Ketä uskoisi?

"Miten jonkun Marxin 150 vuotta vanhat teoriat voivat päteä edelleen? "

ettei ne pädekään.

Mikäli todella olet vilpittömästi kiinnostunut kansantalouden yleisistä lainalaisuuksista, älä usko kehenkään. Tutustu ja tutki itse. Lue, tee muistiinpanoja, väittele kirjoittajan kanssa päässäsi. Älä lue hotkimalla. Määrän lukeminen ei auta.
Mikäli joku kohta tökkii näkemyksesi kanssa, funtsaa ja tutki. Voit jättää sen väliinkin ja palata ongelmaan myöhemmin.
Ohessa linkki Marxin esitelmään vähän ennen Pääoma 1. kirjan julkaisua. Siitä saa perusnäkemykset tavaratalouteen. Lukemalla muistiinpanojen kanssa max 2 sivua päivässä, parin viikon sisällä olet sisällä suuressa salapoliisikertomuksessa. Salapoliisi on Karl Marx ja hän jahtaa kadonnutta tietämystä kuinka kapitalistinen tavaratuotanto toimii talouden kannalta.
http://www.marxists.org/suomi/marx/1865/1865_tyopalkka_hinta_ja_voitto.htm

Esitelmän pääosat on paljon laveammin esitetty Pääoman 1. osan alussa sivuilla 45 - 140. Jos jokin asia tökkii esitelmässä, Pääomassa laveasti perusteltuna se voi aueta helposti.

Tuotantotekniikka on tyystin muuttunut Marxin ajoista lähtien. Taloudellisten lakien sisältö ei ole muuttunut juuri ollenkaan. Täydentynyt se on mm. monopolien ja finanssipääoman osalta, jotka olivat muotoutumassa enimmäkseen Marxin kuoleman jälkeen. Pääomien kasaantumistendenssi antoi viitteet monopolien syntymiselle.
Marx esittää Pääomassa olennaiset tavaran, rahan ja kapitalistisen talousjärjestelmän kehityskulut. Käytännön taloudessa otettuna lukuun kapitalistisen valtion talouspolitiikka ristiriitaiset tendenssit voivat vetää eri suuntiin ja jolloin analyysin tekeminen vaikeutuu.

Tavaran ja rahan suhde heijastuu ihmisten välisiin suhteisiin. Se on tärkeää ottaa huomioon numeroiden takaa. Talous voi näyttää yhdessä yrityksessä hyvälle, jos työvoiman palkat puolittuvat tai laskevat jopa neljännekseen. Entä yrityksen työläisten asema ---se lähentelisi orjatyön asemaa.
Jos luet linkin esitelmän, tule esille ja kerro näkemyksesi.

Yleensä vältän sitaatteja ja pyrin selittämään asioita omin sanoin. Tässä otan muutaman esille, koska ne valaisevat kansantalouden olemusta.

Karl Marx Pääomasta:
"Teokseni lopputarkoituksena on löytää nyky-yhteiskunnan liikkeen taloudellinen laki"

Tästä on väitelty ja eräs, tuotantokustannusten aleneminen, tavartuotannon edistymisessä on perustavaa laatua olevaa. Siihen kuuluu työnjaon kehittyminen, työn osittuminen, tieteen anti teknologian kehitykseen ym.

F.Engels Pääomasta:
"Niin kauan kuin maailmassa on ollut kapitalisteja ja työläisiä, ei ole ilmestynyt kirjaa, jolla olisi työläisille samanlainen merkitys kuin kyseisellä teoksella. Nyt on ensi kerran selvitetty tieteellisesti pääoman ja työn suhde, se akseli, jonka ympäri koko nykyinen yhteiskuntajärjestelmämme pyörii."

Ensiksi pääomasuhteen erittely antoi työläisille itsentunnon yhteiskunnallisen tuotannon päätekijänä. Toiseksi teos romutti lopullisesti käsitykset siitä, että tavara syntyisi taivaissa tai rahatukon sisällä. Se syntyi ja syntyy edelleen työn yhdistysten yhteisin voimin, joissa rahoituksen järjestely on osa yhteiskunnallista työtä.

K. Marxin Pääoma alkaa seuraavasti tavaran erittelystä:
"Niiden yhteiskuntien varallisuus, joissa kapitalistinen tuotantotapa on vallalla, ilmenee valtavana tavarajoukkona ja yksityinen tavara tämän varallisuuden alkeismuotona. Tutkimuksemme sen tähden alkaa tavaran erittelystä"

ja myöhemmin historiallisluontoinen katsaus:
"Tavaratuotannon kehityksen tietyssä vaiheessa raha muuttuu pääomaksi. Pääomaa syntyy vain siellä, missä tuotantovälineiden ja elinhyödykkeiden omistaja löytää markkinoilta työvoimansa myyjänä esiintyvän vapaan työläisen, ja jo yksin tähän historialliseen edellytykseen sisältyy kokonainen maailmanhistoria."

Pääoman alaviitteet ja suorat kertomukset sivuilla kertovat "vapaan työläisen" syntymisen traagiset tuskat ja ovat suolana talouden erittelyn lisäksi ihmissuhteina.
Pääomasuhde (kapitalismi) oli Englannissa kutakuinkin valmis 1700 luvun lopulla, kun prosessi alkoi 1500 luvulla.

