Seurustelin vuoden verran naisen kanssa, olin(olen vieläkin) rakastunut häneen.
Koko yhdessäolomme ajan minä odotin, että alkaisimme yhdessä suunnittelemaan tulevaisuutta eteenpäin.
Nyt hän kuitenkin ilmoitti, että ei ole kiinnostunut jatkamaan seurustelua, vaan kaipaa enemmän omaa vapautta.
Ensimmäinen fiilikseni oli tietenkin hurja pettymys.
Nyt alan pääsemään siitä pikkuhiljaa yli, kun alan ymmärtämään, että hän todellakin on pois elämästäni.
Olen alkanut tuntemaan jonkinlaista suuttumusta häntä kohtaan, että hän ei ollutkaan tosissaan minun suhteeni.
Vaan halusi vain pitää hauskaa ilman sen enempiä odotuksia.
Samalla pelkään, että jos hän jossain vaiheessa vielä ottaa yhteyttä ja haluaa tavata, niin pystynkö tuntemaan vielä samoin kuin ennen.
Ovatko kaikki nämä tunteeni normaaleja?
Koko yhdessäolomme ajan minä odotin, että alkaisimme yhdessä suunnittelemaan tulevaisuutta eteenpäin.
Nyt hän kuitenkin ilmoitti, että ei ole kiinnostunut jatkamaan seurustelua, vaan kaipaa enemmän omaa vapautta.
Ensimmäinen fiilikseni oli tietenkin hurja pettymys.
Nyt alan pääsemään siitä pikkuhiljaa yli, kun alan ymmärtämään, että hän todellakin on pois elämästäni.
Olen alkanut tuntemaan jonkinlaista suuttumusta häntä kohtaan, että hän ei ollutkaan tosissaan minun suhteeni.
Vaan halusi vain pitää hauskaa ilman sen enempiä odotuksia.
Samalla pelkään, että jos hän jossain vaiheessa vielä ottaa yhteyttä ja haluaa tavata, niin pystynkö tuntemaan vielä samoin kuin ennen.
Ovatko kaikki nämä tunteeni normaaleja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eihän tuo tarkoita etteikä olisi ollut tosissaan. Minäkin olen vuosikaudet seurustellut, emme mitenkään suunnittele tulevaisuuttamme eteenpäin. Olemme yhdessä tällä hetkellä ja se riittää. Tosissamme kuitenkin seurustelemme.
"emme mitenkään suunnittele tulevaisuuttamme eteenpäin"
Eivätkös kaikki ihmiset tee suunnitelmia elämästään?
-olenko tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani ?
-haluanko asua jatkossakin tässä asunnossa
-onko tämä paikkakunta minulle se oikea
-matkustanko lomallani johonkin
-jne. jne.
Niin eikös seurustellessa yleensä noista asioista keskustella?
Vai päättääkö "huomisesta ei tiedä" ihan itsekseen esim. sanoutua irti nykyisestä työpaikastaan ja muuttaa asumaan toiselle puolelle maata?
HUOM! Sekin on suunnittelemista, jos ollaan tyytyväisiä kaikkeen nykyiseen, eikä haluta muuttaa mitään
Meillä ei kyllä keskustella kuin noista lomista. Tietysti tapaamisia suunnitellaan. Mutta en koe tarvetta keskustella ja suunnitella jos mies esim. haluaa vaihtaa työpaikkaa niin sitten vaihtaa, hänenhän se asia on.
Ja jos päättäisin irtisanoutua niin en minä kyllä sitäkään miehen kanssa suunnittelisi etukäteen.
Asiat tietysti ovat täysin eri jos asutaan yhdessä.
Minusta se ei ole suunnittelua jos tänään ollaan tyytyväisiä nykyiseen eikä mitään haluta muuttaa. Huomenna voi tunne että haluan esim. muuttaa toiseen asuntoon ja sitten toteutan sen. Enkä kyllä siinäkään suunnittele asiaa miehen kanssa.
Ovat täysin normaaleja. Suru, suuttumus, ikävä, katkeruus, toivo... Kaikki tunteet mahtuvat eroprosessiin ja on luonnollista tuntea niitä.
Juuri nyt tuntuu pahalta mutta kun aikaa kuluu niin helpottaa. Ja vain päästämällä irti saat mahdollisuuden tavata aikanaan sen uuden ihmisen, jonka kanssa voit suunnitella tulevaisuutta.
Odotit.. Ehkä niin kuin koiranpentu herkkua? Teitkö määrätietoisesti omat näkemyksesi selväksi? Itsellä lopahti yksi suhdeviritys siksi, että mies oli tossukka, joka odotti kaikki aloitteet ja etenemisen naiselta. Älä tee seuraavalla kerralla samaa virhettä.
Hei, onko äidilläni edes syytä suuttu tästä? Isäni harrastaa laulamista ja on siinä todella hyvä, tänään oli taas kerran isäni lauluesitys, jota menimme koko perheen kanssa katsomaan. Isän laulut meni hyvin ja viimeisen laulun aikana ( yksi ihminen laulaa aina kaksi laulua) eräs vanhempi nainen alkoi kuvata isääni laulamassa ja kun esitykset oli esitetty ja oli aika lähteä tämä rouva tuli kysymään isältäni onko ok jos hän kuvasi ja laittaa sen facebookiin tähän isä vastasi että kyllä on ok, että ei haittaa. Ja tästä äiti suuttui, että ensiksikin rouva oli kuvannut, koska ei hänkään mene ventovierasta kuvaamaan ja se että miksi sen rouvan pitää se nettiin laittaa ja miksi iskä suostui koska isä ei itse ole facebookissa tai missään muussakaan sosiaalisessa mediassa, eikä kuulemma olisi antanut lupaa jos minä tai siskoni oltaisiin kuvattu. Äiti pelkää ilmiselvästi, että iskällä nousee kusi päähän ja että se lauluvideo leviää ja sen saa käsiinsä joku joka tarjoaa iskälle vaikka töitä laulamisen maailmassa ja sitten iskä jättäisi meidät tai ainakin näin ymmärsin, niin onko tässä mitään syytä suuttua?!?
Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa. Täytyy vain muistaa purkaa tunteensa oikein, käsitellä ne.
"Koko yhdessäolomme ajan minä odotin, että alkaisimme yhdessä suunnittelemaan tulevaisuutta eteenpäin."
Tästä päätellen on parempikin, että suhteenne loppui. Koko suhteen ajan odotit jotain, jota suhteessa ei ollut, ei siihen tullut. Ei voi tietää oliko nainen tosissaan, vai ei. Eikä sillä ole merkitystäkään enää. Itse veikkaisin naisen olleen tosissaan, sillä harva ryhtyy suhteeseen ihan vain huvin vuoksi.
Jos nainen jossain vaiheessa pyrkii uudelleen suhteeseen kanssasi, voit vain kohteliaasti kieltäytyä. Ihan turha pelätä mitään.