MononukleoosiRauhaskuumePusutauti

TautinenTyttö

Siis eks kukaan oo kokenu tätä tautia? Siis eks kukaan osaa kertoa omista kokemuksistaan? Tarviin nyt jotain lohtua tähän harmaaseen elämään, tää tauti on tuskaa! Mua koskee niin maan pirusti!
Oon syöny ja juonu väkisin, mulla on ibuprofeiini allegia eli en voi vetää buranaa, arvatkaa vaan kuinka ärsyttää! Se kuulema auttais eiks se niin oo? Vai auttaako teille panadol? Mulle ei ainakaan tai ehkä vähän.
Mä olen tulossa hulluksi oon niin masentunu ja epätoivonen. Jättääks tää tauti mua koskaan rauhaan? Kaks viikkoo on menny jo ja oon neuvoton.
Onks teill kaikilla sairastaneilla ollu kaks viikkoo 39 astetta kuumetta? Ku mulla ei ainakaan oo ku joku 37 ja sehän mua huolesuttaakin et mitä jos mun elimistö ei pysty tappaan tätä?

*hermoilee öisen valvomisen ja nälän vuoksi*

19

2022

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • auttaisin jos voisin

      mutta kun en tiedä taudistasi mitään...=( Mutta yhden neuvon tahdon sulle antaa; Älä hyvä ihminen masennu!!!! Lue tää tarina, siinä on ajateltavaa:::

      Mikko on kaveri jota olisi niin helppo vihata. Hän on aina hyvällä tuulella ja hänellä on aina
      jotain positiivista sanottavaa. Jos joku kysyy
      häneltä että miten menee, hän vastaa:
      "Jos menisi yhtään paremmin, olisin kaksoset!"

      Mikko oli luontainen motivaattori. Jos jollain
      työntekijällä oli huono päivä, Mikko oli aina
      kertomassa hänelle, miten nähdä tilanteen
      myönteinen puoli. Hänen tyylinsä näkeminen sai minut todella uteliaaksi, ja eräänä päivänä
      menin Mikon luo ja kysyin häneltä:
      "En tajua! Ethän sinä voi olla positiivinen ihminen koko aikaa. Miten teet sen?"
      Mikko vastasi:
      "Joka aamu kun herään, sanon itselleni, että sinulla on tänään
      kaksi mahdollisuutta. Voit valita olla hyvällä tuulella tai voit valita olla pahalla tuulella. Minä valitsen olla hyvällä tuulella. Ja joka kerran kun jotain menee huonosti, voin valita olenko uhri, tai voin valita oppia siitä. Minä valitsen tilanteesta oppimisen. Ja joka kerran kun joku tulee valittamaan minulle jostain, voin valita hyväksyä hänen valituksensa, tai voin osoittaa hänelle elämän myönteisen puolen. Minä
      valitsen elämän positiivisen puolen."
      "Joo joo, mutta ei se ole niin helppoa," minä väitin vastaan.
      "Se on," Mikko sanoi. "Elämässä on kyse valinnoista. Kun jätät pois kaiken kuonan, jokainen tilanne on valinta. Voit valita miten reagoit tilanteisiin. Me valitsemme miten ihmiset vaikuttavat meidän tunteisiimme.
      Motto on: Sinä itse valitset miten elät elämääsi!"
      Mietin mitä Mikko oli sanonut. Pian sen jälkeen lähdin firmasta ja perustin oman yrityksen. Vaikka emme olleet yhteydessä,
      ajattelin häntä usein kun valitsin elämän puolesta sen sijaan että olisin vain reagoinut siihen mitä tapahtuu.
      Vuosia myöhemmin kuulin että Mikko oli joutunut vakavaan onnettomuuteen pudotessaan parinkymmenen metrin korkeudesta rakenteilla
      olevasta viestitornista. Lähes vuorokauden kestäneen leikkauksen ja viikkojen hoidon jälkeen Mikko pääsi sairaalasta terästuet selkärangassaan.
      Näin Mikon puoli vuotta onnettomuuden jälkeen.
      Kun kysyin miten hän voi, hän vastasi:
      "Jos voisin yhtään paremmin, olisin kaksoset. Haluatko nähdä arpeni?"
      Kieltäydyin katsomasta hänen arpiaan, mutta kysyin mitä häneen mielessään oli liikkunut onnettomuuden tapahtuessa.
      "Ensimmäinen asia joka välähti mieleeni oli se miten käy pian syntyvälle tyttärelleni," Mikko vastasi. "Sitten kun makasin maassa, muistin että
      minulla on kaksi vaihtoehtoa. Voisin valita elää tai voisin valita kuolla. Minä valitsin
      elää."
      "Etkö pelännyt? Etkö menettänyt tajuntaasi?" kysyin. Mikko
      jatkoi, "...ambulanssimiehet olivat mahtavia. He
      sanoivat minulle yhä uudestaan, että paranen taas pian. Mutta kun pääsimme
      sairaalaan ja näin lääkärien ja sairaanhoitajien ilmeet, pelästyin todella. Näin heidän silmistään, että he pitivät minua jo kuolleena miehenä. Tiesin että nyt oli tartuttava toimeen."
      "Mitä teit?" kysyin.
      "No, iso ja ankaran tuntuinen hoitaja karjui minulle juuri kysymyksiä," Mikko sanoi. "Hän kysyi olinko allerginen millekään. Olen, minä vastasin. Lääkärit ja sairaanhoitajat pysähtyivät odottamaan vastaustani. Vedin
      syvään henkeä ja karjaisin:Painovoimalle!
      Heidän nauraessaan sanoin heille:
      Minä valitsen elää. Leikatkaa minut niin kuin olisin elävä, ei kuollut!
      Mikko eli, kiitos taitavien lääkärien, mutta myös hämmästyttävän
      asenteensa tähden. Opin häneltä, että meillä on joka päivä mahdollisuus valita elää täydesti. Asenne on loppujen lopuksi kaikki!
      "Siksi älä huolehdi huomisesta, sillä anna huomisen huolehtia itsestään. Jokaisella päivällä on omat huolensa."