HEI!

Oletteko Te Toverit Työkkäri, AP, PSillanpää ja KyselijäX lukeneet edes FE LUONNON DIALEKTIIKKA ja Matti, Antero Peltonen Marxilainen Kansantaloustiede -nimisiä kirjoja? Onko se asia liikaa pyydetty, että kun me haluamme arvostella jotain Filosofiaoppia tai Filosofiateoriaa, niin me ainakin yrittäisimme ennen arvosteluamme lukea jotain keskeistä näistä arvostelumme kohteeksi joutuvista Oppiaineista? Nyt pitää muistaa se, että me arvostelumme kohteista yritämme löytää aina jotain sellaista, joka vastaa mikäli mahdollista kysymyksiin MITÄ, MITEN ja MIKSI.

HEI!

Nyt on hyvä Toveri Työkkäri muistaa se, että Elinkeinoelämä on ikävä kylla JÄRJESTELMÄ, ja jotta me voisimme jotenkin arvioida Markkinoiden Toiminnan nyt ja tulevaisuudessa, niin meidän pitää pystyä määrittelemään jollain tavalla sen, että mitkä Liikevoimat ja Liikelait ohjaavat ja säätävät Liikennelaitos Talouselämä rl:n toiminnan. Jos meillä ei ole nyt käytössämme sellaisia Malleja, Kaavoja ja Teoriaryppäitä, jotka kestävät romahtamatta Logiikka- ja Realismitestin, niin siitä saamme olla ainakin varmoja, että täysin epärealistiset ja epäloogiset Teoriat eivät voi kertoa meille sitä, että miten Talous- ja Yhteiskuntaelämä Järjestelmänä eli LIIKENNELAITOS rl:nä toimii tai sitten ei. Nyt se, että käyttämämme Mallit, Kaavat ja Teoriat kestävät Realismi- ja Logiikkatarkastelun saa aikaan ainakin sen, että se tulos, jonka mallimme, kaavamme ja teoriamme tuo kehiin, niin vihjaisee ainakin jonkinlaisella todennäköisyydellä sen, että miten Liikennelaitos nimeltään Elinkeinoelämä toimii tai sitten ei. Niin ja nyt sellaisilla malleilla, kaavoilla ja teorioilla, jotka ovat loogisia ja reaalisia on se hyöty, että ne eivät tuo kehiin mitään sellaista, joka on puhdasta satuilua vaan jotain sellaista, joka kertoo meille sen, että miten Elinkeinoelämä todella toimii tai sitten ei.

Älä ainakaan erikoisneroa ja marx-tietäjää s.partacus usko sillä hän on ylivoimaisesti kovin valehtelija palstalla eikä hän ole ymmärtänyt marxin opeista edes perusasioitakaan.

Lue lisää ja hämmästy miten kiero ja epärehellinen kommunisti voi olla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12145865
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12130211
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12091914

........................

Niin, älä ainakaan erikoisneroa s.partacus usko sillä hän ei ymmärrä marxista yhtään mitään.

Kas tässä hän väittää työläisen itse omalla työllään korvaavan käyttämiensä tuotantovälineiden kulumisen:
"Välttämättömään työhön kuuluu faktisesti työvoiman uusintamisen lisäksi tuotantokaluston uusiminen."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12145865#comment-67144229-view

Mutta marxin mukaan kehrääjän työpäivään ei sisälly sekuntiakaan hänen tuotannossa käyttämien tuotantovälineiden kulumisen korvausta - ei sillinkiäkään hyörykoneen tarvitsemiin hiiliin, voiteluoljyihin, värttinän kulumiseen tai mihinkään muuhun vastaavaan. Näin marx kuvaa kehrääjän työpäivää:
"Niinpä siis hän panee kehrääjän tekemään työtä. sanokaamme, 12 tuntia päivässä. Niiden 6 tunnin lisäksi, jotka kehrääjän palkka eli hänen työvoimansa arvon korvaaminen vaatii, kehrääjän on siis työskenneltävä vielä 6 tuntia, joita minä nimitän lisät yön tunneiksi, ja tämä lisätyö olennoituu lisäarvossa ja lisä- tuotteessa."

Miten sitten kapitalisti ostaa uusia värttinöitä jos ei kerran värttinän loppuun kuluttanut työläinen ole sitä työllään korvannut?
Näin sanoo marx:
"Tavaran vaihtoarvoa laskiessamme meidän täytyy tuotannon viimeisessä vaiheessa käytettyyn työmäärään lisätä se työmäärä, joka aikaisemmin oli sijoitettu tavaran raaka-aineeseen, samoin kuin se työ, joka on käytetty työn suorittamiseen tarvittaviin työvälineisiin, työkaluihin, koneisiin ja rakennuksiin."

