Olen seurustellut nykyisen tyttöystäväni kanssa n. 3-4kk ja jotain on tapahtunut... meillä oli isoja ongelmia viikko tai 2 sitten ja olimme tauolla ja tulimme tulokseen että jatkamme pikkuhiljaa ja katsomme mitä tästä tulee. Olemme aina olleet vähän sellasia että hermostumme helposti ja olemme hiljaa toisillemme mutta nykyään se häiritsee minua paljon, koska sitä tapahtuu lähes päivittäin... silloin kuin olimme tauolla mietin suhteen toimivuutta ja mietin edelleen välissä, koska olen niitä poikkeuksellisia miehiä jotka ajattelevat liikaa... mitä minulla pitäisi tehdä? haluan yrittää tyttöystäväni kanssa vielä mutta mietin silti tätä kaikkea... miten voisimme parantaa toisiamme ettemme riitelisi tai suuttuisi? mainitaampa vielä että tyttöystävä muuttaa kauas opiskelemaan kesällä. AUTTAKAA MIESTÄ!!
Mitä on tapahtunut?
15
450
Vastaukset
- tertertetg
Oletko miettinyt, että kun olette seurustelleet vasta 3-4 kk ja nyt jo on tuollaista, mistä se kertoo..? Voisiko olla niin, että ette vain yksinkertaisesti ole oikeat toisillenne? Ei teissä kummassakaan mitään vikaa tarvitse olla, vaan luonteenne eivät vain yksikertaisesti sovi yhteen nyt, kun alatte tuntea toisianne paremmin.
Kun muistelen oman parisuhteeni alkuaikoja, niin kyllä tuossa 3-4 kk:n kohdalla on yhdessäolo ollut niin "auvoisaa", ettei riitely ja mökötys ole tullut kuuloonkaan. , Jokaiseen parisuhteeseen tulee arki mukaan ajan myötä, mutta ei senkään riitelyä ja mökötystä tarvitse olla.- APostaaja
Siis tyttöystäväni kanssa on ihanaa olla ja näin mutta minä aina suutun herkästi jos esim. pieni lupaus on rikottu... olemme nyt tauon jälkeen etenemässä hitaasti joten voisiko tämä johtua myös siitä että tunteet ovat muutenkin sekaisin? miten saan itseni kärsivällisemmäksi
- tertertetg
APostaaja kirjoitti:
Siis tyttöystäväni kanssa on ihanaa olla ja näin mutta minä aina suutun herkästi jos esim. pieni lupaus on rikottu... olemme nyt tauon jälkeen etenemässä hitaasti joten voisiko tämä johtua myös siitä että tunteet ovat muutenkin sekaisin? miten saan itseni kärsivällisemmäksi
No niinpä niin... "Miten saan itseni kärsivällisemmäksi". No OPETTELET olemaan kärsivällisempi ja that's it.
Olet siis päättänyt, että tyttö on sinulle se oikea, joten siitä sitten vain hommiin ja opettelemaan kärsivällisyyttä, ettet pimahtele joka käänteessä.
Ei kannata uskoa, että luonteiden erilaisuus voi aiheuttaa eripuraa. - APostaaja
tertertetg kirjoitti:
No niinpä niin... "Miten saan itseni kärsivällisemmäksi". No OPETTELET olemaan kärsivällisempi ja that's it.
Olet siis päättänyt, että tyttö on sinulle se oikea, joten siitä sitten vain hommiin ja opettelemaan kärsivällisyyttä, ettet pimahtele joka käänteessä.
Ei kannata uskoa, että luonteiden erilaisuus voi aiheuttaa eripuraa.Joo otetaampa neuvosta vaari... joku voisi kertoa minkö ihmeen takia sitä mietti vieläki että tuleeko suhde toimimaan vaikka olen päättänyt yrittää ja katsoa sitten
- kduppsö
APostaaja kirjoitti:
Joo otetaampa neuvosta vaari... joku voisi kertoa minkö ihmeen takia sitä mietti vieläki että tuleeko suhde toimimaan vaikka olen päättänyt yrittää ja katsoa sitten
Tottakai mietit tuleeko toimimaan, sillä haasteita tuli suhteeseenne ja sen vuoksi nyt pelkäät ja olet arempi.
- eräs vaan
opetelkaa tuntemaan itsenne paremmin, jotta voisitte ilmaista tunteita ja asioita paremmin. Rakentava keskustelutaito on kaikki kaikessa, että parisuhde voi toimia.
Toinen asia on se, että ihminen ottaa itse vastuun omasta onnellisuudesta. Omista toiveistaan ja tarpeistaan voi kertoa, mutta toiselta ei pidä vaatia mitään. Vaatimukset ja odotukset pilaavat parisuhteen. Tällä en tarkoita sitä, että pitäisi sietää huonoa käytöstä ja kaltoinkohtelua toiselta. Jos tämmöistä on ja toinen ei pysty kasvamaan ihmisenä, niin silloin pitää erota.
Kannattaa muistaa semmoinen asia, että parisuhde on henkisen kasvun suhde, jossa kumpikin kohtaa omaa keskeneräisyyttään. Tarkoitus olisi kasvaa ehjäksi ihmiseksi ja sitä kautta löytää onnellisuus ja tasapaino.- APostaaja
Kiitos neuvoista! Nyt minulla täytyisi vain osata jatkaa ja yrittää unohtaa tämä kaikki mutta olen tietenki sellainen ihminen jolla on vaikea unohtaa tälläinen
- APostaaja
APostaaja kirjoitti:
Kiitos neuvoista! Nyt minulla täytyisi vain osata jatkaa ja yrittää unohtaa tämä kaikki mutta olen tietenki sellainen ihminen jolla on vaikea unohtaa tälläinen
Haluaisin tietää teidän omakohtaisia kokemuksia tälläisista tilanteista ja miten olette selvinneet kun epäröitte ja miten asian osaa selvittää tuleeko suhde toimimaan ja haluaako seurustella henkilön kanssa....
