Olen löytänyt sen elämäni rakkauden, mutta...
Asuimme yhdessä ja olin onnellinen. Mieskin kertoi usein rakastavansa minua. Tietysti joskus tapeltiin ja hieman huolta oli rahasta.
Keväällä mies sanoi, että suhteemme on loppu. Olin ollut ravintolassa ystäväni kanssa edellisenä iltana. Mies sanoi ettei se tuntunut hänestä miltään, kun se on yleensä tuntunut pahalta. Hän ei kuulemma rakastanut minua enää.
Tämänkin ilmoituksen jälkeen oltiin yhdessä jonkin aikaa. Mies hankki oman asunnon, muutti sinne mutta tapaili minua ja vietti aikaa kanssani. Yhteinen lomamatkakin tehtiin.
Mies ei halua kuulemma minusta eroon ja sanoo ajattelevansa minua lähes jatkuvasti. Nyt hän kuitenkin pistää kaiken minun edelleni eikä "ehdi" tavata minua. Ryyppääminen ja kaikki kissanristiäiset menevät minun edelle.
Hän on jo yli 40v. Minä alle 30. Seksi on toiminut aina ja hän oli rakastajani, paras ystäväni, avopuolisoni ja kaikkea mitä halusin. Rakastan häntä koko sydämestäni.
Mitä hän haluaa? Mitä helvettiä tämä kaikki tarkoittaa? Laskenko irti, vai onko vielä toivoa? Kertokaa joku, sillä en tiedä kauanko kestän tulematta hulluksi..
Asuimme yhdessä ja olin onnellinen. Mieskin kertoi usein rakastavansa minua. Tietysti joskus tapeltiin ja hieman huolta oli rahasta.
Keväällä mies sanoi, että suhteemme on loppu. Olin ollut ravintolassa ystäväni kanssa edellisenä iltana. Mies sanoi ettei se tuntunut hänestä miltään, kun se on yleensä tuntunut pahalta. Hän ei kuulemma rakastanut minua enää.
Tämänkin ilmoituksen jälkeen oltiin yhdessä jonkin aikaa. Mies hankki oman asunnon, muutti sinne mutta tapaili minua ja vietti aikaa kanssani. Yhteinen lomamatkakin tehtiin.
Mies ei halua kuulemma minusta eroon ja sanoo ajattelevansa minua lähes jatkuvasti. Nyt hän kuitenkin pistää kaiken minun edelleni eikä "ehdi" tavata minua. Ryyppääminen ja kaikki kissanristiäiset menevät minun edelle.
Hän on jo yli 40v. Minä alle 30. Seksi on toiminut aina ja hän oli rakastajani, paras ystäväni, avopuolisoni ja kaikkea mitä halusin. Rakastan häntä koko sydämestäni.
Mitä hän haluaa? Mitä helvettiä tämä kaikki tarkoittaa? Laskenko irti, vai onko vielä toivoa? Kertokaa joku, sillä en tiedä kauanko kestän tulematta hulluksi..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tällaisena tytönhupakkona mieleen tuli muutamia vaihtoehtoja, ihan ensimmäiseksi se, että mies haluaa mennä: hän haluaa ryypätä, heilua kavereiden kanssa, olla villi ja vapaa. Samaan aikaan hän kuitenkin kaipaa sinua ja pelkää jäävänsä mahdollisesti yksin - siksi kenties pitää sinut "sopivalla etäisyydellä", ikään kuin talutusnuorassa.
Kysymykseen mitä tehdä? on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Kenties kyse on hetkellisestä vapauden kaipuusta, joka menee ohi yhtä pian kuin on tullutkin. Kenties mies ei todellakaan rakasta sinua enää.
Neuvoisin kysymään itseltäsi kysymyksiä ja miettimään asiaa tarkoin. Haluatko _sinä_ todella olla tuon miehen kanssa? Miksi? Rakastatko häntä? Mitä hänessä rakastat? Millaisen tulevaisuuden näet - teidän yhtesenne ja toisaalta omasi ilman häntä?
Itse varmasti pyrkisin suhteesta lopullisesti irti, vaikka vaikeaa se onkin. Mietityttäisi tuossa se, koska hän saa uudestaan päähänsä koetella onneaan itsekseen, jos hän palaa, onko hän tullut jäädäkseen?