Siis meidän täytyy tuotannon viimeisessä vaiheessa käytettyyn työmäärään lisätä se työmäärä, joka AIKAISEMMIN on käytetty työn suorittamiseen tarvittaviin työvälineisiin, työkaluihin, koneisiin ja rakennuksiin. Siis koneisiin ja työkaluihin AIKAISEMMIN kiteytynyt työ siirtyy tuotantoprosessissa tuotantovälineiden kuluessa tavaroihin. Ja näin kapiatalisti pystyy uusimaan tuotantovälineensä eikä se ole poissa tuotantovälineitä käyttävän työläisen työn tuloksista.
Ja ostaessaan uusia värttinöitä kapitalisti saa myös niihin kiteytyneen työn itselleen ja se työ siirtyy kehrättyyn lankaan täysimääräisesti ja myytyään lankan kapitalisti voi taas ostaa uusia värttinöitä. Näin se toimii marxin mukaan ja niin se toimii myös reaalimaailmassa - kapiatlisti ostaa tuotantovälinnet ja laittaa valmistamaansa tavaraan tuotantovälineiden kulumista vastaavan lisähinnan ja näin hän pystyy ostamaan uusia työkaluja vanhojen kuluneiden tilalle. Kirjanpidossa kapitalisti tekee poistoja - oletko kuullut sellaisesta?

Joten älä uskö yleisneroa s.partacus sillä hän ei tiedä marxin opeista yhtään mitään.

.....................

Älä haaskaa aikaasi marxin opiskeluun sillä se ei anna sinulle mitään ammattitaitoa eikä työtä - ellet ole suunnitellut uraa kommunistina mutta silloinkin on parempi ettei marxia ymmärrä.

Esimerkiksi marxin talousoppi perustuu tavaran arvolle. Ongelmana tässä on vain se, että kukaan ei ole koskaan pystynyt reaalimaailmassa laskemaan marxin oppien mukaista arvoa yhdellekään tavaralle joten koko talousoppi lepää henkimaailman käsitteiden varassa.

Se oli kovaa tekstiä marxin talousopista mutta valitetta totuus ja kuten tulet huomaamaan niin yksikään palstan punanuttu ei tule Kallen väitettä kumoamaan kertomalla, että miten tavaran arvon voi reaalimaailmassa laskea.

Joten älä panosta marxiin - marxiin hurahtaneita on vieläkin maassamme ihan riittävästi eikä heitä tarvita yhtään lisää. Marxilla ei ole nimittäin mitään käyttöä reaalimaailmassa.
Ja taas kommunistit hyppäävät takajaloilleen mutta ennenkuin kiihdyt liika, hyvä toveri, niin mietihän, että mihin viimeksi olet tarvinnut marxin oppeja reaalimaailmassa. Kalle käyttää menestyksellisesti marxia kommunistien kurittamiseen ja siihen tarkoitukseen se sopiikin mainioisti - muuhun siitä tuskin onkaan.

...................

Työeläkeläinen:
"Kun tässä nyt kuitenkin MESTARI puhutaan taloudesta niin MITÄ = tuote tai palvelu jolla on markkinoita. MITEN = taloudellisesti, tavalla joka jättää meille tulosta. MIKSI = jotta saamme kustannettua elämiseen tarvitsemamme hyödykkeet."

Onnittelut siteerauksesta. Sataprosenttista Marxia.
Oletamme, että tuote on hyödyllinen ja tarpeellinen ja jätämme tässä yhteydessä muut seikat huomioimatta.
Lähtökohtakin oli teoreettisesti oikein asetettu. Tavaratuotannon (palvelu) perussolu on tavara ja tästä Marx lähtee tutkimaan tavaratuotantoa yleensä ja kapitalistista tavaratuotantoa erikseen.

Työyhteisö on tavallaan muurahaiskeko. On työnjako ja yhteistyö. Tarkoitus on yhteisön elossapysyminen. Erona se, että muurahaiset eivät tuota lisäarvoa kuten ihmisten tavaratuotanto.
Jokainen yritys, jossa on vähintään 2 työntekijää, on työn yhdistys Marxia lainatakseni.

s.partacuksen lausunto työajasta ja siitä mitkä voimat ovat "syyllisiä" tavaran ilmaantumiseen markkinoille.

# antipunikki (h...p):
"Kalle perustelee marx-tietäjän ja erikoisneron s.partacus vääristelevän marxin oppeja:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12145865"

Antipunikki "xxxxxxxxxxxxxxxx" ajoi jälleen kätensä ...siihen. Sori lisänimityksestä mutta itse hän on sen luonut.

Marxin työajan jaottelu on välttämätön ja lisätyöaika. Jos työaika kuvataan näin a.............b....c, niin a-b on välttämätön työaika ja b-c on lisätyöaika.
Kysymys antipunikki (h....p):lle Missä Pääoman kohdassa työajan jaottelu tuodaan näkösälle.

