Olen ollut parisuhteessa noin 8 kk ajan. Mieheni käyttäytyi suhteen tapailuvaiheessa noin vuosi sitten suhteellisen välinpitämättömästi minua kohtaan. Tapaili toista tyttöä samaan aikaan ja kutsui hänet mm. yökylään ainakin kerran. Myös minä kyläilin silloin miehen luona. Itse en tapaile kuin yhtä miestä kerrallaan. Jotenkin minun päähäni ei mene se, että tapailen ja panen useampaa miestä. En tiedä olenko jotenki älyttömän vanhanaikainen vai miksi tämä loukkaa valtavasti. Mies myös suhteen alussa vietti paljon aikaa baarissa. Saattoi soittaa minulle yöaikaan. Ei juurikaan halunnut viettää aikaa kanssani kuin iltaisin ja öisin. Kun sitten myöhemmin aloimme seurustelemaan mies muuttui täysin ja hermostuu jos en vastaa puhelimeen jne. Se miksi tuo suhteen alku taas tuli mieleen, oli kun löysin tuon toisen tytön antaman lahja miehelleni viime keväältä.. sydämiä ja rakkautta lovelove. Muut miehet ovat olleet aina minua kohtaan äärettömän herttaisia ja luottamus 100% heti tapailun alusta asti. Onkohan mulla joku hormoniongelma, kun tämmöset asiat painaa ja pelkään jotenkin tulevaisuutta ja miehen mahdollista lipsumista..
Suhde mietityttää..
Anniggi
5205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Mieheni käyttäytyi suhteen tapailuvaiheessa noin vuosi sitten suhteellisen välinpitämättömästi minua kohtaan. Tapaili toista tyttöä samaan aikaan ja kutsui hänet mm. yökylään ainakin kerran."
Jos asia ei vaivannut sinua silloin... kannattaa varmaan unohtaa koko asia...
suurin kysymyshän on miksi se toinen siinä alussa pyöri. oliko kuvioissa ennen sinua ja kun tulit mukaan, hän totesi että sinä olet se oikea ja toinen jäi. vai onko kyseessä mies jonka oli valittava kahdesta hyvästä se parempi ja mikä oli se merkittävin mikä susta teki paremman. vai onko mies ihminen joka ei osaa olla yksin, toinen ei luvannut heti kaikkea, yhteistä tulevasuutta silta seisomalta jne mutta sinä lupasit ja mies pelasi varman päälle valitsi sinut jne..
jos sinun periaatteesi on että olet yhden miehen nainen sinulla on täysi oikeus vaatia että mies on yhden naisen mies. kannattanee miettiä pystytkö elämään tuon osittaisen luottamuspulan kanssa jatkossa, onko sinun arvoistasi elämää jatkaa toisen kanssa mutta samalla miettien onko suhde sen arvoinen että pelkäät että huonosi käy jossain vaiheessa ja seuraumus on sydän surut. sen sijaan että olet miehen kanssa jolle alusta asti olet ollut se ainoa ja pystyt luottamaan että jatkossakin olet.
itse tapasin miehen jonka tavoite oli uusi suhde, mä olin potentiaalinen vaihtoehto, mutta mie kuitenkin jarruttelin ja pyytelin hidasta etenemistä, mihin mies ei ollut valmis ja hän etsi itselleen toisen joka lupasi nopeammin sitä mitä mies halusi. jälkeenpäin selvisi että he olivat muuttaneet yhteen viiden kuukauden jälkeen, mies itse sen minulle kertoi kun kaupungilla nähtiin sattumalta ja mentiin kahville. surullisinta siinä tiedossa mulle oli että mies ei ollut kuitenkaan varma oliko oikean ratkaisun tehnyt, mutta oli kuitenkin siihen lähtenyt. mutta minulle se kahvittelu hetki oli positiivinen asia, ei sen takia että sain toisen tietää olevan kuitenkin epävarma vaan sen takia että sain vahvistuksen sille että en kuitenkaan elämäni tilaisutta ollut menettänyt hidastelullani, sillä ennemmin olen sinkku kuin epävarmassa suhteessa missä toinen alusta asti haluaa "kaiken heti" mutta silti epäröi tekemistensä järkevyyttä..
eli paras vinkki, keskustele miehen kanssa. kuuntele sydämmellä mutta myös järjellä.
No mun mielestä katselit läpi sormien miehen toimintaa koska halusit miehen niin kovasti. Mutta asioita ei kannattaisi katsoa läpi sormien, koska ne tulevat vastaan kuitenkin. Vaikea sun on myöskään luottaa enää, koska mies jo tietää sen että olet hänestä kiinnostunut senkin jälkeen kun näet ett ätoinen nainen on kuvioisa. Olet jo suhteen alussa antanut siunauksesi pettämiselle tai sen kaltaiselle toiminnalle.
Nyt suhteen vakiintuessa ja kestäessä pitempään, olet alkanut oivaltaa ettei se olekaan ihan hyvä juttu mitä mies touhusi. Kertoo siitä että ihmiseltä puuttuu periaatteet, ja rehellisyys on vain silloin ajankohtaista jos siihen on syytä. eli olet nyt jamassa, jossa sun täytyy antaa miehellesi kokoajan tarpeeksi aihetta olla sulle uskollinen.
Oletko varma että olette oikeat toisillenne, jos jo tuossa vaiheessa on noin paljon epäselvää.
Mies vaan on nyt ottanu sut "vaimokseen",ja on mustasukkainene sentakia koska on omistushaluinen ja koska tunteee itsensä ja oman toimintansa sen verran hyvin, että keksii epäillä suakin.
Älä ainakaan hukkaa energiaa siihen, että saisit miehen uskomaan sua että olet uskollinen. Jos hän ei kykene luottamaan, on vika hänessä itsessään eikä sinussa.
Rupea elämään omaa elämää ja älä selittele miehelle mitään: Kannaltasi väärät ihmiset ja elinkumppani ehdokaat katoavat elämästä yleensä sillä yksinkertaisella tavalla, että kun olet täysin oma itsesi, etkä kattele kusetusta, niin he vaan ykskaks katoavat sun luotasi, eikä tarvitse tehdä mitään sen enempää. ei edes tarvi pitää puhetta "kuule, olen tässä vähän miettinyt ja.."
Se toinen nainen on edelleen mm. mieheni facebook kaveri. Kerran miehelläni oli facebook viestit auki ja siinä vasemmassa kulmassa näkyy keiden kanssa jutellut viimeksi. Tsekkasin ihan vain nopsaa pintapuolisesti niin hellittelyviestejä oli jatkettu noin viime kesään ja jopa yhteistä tulevaisuutta molemminpuolin haluttu ainakin viestein. Kovasti mieheni oli yrittänyt naista saada treffeille, kaipa olivat käyneet useamminkin. (Tein ihan helv. väärin lukiessani tiedän!) Mulla vaan on sellainen tunne, että olin silloin juuri se "kakkos" helppo vaihtoehto. Mies sanonut ääneen, että ehkä vasta noin kesän aikaan hän rupesi kunnolla tuntemaan jotain minua kohtaan. Ite olin alusta saakka mukana täysillä. Nyt mielialat olleet vaan jotenkin sellaisia, etten ole tästä enää niin varma.
Lue uskottomuus palstaa täällä. Siellä on vinkkejä.