Lopuksi pakko todeta seuraavaa: saisit varmasti nuoremmankin! Nyt ikäero ei ehkä haittaa, mutta entä sitten kun sinä olet 50 ja mies eläkkeellä - sinulla työvuosia edessä n. 15?
Siitä on aikaa kun olen viimeksi saanut yhtä fiksun neuvon..vielä kun saisin sydämeni tottelemaan..
Ongelma onkin siinä, että haluan olla hänen kanssaan ja rakastan hänessä kaikkea.
Hän on paras ystäväni (vaikka muitakin on), seksi on uskomatonta (en jaksa aloittaa kaikkea alusta), hän on hellä ja huomaavainen jne. Hän on aikuinen mies ja nuorempaa miestä en halua.
Mutta hän tosiaan mitää minua löysässä hirressä, eikä tiedä mitä haluaa. En näe mitään tulevaisuutta ilman häntä tai hänen kanssaan ja se pelottaa. Vaikka minä haluan hänet, olen jo tainnut menettää hänet..
Vielä kun Viola kerrot, kuinka selviän tämän yli..
siltä, ettei mies ole valmis sitoutumaan, vaan haluaisi pitää löyhempää suhdetta välillänne voimassa.
Ilmeisesti kokee välillä sinun halusi tiiviimmästä suhteesta ahditavaksi ja pakittaa siksi välillä.
Mikäli sinulle riittää löyhempi suhde, niin sellaiselle ei liene estettä miehen suunnalta.
Mahdoton sanoa alkaako hän joskus myöhemmin haluamaan kunnon parisuhdetta, sinun tai kenenkään toisenkaan kanssa, koska hänellä on jo ikää sen verran, että hän on jo tottunut elämään kuten elää, joten muuttuminen ei ole kovin todennäköistä.
Arvostan mielipidettäsi, halusinkin kuulla miehisen tulkinnan asiasta.
Olen huomannut, että kyseiselle herralle kelpaisi hyvinkin sellainen löysä suhde. Alussa hän oli aivan totaalisen rakastunut minuun, mutta se loppui kuin seinään. Lisäksi löysän suhteen ongelma on siinä, että tuntisin silloin itseni hänen "patjakseen", sillä hänhän tulisi luokseni vain seksin perässä. Muun aikansa hän on viettänyt nytkin muualla.
Voisipa ihminen jotenkin sammuttaa tunteensa niin halutessaan. Tämä luopumisen tuska on järkyttävää, kun rakastaa toista ihmistä eniten maailmassa.
....tämä ihmisen elämä.
Kirjoituksestasi päätellen mies haluaa viettää vapaata elämää vaikkakin sinä kuulut siihen "höllin" ottein mukaan.
Mieti nyt tarkoin omaa arvomailmaasi ja miten olet valmis kuulumaan tämän miehen elämään?
Olisiko parempi lopettaa koko juttu?
Oletko sinä se miehen itsetunnon pönkittäjä?
Rakastatko tosiaan niin paljon, että uhraat itsesi moisen tyypin takia?
Mies voi sanoa mitä vaan SIIS MITÄ VAAN! Teot ne puhu sanojen tilalla! Mitä siis tarkoittaa muut kissanristiäismenot jotka hän asettaa sinun edelle?
älä siis tule hulluksi vaan ota itseäsi niskasta kiinni! Todella rakastavia miehiä riittää!
Se minut saikin kirjoittamaan kun alkoi tuntua, että hän ei oikeasti välitä pätkääkään minusta ja tunteistani. Saattaa tosiaan mennä useampi päivä, että hän ei ota yhteyttä ja oloni on kamala.
Hän on ensimmäinen todellinen rakkauteni. Hän on ensimmäinen ihminen ketä minulla ei ole ollut "tarvetta" pettää, vaan olen saanut häneltä kaiken tarvitsemani. Tämä on ensimmäinen suhde, johon pistin itseni kiinni 200%:sti.
Pelkään etten rakasta enää koskaan. Pelkään että minua ei rakasteta enää koskaan. Pelkään etten koskaan enää tunne mitään todellista..