Miten työaika sopii kaavaan C=c v m?
Välttämätön työaika a-b on c v eli tuotantokustannukset. Lisätyö b-c on m eli lisäarvo. Lisätyö on se työn osa, josta kapitalisti ei maksa mitään ja siitä muodostuu lisäarvo.
Miksi näin? Marx toteaa, että olipa tuotanto työläisten tai kapitalistien käsissä, tuotantokalusto on uusinnettava eli kustannettava ja sen työläinen tekee välttämättömällä työajalla. Myös työvoiman on uusinnettava itsensä ja sekin tehdään välttämättömällä työajalla. Riiston olemus tulonmuodostuksessa ei ole tuotantokaluston ja työvoiman uusintamiskustannukset. Riiston olemus on maksamaton työ, lisätyö.
Kapitalisti maksaa näennäisesti tuotantokaluston ja työvoimakustannukset. Käytännössä työvoima kustantaa työllään sekä c että v. c v muodostavat tuotantokustannukset ja ne tulevat kustannettua työläisen välttämättömällä työajalla.

Tavaran arvo C on kuitenkin c v m. Se on tuotantokustannukset ja kapitalistin saama lisäarvo m. Se arvo-osa muodostuu työprosessin aikana, jonka työläinen luo tuotantokustannusten lisäksi mutta joka jää lyhentämättömänä kapitalistille eli on maksamatonta työtä.
Pystyisiköhän ap ottamaan esille Pääomasta kohdat, joissa asiaa on käsitelty?

s.partacus:
” Jos oletetaan että 10 tuntisessa työpäivässä työläisen itsensä uusintamiseen kuluu 4 tuntia, tuotantovälineiden uusintamiseen toiset 4 tuntia, lisätyöajaksi tulee 2 tuntia ja jonka rahallinen arvo jää kapitalistille.”

Tässä on vain välttämätön työaika ja lisätyöaika. Ei muuta. Esimerkissä kymmentuntisessa työpäivässä lisätyöaika olisi 2 tuntia ja välttämätön työaika 8 tuntia. Täysin Marxin näkemyksen ja todellisuuden mukainen.
Välttämätön työaika luonnollisesti jakautuu kahteen osioon; tuotantokaluston ja työvoiman uusintamiseen. Juridisesti työvoima kustantaa tuotantokaluston uusintamisen mutta omistus kapitalismissa siirtyy kapitalistille. #
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1214586

"Asiatiedon" siteerauksessa esitykseni ei ollut aivan täydellinen. Se kuvaa kokonaistyöajan ja selittää faktisesti tuotannon kokonaisuudessaan toimivan työvoiman kulutuksen perustalla

Tulonmuodostuksen suhteen Marx esittää työvoiman ja lisäarvon suhteessa erikseen.
Kaavassa C = c+v+m voidaan c voidaan jättää huomioimatta, koska myös kaikessa tavaratuotannossa työläisten on rakennettava tuotantokalusto, raaka-aineet yms.

Mistä tulo syntyy, kun tuotantokalusto uusinnetaan ja se ei ole riistäjä?
Oletetaan 10 tuntinen työpäivä. 4 tuntia kuluu tuotantovälineiden uusimiseen, 4 tuntia työvoiman uusimiseen ja 2 tuntia lisäarvon luomiseen.

4 tuntia v ja 2 tuntia m muodostavat kokonaistyöajasta 6 tuntia.
Työläinen uusintaa työvoimansa 4 tunnin työllä mutta tekeekin vielä 2 tuntia ylimääräistä, josta muodostuu kapitalistin tulo, lisäarvo. Työläinen saa omat uusimiskustannukset 4 tunnissa ja tuottaa kapitalistille lisäarvoa 2 tuntia ja koska se jää kapitalistille, työläinen tekee hänelle ilmaiseksi 2 tuntia työtä.

Olkoon lisäarvo m 2 ja palkka v 4, niin lisäarvon suhdeluku m/v = 2:4 eli 1:2 eli 50 %. Lisäarvon suhde palkkaan kuvaa riiston astetta.
Voiton suhdeluku tulee m/c+v ja tässä tapauksessa se on 2:4+4 eli 2:8 eli 1:4 eli 25 %.

HEI!

Nyt Toveri Työkkäri pitää huomata se, että Valtiollinen Talous- ja Yhteiskuntapolitiikka perustuu tieteellisiin teorioihin, malleihin ja kaavoihin. Onhan nytkin pakko sanoa, että TELLUS-planeetan valtioiden Talous- ja Valtiopolitiikka perustuu teorioihin ja vielä siten, että näiden teorioiden KÄYTÄNTÖ ovat Mallit ja Kaavat siis MATEMATIIKKA.

Me voimme vain sen todeta, että nykysin Talouspolitiikka perustuu ikävä kyllä Äärimmäisen epärealistiseen ja epäloogiseen Talous- ja Yhteiskuntateoriaan siis Odotuksilla Täydennetty Klassikkomalli eli Uusklassinen Talousoppi rp:hen.

On nyt ainakin minulla jonkinlaisena ekonomistina ollut se ongelma, että nykytaloustiede ei kerro meille yhtään mitään siitä, että miten elinkeinoelämä kehittyy siis talousennusteet ovat ympyräistä sekoilua. Nyt eräänä esimerkkinä voimme mainita sen talousennusteen, joka kuvasi sitä tilannetta, että mitä Suomessa elinkeinoelämässä 1990-luvulla Suomessa tapahtuu voisi tapahtua. Kun 1990-luku Suomessa alkoi, niin Talousennusteet ennakoivat sellaista, että talous kasvaa Suomessa noin kahdeksan prosenttia vuoden aikana, mutta kävikin siten, että talousaleni kahdeksan prosenttia.