- LindaTuomi
APostaaja kirjoitti:
Haluaisin tietää teidän omakohtaisia kokemuksia tälläisista tilanteista ja miten olette selvinneet kun epäröitte ja miten asian osaa selvittää tuleeko suhde toimimaan ja haluaako seurustella henkilön kanssa....
Oma kokemus: ei selviä kuin elämällä elämää eteenpäin. Jokaisen on itse nämä kysymykset ratkaistavat, sillä ei paraskaan neuvonantaja voi tietää, mitä sisimmässäsi ajattelet, kun et tunnu itsekään tietävän. Mitään joka tilanteessa toimivaa ratkaisua ei ole.
Hei APostaaja!
Oletkin jo saanut vastauksia, joissa kehotetaan rakentavan keskustelutaidon parantamiseen. Kannustan myös avoimeen keskusteluun, jossa hyvässä hengessä, toista painostamatta ja vaatimatta keskustelette siitä, mitä odotatte toisiltanne, parisuhteeltanne. Tuossa muutaman kuukauden kohdalla tulee kysymys sitoutumisesta. Sitoutuminen tarkoittaa kummankin vapaaehtoista halua liittyä toiseen. Jos esimerkiksi toinen ei halua sitoutua, mutta toinen haluaa, niin silloin sitoutumista ei voi tapahtua.
Riitelyssä tärkeintä on oppia kommunikointia ja viestintää oikealla tavalla. Väärät riitelytekniikat loukkaavat, satuttavat ja repivät. Oikeilla tavoilla voi tiukastakin paikasta selvitä niin, että kumpaankaan ei satu henkisesti.
Mm. tässä linkissä on joitain vinkkejä siitä, mitä voisi ottaa huomioon keskustellessaan parisuhteen jatkumisesta
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/D7DA6ED896839D67C2256FEB0024C447?OpenDocument&lang=FI
Elämäntaitoja joutuu ja saa opetella koko ihmisiän! Teitä siihen rohkaisten, meiju diakoni- APostaaja
Nyt olen puhunut hänen kanssaan ja elämme hetki kerrallaan ja puhumme asioita selväksi, kuitenkaan liikaa niitä murehtimatta. Aikaahan mulla menee unohtaa kaikki, mutta pikkuhiljaa... jos teillä vielä on neuvoja kuinka päästä asiasta yli nii kertokaa kaikki ihmeessä
- APostaaja
APostaaja kirjoitti:
Nyt olen puhunut hänen kanssaan ja elämme hetki kerrallaan ja puhumme asioita selväksi, kuitenkaan liikaa niitä murehtimatta. Aikaahan mulla menee unohtaa kaikki, mutta pikkuhiljaa... jos teillä vielä on neuvoja kuinka päästä asiasta yli nii kertokaa kaikki ihmeessä
Onko tämä aivan normaalia, että asiat pulpahtavat mieleen aina välissö ja rupeavat ahdistaa? Olen varmaan vain huono unohtamaan ja keskittymään elämään
- APostaaja
APostaaja kirjoitti:
Onko tämä aivan normaalia, että asiat pulpahtavat mieleen aina välissö ja rupeavat ahdistaa? Olen varmaan vain huono unohtamaan ja keskittymään elämään
Vielä sellainen asia, että minua suorastaan pelottaa ajatella sitä että viettäisin yön hänen kanssaan, edellisen kerran takia jolloin tämä oli alkanut että epäilin ja hän lähti pois koska en voinut olla... siitä on jo kyllä muutama viikko mutta minua pelottaa ja jännittää se silti, että miten käy
- APostaaja
APostaaja kirjoitti:
Vielä sellainen asia, että minua suorastaan pelottaa ajatella sitä että viettäisin yön hänen kanssaan, edellisen kerran takia jolloin tämä oli alkanut että epäilin ja hän lähti pois koska en voinut olla... siitä on jo kyllä muutama viikko mutta minua pelottaa ja jännittää se silti, että miten käy
Haluaisin kuulla jos muilla on ollut suhteessa samanlaisia tilanteita, että alkanut miettiä rakastaako ja tuleeko toimeen... ja mitä tehdä asialle ja midtä nuo tietää? edellinen suhteeni oli kaukosuhde ja siinähän ikävöi paljon ja oli aina suuri jälleennäkemisenilo mutta eihän tässä suhteessa niitä niin ole kun näemme päivittäin vaikka emme asu yhdessä.... voisiko tästäkin johtua miettimiseni? mikä olisi hyvä tapa päästä yli asiasta ja midtä tosiaan tietää vastaukset nuihin kysymyksiin jne...
- mielipideasiasta
APostaaja kirjoitti:
Haluaisin kuulla jos muilla on ollut suhteessa samanlaisia tilanteita, että alkanut miettiä rakastaako ja tuleeko toimeen... ja mitä tehdä asialle ja midtä nuo tietää? edellinen suhteeni oli kaukosuhde ja siinähän ikävöi paljon ja oli aina suuri jälleennäkemisenilo mutta eihän tässä suhteessa niitä niin ole kun näemme päivittäin vaikka emme asu yhdessä.... voisiko tästäkin johtua miettimiseni? mikä olisi hyvä tapa päästä yli asiasta ja midtä tosiaan tietää vastaukset nuihin kysymyksiin jne...
Ylööös
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692184
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012023- 771632
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411460- 771438
- 101347
- 311324
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?511222Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621180Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281169