En halua olla yksin, enkä jaksa aloittaa enää kaikkea nollasta. Elämä on perseestä.
kerronpa yhen tarinan. siis omani,ehkä siitä on sulle apua. :)
aloin viisi vuotta sitten seurustella itseäni 9 vuotta vanhemman miehen kanssa. se oli eka ihminen johon olin rakastunut. rakastin häntä koko sydämmelläni, sielullani ja ruumiillani. oli ihania aikoja , oli huonoja aikoja. riitojen päätteeksi mies sanoi aina ratkaisuksi eroamisen, ja koska rakastin häntä niin hirmuisesti, annoin perikisi.
pikkuhiljaa itsetuntoni oli toisen ihmisen käsissä, hänen mielihyvänsä, mielipiteensä ja asiansa olivat minulle tärkeämpiä kuin omani. saimme lapsen, toivotun ja yhdessä harkitun. onnen takana piilotteli yksinäisyys, epävarmuus tulevaisuudesta ja joku toinen ihminen joksi olin huomaamattani tullut. mies ei tehnyt minulle pahaa tahallaan, ainakaan en haluaisi ajatella niin.
lopulta lapsemme ollessa puolitoista vuotias , tuli loppu. olin saanut tarpeeksi, malja kuohui yli. kerroin että halusin erota. mies ei halunnut. syyllisyys oli/on todella valtava.hän ei ollut tajunnut mitä kävin läpi, miten minuun koski. ehkä tuska oli omaa syytäni, koska en pystynyt tuomaan ajatuksiani julki. erosimme vaikka mies olisikin halunnut jatkaa. en vain jaksanut enää. rakastan häntä varmaan aina, olihan hän ensirakkauteni, ja lapseni isä. olen kuitenkin ymmärtänyt, ettei pelkkä rakkaus riitä. onneen tarvitaan jotakin enemmän, jotakin jota me emme suuresta rakkaudestamme huolimatta onnistuneet saamaan. elämämme oli toisinaan kuin munankuorilla kävelyä. vieläkin kaipaan ex-miestäni kovasti, ja ero välillä kaduttaa. silti tiedän ettemme olisi koskaan pystyneet olemaan onnellisia yhdessä.
ajatuksemme onnesta, parisuhteesta ja perheestä olivat liian erilaisia. kyllä viidessä vuodessa huomaa alkaako asiat sujumaan vai ei. tottakai pelkään etten ikinä enää koe rakkautta, ettei kukaan enää rakastu minuun, että olen tuominnut meidät elämään yksinäisyydessä ja "turhaan" rikkonut perheemme.
mutta nyt alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, tunnen elämän voiman ja ilon palaavan itseeni, olo on helpottunut ja valoisa. uskon että vielä joskus me kumpikin löydämme ihmisen jonka kanssa arki saadaan sujumaan onnellisesti. toivon ex-kumppanilleni vain hyvää. itsellä onkin jo uusi suhde aluillaan. nyt tiedän mitä haluan , ja osaan vanhojen kokemusten kautta tuoda uutta tähän alkavaan, toivottavasti ikuiseen, suhteeseen.
haluaisin antaa sinulle voimaa ja luottamusta lopettaa suhde, vaikka se sattuukin todella paljon. koska vaikka se ei siltä tunnukkaan, elämä todella voittaa ja aika parantaa kaikki haavat. paljon onnea uuteen elämääsi, älä tyydy vähempään kuin ansaitset. :)
Arvostan vastaustasi, kiitos siitä.
Sen verran haluan sanoa, että lapsen isään on tavalla tai toisella aina jonkinlainen side. Ennen tätä elämäni rakkautta olen ollut naimisissa ja liitosta on lapsi.
Tätä ex-miestäni ja lapseni isää en koskaan rakastanut siten, kun tätä herraa josta kerroin.
Yhteistä tarinasi kanssa on se, että tämä elämäni rakkaus ei myöskään nähnyt riidoissamme mitään ratkaisua. Hän otti ne aina todella raskaasti eikä toipunut niistä moneen päivään. Jotain kuulemma jäi aina syömään sisintä ja se johti tähän. Hän ei jaksa suhteessaan riitoja...
Tämä mies ei kuitenkaan vienyt itsetuntoani, vaan lahjoitti sen minulle ensimmäisen kerran elämässäni. Hänen ansiostaan olen nainen ja kaunis sellainen. Ilmankin häntä. Hän vain kohteli minua kuin kuningatarta ja opin uskomaan siihen, että olen todella upea ja ainutlaatuinen nainen.