Voimme nyt todeta sen, että jos taloustieteelliset teoriat, mallit ja kaavat eivät varoita yhtään mitään siis elinkeinoelämän ongelmista, niin voimme kai nyt kysyä sitä, että mitä hyötyä Yhteiskunta- ja Taloustieteestä voisi olla varsinkin, kun Pihtiputaan mummot kahvin poroistaan pystyvät ennustamaan Elinkeinoelämän kehitys- ja muutossuuntaukset paremmin kuin ekonomistit käppyröistään.

Hyvin harva kommunistikaan on lukenut Pääoman kolmatta osaa. Se on ehkä arvokkaampi kuin 2 ensimmäistä osaa, jotka teoreettisesti kuvailevat kapitalististista kokonaistuotantoa. Kolmas osa vetää teorian yhteen ja käytäntöön ja kuinka työnarvoteoria toimii yritystasolla.

3. osan esipuheessa Engels, joka sen kokosi Marxin käsikirjoituksista, kritisoi vulgaarimaterialistisia talousoppineita.

Vulgaariteoreetikko Lexis (1885) ensin kieltää työnarvoteorian;
"Tämän ristiriidan, (Marxin - Ricardon arvolain ja yhtäläisen keskimääräisen voiton suhdeluvun välisen) ratkaiseminen on mahdotonta...." mutta sitten mutkan kautta myöntää....

Sitten Lexis esittää arvonmuodostuksesta seuraavaa:
"Kapitalistiset myyjät, raaka-aineen tuottaja, tehtailija tukkukauppias, vähittäiskauppias saavat liiketoimistaan tuloa, kun jokainen myy kalliimmalla kuin on ostanut, siis korottaa tavaransa kustannushintaa tietyllä prosenttimäärällä.".... ja huomaa tärkeä oivallus....."Ainoastaan työläinen (työvoimatavara) ei kykene toteuttamaan vastaavaa arvon lisäämistä, hänen on kapitalistiin verrattuna epäsuotuisan asemansa vuoksi pakko myydä työnsä siitä hinnasta, minkä se hänelle itselleen maksaa, nimittäin välttämättömästä toimeentulosta...näin nämä hinnanlisäykset säilyttävät ostaviin palkkatyöläisiin nähden täyden merkityksensä sekä aiheuttavat kokonaisuotteen arvon yhden osan siirtymisen kapitalistiluokalle. "

Ja Engelsin toteamus 1894:
"Nyt ei tarvita mitään suurta ajatusponnistusta sen ymmärtämiseksi, että tämä 'vulgaaritaloustieteellinen selitys' päättyy käytännöllisesti katsoen samoihin tuloksiin kuin Marxin lisäarvoteoria... "

Palstan vulgaarioppinut ap kiistää työnarvoteorian sekä lisäarvoteorian ja edustaa metafysiikkaa Lexisin jälkimmäisen lausunnon suhteen.
Lexisin lausunto näyttää pintapuolisesti asettavan tavaran hintaan mielivaltaisesti asetetun lisän kustannuksiin nähden eikä siten kerro lisäarvon lähteeksi maksamattoman työn.
Mutta kun Lexis toteaa, että työvoima ei voi korottaa arvoaan tullaan työn ja pääoman suhteeseen ja kysymykseen mistä kustannusten päälle tuleva lisä tavaran arvoon tulee, jos tuotannossa kapitalisti ja työläinen saavat arvonsa mukaisen korvauksen
Tuotannon tulos, tavarat, syntyvät vain työllä. Tuotannossa syntyvässä tavarassa on työn arvo ja sitä vastaava hinta. Työläinen luo välttämättömällä työajalla oman arvonsa ja lisätyöllä lisätuotteen ts. lisäarvon. Molemmat arvot ovat osa tavaran arvoa tuotantovälineiden kulutuksen arvon kanssa.
Lisäarvo syntyy, kun kapitalisti ottaa osan työläisen työn tuloksista. Kapitalisti saa osan työn arvosta ja työläinen menettää saman osan. Hinta ei siis ole mitenkään mielivaltainen suure ja sen muodostus yrityselämässä tulee Pääoman 3. osassa esille.
Engelsin selostus ja siteeraukset. Pääoma 3. kirja, Alkusanat ss. 16 ja 17.

Lexisin jälkimmäinen lausunto on kuvaava arkitajunnalle ja ymmärrettävä mutta se ei kerro lisäarvon lähdettä.

Kiinnostaisi minuakin. Ymmärrän siitä yhtä paljon kuin sika helmistä.

MUTTA; opiskele sitä nyt näillä palstoilla. Helvetin pitkiä horinoita ja kaavoja ynnä mitä muuta lie. Eihän niitä voi lukea tai ainakaan lukemaansa ymmärtää.

Otettan ketjusta lainaus;

"” Jos oletetaan että 10 tuntisessa työpäivässä työläisen itsensä uusintamiseen kuluu 4 tuntia, tuotantovälineiden uusintamiseen toiset 4 tuntia, lisätyöajaksi tulee 2 tuntia ja jonka rahallinen arvo jää kapitalistille."

