niinpä niin, jotkut kuuntelevat koulussa, mitä sanotaan. Jotkut taas kuuntelevat puoliksi ja keksivät itse lisää juttuja ja esittävät niitä opettajan sanomina. Toki tarkkaavainenkin oppilas voi mennä vipuun. Kun seitsenvuotias kuuntelee opettajan hienoja selityksiä, olisi aika lailla ihme, jos hän ei ymmärtäisi osaa väärin.

Osaakos joku esittää koulun oppikirjan, jossa sanotaan ”g on vierasperäinen kirjain”?

Lue lisää

Muistan kyllä äidinkielen kirjan, jossa oli tarina, jossa tyttö ja poika keräsivät autojen rekisterinumeroita ja tytöllä oli ehtona, että niissä pitää esiintyä vierasperäisiä kirjaimia, ja samalla sivulla oli lueteltu vierasperäiset kirjaimet, ja yksi niistä oli g.

Joopa joo kirjoitti:

Niinpä niin, jotkut kuuntelevat koulussa, mitä sanotaan. Jotkut taas kuuntelevat puoliksi ja keksivät itse lisää juttuja ja esittävät niitä opettajan sanomina. Toki tarkkaavainenkin oppilas voi mennä vipuun. Kun seitsenvuotias kuuntelee opettajan hienoja selityksiä, olisi aika lailla ihme, jos hän ei ymmärtäisi osaa väärin.

Osaakos joku esittää koulun oppikirjan, jossa sanotaan ”g on vierasperäinen kirjain”?

Lue lisää

Ja sitten kun se löytyy? Selittelyn mestaruuskisa jatkuu?

14+16 kirjoitti:

Ja sitten kun se löytyy? Selittelyn mestaruuskisa jatkuu?

No sitten jos löytyy, on sen kirjoittajalla ja julkaisijalla selittämistä. Toistaiseksi on näkynyt vain muistelmia tarinoista.

Kirja yksilöidään yleensä ilmoittamalla sen nimi ja tekijä(t). Tarkoissa viitteissä on muitakin tietoja, mutta nuo normaalisti riittävät; tosin oppikirjoista puhuttaessa on hyvä mainita myös painos. Kirjan kohta yksilöidään tavallisesti ilmoittamalla sivunumero.

Ukrainassa ei ole äng-äännettä [ŋ] lainkaan; ks. esim.
http://www.omniglot.com/writing/ukrainian.htm

Äng-äänteen merkitseminen on suomen kielessä johdonmukaista, paitsi eräissä uudehkojen lainasanojen tyypeissä. Äng-äänne merkitään k:n ja g:n edellä n:llä, muiden konsonanttien edellä ja sanan lopussa ng:llä ja kaksoiskonsonanttina aina ng:llä. Tämä ei ole yhtä yksinkertaista kuin muiden äänteiden merkitseminen, mutta johdonmukaista se on.

Epäjohdonmukaisuutta on vain siinä, että a) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”signaali”) äng-äänne merkitään n:n edellä g:llä, ja näissä tapauksissa ääntämys usein vaihtelee g:n ja äng-äänteen välillä ja b) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”pangermanismi”) vokaalien välinen ng ei tarkoita kaksois-äng-äännettä, vaan yhdistelmää [ŋg].

Yucca kirjoitti:

Ukrainassa ei ole äng-äännettä [ŋ] lainkaan; ks. esim.
http://www.omniglot.com/writing/ukrainian.htm

Äng-äänteen merkitseminen on suomen kielessä johdonmukaista, paitsi eräissä uudehkojen lainasanojen tyypeissä. Äng-äänne merkitään k:n ja g:n edellä n:llä, muiden konsonanttien edellä ja sanan lopussa ng:llä ja kaksoiskonsonanttina aina ng:llä. Tämä ei ole yhtä yksinkertaista kuin muiden äänteiden merkitseminen, mutta johdonmukaista se on.

Epäjohdonmukaisuutta on vain siinä, että a) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”signaali”) äng-äänne merkitään n:n edellä g:llä, ja näissä tapauksissa ääntämys usein vaihtelee g:n ja äng-äänteen välillä ja b) joissakin lainasanoissa (esimerkiksi ”pangermanismi”) vokaalien välinen ng ei tarkoita kaksois-äng-äännettä, vaan yhdistelmää [ŋg].

Lue lisää

Mikä on äänteellisesti ukrainan kirjain jota linkissässi translitteroidaan g:llä, mutta Wikipedian vastaavassa g:llä graven kanssa? Siis se, jossa on yläoikella väkänen kyrillisessä g:ssä.

Ängkkä kirjoitti:

Mikä on äänteellisesti ukrainan kirjain jota linkissässi translitteroidaan g:llä, mutta Wikipedian vastaavassa g:llä graven kanssa? Siis se, jossa on yläoikella väkänen kyrillisessä g:ssä.

Lue lisää

Omniglot-sivulla kerrotaan kyllä ääntämyskin: [g].

Translitterointi on useimmissa järjestelmissä g. Vain ISO 9 käyttää gravis-g:tä (g̀), syynä se, että on tehty sellaiseksi, että kukin kyrillinen kirjain translitteroidaan yhdellä latinalaisella kirjaimella, ja g on jo muussa käytössä.