Meidän eromme ei riko perhettä, vain minun sydämeni. Pärjään rahallisesti ja kaikin muin tavoin yksin. Minulla on hyvä työ ja asunto, paljon ystäviä.
Mutta haluan vain hänet. Vaikka kuinka yritän ajatella tulevaisuutta, en nää mitään mahdollisuutta koskea toiseen mieheen. Se oikeasti oksettaa. Tiedän sen olevan pettymys tämän rakastamani miehen rinnalla. Hän eroaa muista suomalaisista miehistä siten, että hän on MIES, hänellä on hyvä itsetunto, hän tietää tyylinsä, hän on monilahjakkuus, hän huolehtii kunnostaan ja ennen kaikkea: HÄNEN EI TARVITSE PÖNKITTÄÄ ITSETUNTOAAN KEHUMALLA ITSEÄÄN.
Olen kuitenkin onnellinen puolestasi, että olet löytänyt rakkauden elämääsi. Se on todella harvinainen lahja.
Hitto että olen säälittävä ämmä. Sori vaan.
Arvostan vastaustasi, kiitos siitä.
Sen verran haluan sanoa, että lapsen isään on tavalla tai toisella aina jonkinlainen side. Ennen tätä elämäni rakkautta olen ollut naimisissa ja liitosta on lapsi.
Tätä ex-miestäni ja lapseni isää en koskaan rakastanut siten, kun tätä herraa josta kerroin.
Yhteistä tarinasi kanssa on se, että tämä elämäni rakkaus ei myöskään nähnyt riidoissamme mitään ratkaisua. Hän otti ne aina todella raskaasti eikä toipunut niistä moneen päivään. Jotain kuulemma jäi aina syömään sisintä ja se johti tähän. Hän ei jaksa suhteessaan riitoja...
Tämä mies ei kuitenkaan vienyt itsetuntoani, vaan lahjoitti sen minulle ensimmäisen kerran elämässäni. Hänen ansiostaan olen nainen ja kaunis sellainen. Ilmankin häntä. Hän vain kohteli minua kuin kuningatarta ja opin uskomaan siihen, että olen todella upea ja ainutlaatuinen nainen.
Meidän eromme ei riko perhettä, vain minun sydämeni. Pärjään rahallisesti ja kaikin muin tavoin yksin. Minulla on hyvä työ ja asunto, paljon ystäviä.
Mutta haluan vain hänet. Vaikka kuinka yritän ajatella tulevaisuutta, en nää mitään mahdollisuutta koskea toiseen mieheen. Se oikeasti oksettaa. Tiedän sen olevan pettymys tämän rakastamani miehen rinnalla. Hän eroaa muista suomalaisista miehistä siten, että hän on MIES, hänellä on hyvä itsetunto, hän tietää tyylinsä, hän on monilahjakkuus, hän huolehtii kunnostaan ja ennen kaikkea: HÄNEN EI TARVITSE PÖNKITTÄÄ ITSETUNTOAAN KEHUMALLA ITSEÄÄN.
Olen kuitenkin onnellinen puolestasi, että olet löytänyt rakkauden elämääsi. Se on todella harvinainen lahja.
Hitto että olen säälittävä ämmä. Sori vaan.
Ei helvetti voi olla totta: kysyt internetin keskustelupalstalla, mitä joku sinun tuntemasi mies haluaa. Mistä helvetistä täällä olevat ihmiset sen voisi tietää? Mikset kysy asiaa mieheltä itseltään? Todellista naisen logiikkaa...
Olenpa kysynyt siltä mieheltä mitä haluaa..ei kuulemma tiedä. Tarkoitukseni oli kysellä muiden kokemuksia ja mielipiteitä siitä, kuinka kyseisen miehen toiminta ja merkit on tulkittavissa..mitä logiikkaa kaikessa on, vai onko..
Ja naisen logiikalle on oma palstansa, kuten miestenkin logiikalle. Näitä vastaavia kyselee täällä moni, jos et ole huomannut.
Saitpas kommenttisi kuulostamaan halventavalta. Kiitos paljon.