Minä en ymmärrä tuosta yhtään mitään. Siis ymmärrän itseni uusiutumisen; en tosin tee sitä 12-tuntisen työvuoroni aikana vaan vuoron päätyttyä baarissa. Sitten kohta "työvälineiden uusiutuminen". En ymmärrä kuinka esimerkiksi putkipihdit vaativat 4 tunnin `uusiutumisen`.

Minä vaan en ymmärrä. Ehkä siksi olen vain köyhä ja yksinkertainen työmies, demari enkä korkeasti koulutettu, hyväpalkkainen kommunisti.

Enkä minä tätä pahalla sano.

HEI!

Nyt pitää muistaa kaava C=c v m siis isoC on kokonaisarvo ja joka koostuu ainakin Pysyvä Pääoma eli c ja Vaihteleva Pääoma eli v sekä mikäli mahdollista mutta ei välttämättä toiminnan jatkumisen kannalta arvioiden m eli Lisäarvo. Tehän tiedätte sen, että Elinkeinoelämän yritysten tehokkuus ja samalla kannattavuus vaihtelee, ja jos näin ei olisi asiat, niin Talouselämässä ei olisi olemassa sellaista ilmiökenttää kuin yritysten koon kasvaminen eli KASAANTUMINEN ja samalla kaupunkien ja kuntien Asukasmäärän lisääntyminen eli KESKITTYMINEN. Nyt me voimme vielä todeta sen, että Kaupunki, Kunta ja Valtio sekä Yhteiskunta ovat sellaisia, joista myös me Komut ja Sossut käytämme nimeä LIIKENNELAITOS ja joka on vielä sellainen, jota tutkitaan Systeemiteoria ja Peliteoria rl:n avulla. Yhteiskunta-asioissa on vielä Sosiaalipolitiikka eli Yhteiskuntateoria ja Talousteoria mukana sekä vielä tietenkin Liikennelaitostarkastelu eli Systeemiteoria ja Peliteoria. Jos me nyt ajattelemme siten, että Yhteiskunta on samalla toiminnassa jotenkin oleva Liikennelaitos, niin ehkä myös Arvolakimalli ja Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä tulee paremmin ymmärretyksi. Luonnon Dialektiikka eli LD:n lausepuun peruslaki on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus. LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausaliteetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti. LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muuttujat, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki eli KITKALAKI, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.
PS Tulikohan nyt jotenkin paremmin Arvolakimalli ja Luonnon Dialektiikka siis Materialistinen Filosofia LD:ssä paremmin ymmärretyksi? Olette varmaankin huomannut sen asian, että Yhteiskunta on Järjestelmä kuten on myös LUONTO siis sellainen, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen jotenkin jollakin tavalla ja että tieteen ja Filosofian tehtävänä on ainakin yrittää selvittää se, että miten ja millä tavalla kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Vasta-alkajalle suosittelisin nuorukaisten Karl Marxin ja Friedrich Engelsin poliittista pamflettia "Kommunistisen puolueen manifesti". Se on kirjoitettu 1848 ristiriitojen kärjistämän Länsi-Euroopan tilanteen johdosta. Historia enteili sosiaalista purkautumista ja sellainen tapahtuikin Ranskassa muutaman viikon kuluttua kirjasen ilmestymisestä. Kumousliike levisi lännessä laajalle ja kaiut näkyivät Euroopan itäosia myöten.

Toverukset saivat toimeksiannon ensimmäiseltä kansainväliseltä työväenjärjestöltä Kommunistien liitolta, joka joutui toimimaan maanalaisena.
Toverukset käsittävät pamfletissa kommunisteina teollisuustyöläisiä, työttömiä, vähävaraisia, osattomia sanalla sanoen porvariston halveksumaa rahvasta.
Vetoomus oli suunnattu työväenluokalle kumota kapitalismi, joka oli tullut valtaan kumoamalla feodalismin.

Kumpikaan ei vielä tuolloin ollut sanan varsinaisessa mielessä marxilaisia. Manifestissa on kuitenkin selkeästi poliittisten tunnusten takana luokkaluonne. Työväenluokan edut sen omissa käsissä ja sen esteenä kapitalistinen valtio.
Teos sisältää historiallisen materialismin perusajatuksia ja kun Marx vuoden 1850 jälkeen keskittyi enimmäkseen kansantalouden tutkimiseen niin niissä materialistisen filosofian perusajatukset kulkevat kautta linjan.

Engels Manifestista 1883:
"Kautta koko Manifestin kulkeva perusajatus, että kunkin historiallisen ajanjakson taloudellinen tuotanto ja siitä välttämättömästi johtuva yhteiskuntarakenne muodostavat perustan tämän ajanjakson poliittiselle ja älylliselle historialle, että tämän mukaisesti koko historia on ollut luokkataistelujen historiaa, riistettyjen ja riistäjien, hallittujen ja hallitsevien luokkien välisten taistelujen historiaa yhteiskunnallisen kehityksen eri asteilla..... " Ja että proletariaatin vapautus merkitsee riiston, sorron ja luokkayhteiskunnan lakkauttamista.

Manifestilla oli valtava vaikutus työväenluokan järjestäytymisen ja tietoisuuden edistämisessä.

HEI!

Nyt Toveri AP pitää muistaa se, että on olemassa Makroteoria siis Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma siis R-T...P...T'-R'.
Mikroteoria1 siis Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo. Nyt Pysyvä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet, Raaka- ja Apuaineet. Vaihteleva Pääoma on yhtä kuin Työvoimakustannukset. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma.

Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo. Kiinteä Pääoma on Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet. Liikkuva Pääoma on Työvoimakustannukset sekä Raaka- ja Apuaineet. Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Kiinteä ja Liikkuva Pääoma. Me voimme vielä todeta sen, Apuaineet pitävät sisällään myös Energian.

On olemassa vielä KÄYTTÖARVO ja VAIHTOARVO. Nyt Käyttöarvo on se HYÖTY, jonka Kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan tavarasta tai palvelusta. Vaihtoarvo on kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen.

Ymmärtääksemme on Tavara- ja Palveluasiassa HYVÄ ottaa ensiksi tarkastelun kohteeksi Rahayksikkömääräinen HINTA, ja josta on suhteellisen helposti mahdollista laskea Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuudet sekä myös Lisäarvo. Kun me nyt tiedämme sen, että mikä on Työtunnin Hintataso aritmeettisena keskiarvona laskien ja kun jaamme tällä keskiarvoisella Työtuntihinnalla Pysyvän Pääoman Hintaosuuden, niin saamme Työtunneissa laskien Pysyvän Pääoman osuuden, ja kun vastaavasti jaamme keskituntihinnalla Vaihtelevan Pääoman osuuden, niin saamme työtunneissa laskien Vaihtelevan Pääoman osuuden, ja kun toimimme vastaavasti Lisäarvon kohdalla, niin saamme Lisäarvon osuuden Työtunneissa laskien. Nyt ehkä Teitä Toverit AP, Työkkäri, PSillanpää ja Kyselijä X yllä oleva tarinointi ehkä vähän auttaa ongelmissanne kuten myös sellaista Henkilöryhmää kuin AvaraKatsanto.

HEI!

Mitä Teidän AP mielestänne tarkoittaa Tavaran Arvo? Onko tavaran arvo sama vai eri asia kuin Tavarasta kaupassa maksettu myyntihinta? Nyt pitää muistaa se asia, että VAIHTOARVO on kaksijakoinen siis Rahayksikkö- ja Työtuntimääräinen. Niin ja KÄYTTÖARVO on vain ja ainoastaan se HYÖTY, jonka Kuluttaja uskoo saavansa ostamastaan Tavarasta tai Palvelusta. Jos nyt me käytämme sellaista asiaa kuin MYYNTIHINTA miinus Tuotantokustannukset siis Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma tai ts. Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.

Kun Te Toveri AP kysyitte sitä, että missä K. MARX sanoo siten, että Lisäarvo on MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma, niin voin vastata, että silloin kun Pääomakirja rL:ssä käsiteltiin Taloustieteellistä Mikroteoriaa ja Makroteoriaa siis Lisäarvo sekä Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma tai Lisäarvo sekä Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.

Nyt Makroteoria on Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'. Nyt RENGASTEORIA on ts. suurin piirtein sama asia kuin Makroteorian kaavat sekä erikoisesti Tuotantopääoman KAAVA.

Mikroteoria on Lisäarvo sekä Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma tai vielä Lisäarvo sekä Kiinteä ja Liikkuva Pääoma.

Onko Hyvät SINIMUSTAT se asia liikaa pyydetty, että koska Taloustiede ja erityisesti Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä sekä myös Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä perustuu Tilastotiede ja Matematiikka rL:ään, niin myös Te Puoluenerot ja Yrittäjäneuvos rp:t SINIMUSTAT-yhteisössä käyttäisitte edes vähän järkeänne, jotta ette joutuisi omasta todella kovan tason tyhmyydestä johtuen naurunalaiseksi?

Jos ei tunne jotain Filosofiateoriaa kuten Marxilainen Filosofia ja Sosiologia rp:tä, niin mitä järkeä on tällöin esiintyä asiantuntijana kuten yrittäjänerot Työkkäri, AP, PSillanpää, Kyselijä X sekä AvaraKatsanto haluavat toimia?

Nyt Materialistinen Historiakäsitys LD:ssä perustuu Luonnon Dialektiikka eli LD:n lausepuun peruslauseeseen A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria siis VIIVA, PINTA-ALA, TILAVUUS ja XYZ-avaruus.

"Miten voit laskea tietää kapitalistin saaman voiton tietämättä tavaran myyntihintaa?"

Konkreettisesti ei voikaan. Lapsikin tuon älyää.
Teoreettisesti se voidaan esittää kuvaamalla kaikki tuotannon tekijät. Ne taas voidaan jakaa kolmeen osaan.
a) tuotantovälineet, raaka-aineet ym.
b) työvoimakulut
c) lisäarvo

Tavaratuotannossa ei ole muita tekijöitä. Kun esim. vuotuisesta tilinpäätöksestä asennetaan numerot kuhunkin kohtaan, saadaan puhdas voitto. Sieltä saadaan myös voiton jakautuminen osiis mm. veroihin ja yrityksen kehittämisvaroihin.

Tällöin voitto (lisäarvo) muodostuu siitä miten paljon enemmän työläiset ovat luoneet uutta arvoa oman ja tuotantovälineiden uusintamisen päälle.
Huom. prosessissa kapitalisti ei maksa omistaan tuotantovälineiden kulumista tai maksavat mutta työläiset hankkivat työllään kapitalistille varat.

"Kysymys perään: Miten jonkun Marxin 150 vuotta vanhat teoriat voivat päteä edelleen?"

Vasta-alkajalle saattaa olla vaikeaa lähteä suoraan yleiseen kansantaloustieteeseen, materialistiseen filosofiaan tai sosialismin teoriaan siltiki vaikka jokaisella ihmnisellä on jonkinlainen käsitys yhteiskunnan rakenteesta ja sen toimivuudesta.

Helppotajuinen "salapoliisiteos" voisi olla Friedrich Engelsin teos "Perheen ykstyisomaisuuden ja valtion alkuperä" (1884). Se kuuluu historiallisen materialismin toimialaan mutta marxilaisittain sisältää talouden kehityksen. Eikä siinä voi välttyä dialektiikan vastakohdista ristiriitaisena kehityksen muotona.

Engelsin lausuntoja esipuheesta.
- Materialistisen käsityksen mukaan historiassa on viimekädessä määräävänä tekijänä elämän suoranaisten edellytysten luominen ja tuottaminen.
Sitä on kahta laatua. Ensinnäkin toimeentulosta elintarpeiden hankinta, asunto, työkalut, ihmisen itsensä kasvattaminen, suvun jatkaminen.
Toiselta puolen yhteiskunnalliset laitokset, yhteisön organisaatio elossa pysymiseksi ja yhteisön kehittämiseksi.
Alkuaan se oli toiselta puolen työn (työkalujen) ja toiselta puolen perheen kehitysastetta.
- Mitä vähemmän kehittynyttä on vielä työ, mitä rajoitetumpi sen tuotteiden määrä, siis myös yhteiskunnallinen rikkaus, sitä voimakkaampana tekijänä yhteiskuntajärjestyksessä ovat sukulaisuussuhteet.
- Vanha sukulaisuusjärjestelmään perustuva yhteisö hajoaa työnjaon kehityksen mukana...tilalle astuu uusi yhteiskunta kiteytyneenä valtioksi, jonka yhdysssiteenä eivät enää ole perhesuhteet....jossa valtiossa omaisuussuhteet vallitsevat perhejärjestystä (ensimmäinen valtiotyyppi oli orjanomistukseen perustuva valtio).
...ja valtiosta lähtien muodostuvat vapaasti ne luokkavastakohdat ja luokkataistelut, joiden sisällystä on kaikki tähän asti kirjoitettu historia.

Kirja on mielenkiintoinen tutkaus alkuyhteisön muuttumisesta sukuyhteisöksi ja siitä valtioksi. Kirja antaa aivan toisenlaisen näkemyksen kaoottisesta historiasta kuninkaineen ja sotineen ja avaa näkemystyä historiasta, jossa työkalujen (tuotannon) kehitys muuttaa myös ihmisten välisiä suhteita.
Engelsin kirja avaa näkemään kaikenlaisten vanhojen uskonnollisten kirjoitusten takaa todellisessa elämässä tapahtuneita muutoksia. Niissä voi myös huomioida milloin mm. rauta tuli käyttöön suurena ja arvostettuna, lähes jumalolentona tai milloin naisen puolelta luettu suku muuttui miehenpuolelta luettavaksi ja miksi.

Tiede = logiikka. Filosofia tai kansantaloustiede ollakseen tiedettä on oltava looginen.

Jossain vaiheessa taloudesta tai filosofiasta kiinnostuneen voisi olla aika tutustua Pääomaan. Se on looginen, filosofinen ja tieteellinen. Pääoma kertoo tavaran syntymisen ja sen salaisuudet, arvon ja käyttöarvon, rahan muuttuminen lisäarvoksi ja lisäarvon pääomaksi. Sanottakoon lisäksi että myös tavarafetissin, jossa arvo ja hinta kulkevat miten sattuu. Esim. Viikossa tehty maalaus saattoi antaa tekijälle muutaman päivän ruoan mutta hänen kuoltuaan maalauksesta voidaan maksaa miljoonia.

Ennen tai jälkeen Pääomaa kasvaa väistämättä kiinnostus filosofiaan. Siinä suosittelisin suoraan neuvostoliittolaisia filosofian teoksia, joissa perusasiat ovat yksissä kansissa.
Viktor Afanasjev: Filosofian alkeet, dialektinen materialismi ja historiallinen materialismi (1976). Kirjassa on joitain virheitä mutta tarkkaavainen lukija löytää ne.
V.I.Lenin: Materialismi ja empiriokritisismi (1915)
Evald Iljenkov: Dialektiikan logiikka (1974)

Eikä sovi unohtaa Tuure Lehenin helppotajuista kirjasta: Materialisteja ja idealisteja (1964).