      Ja loppujen lopuksi tämä päivä on se huominen josta huolehdit eilen.

      • TautinenTyttö

        Kiitos. Mä luin tarinas ja tuli tosi hyvä mieli. Ehkä tosta pitäis ottaa opikseen. Kiitos sulle kamalasti. Oisko sun kaa mahdollista jutella lisää? :)


      • minä vaan
        TautinenTyttö kirjoitti:

        Kiitos. Mä luin tarinas ja tuli tosi hyvä mieli. Ehkä tosta pitäis ottaa opikseen. Kiitos sulle kamalasti. Oisko sun kaa mahdollista jutella lisää? :)

        tarkotus oli tolla tarinalla nimenomaan piristää ja auttaa ymmärtää et ei sun tapaukses oo toivoton!!!! Älä missään tapauksessa masennu, siitä ei oo nimittäin mitään hyötyä!! Toipuminen ei tapahu jos oot ihan mieli maassa... Oo ilonen ja elä elämääs eteenpäin!!!=) Mä käyn tääl aina sillon tällön ku itekkin oon toipuilemassa leikkauksesta niin aikaa on=)=)=)...


      • minä vaan
        TautinenTyttö kirjoitti:

        Kiitos. Mä luin tarinas ja tuli tosi hyvä mieli. Ehkä tosta pitäis ottaa opikseen. Kiitos sulle kamalasti. Oisko sun kaa mahdollista jutella lisää? :)

        tekstiä luettavaksi...;) Tällä kertaa tieteellistä hölötystä taudistasi... en tiedä oletko jo kenties lukenutkin mutta jostakin löysin tuon ja aattelin että siinä voi olla jotain tietoa ehkä lisää?!?!?!

        >>>>Mononukleoosi

        Mononukleoosi-taudin aiheuttaa Epstein-Barr -virus, joka kuuluu herpesryhmään. Kuten kysyjän lapsella ilmeni, tauti voi muistuttaa streptokokkianginaa. Tällöin taudin oireita ovat korkea kuume, voimakkaasti tulehtuneet nielurisat ja suurentuneet imusolmukkeet. Kaulalla olevat imusolmukkeet ovat usein tulehtuneet, ja tällaisia imusolmukkeita voi myös löytyä kainaloista ja nivuksista. Joillakin potilailla on ihottumaa ja heidän silmäluomensa voivat turvota. Perna ja maksa saattavat suurentua. Taudinkuvaan kuuluvat myös vatsakipu, yskä ja nuha. Tulehtuneet nielurisat ovat isot ja niiden päällä on paksu ja vaaleanharmaa peite.

        Mononukleoosi tarttuu tavallisesti syljen välityksellä. Tautia kutsutaan myös leikillisesti pusutaudiksi, koska sitä esiintyy usein teini-iässä, jolloin nuorilla on taipumus harrastaa syljen vaihtamista keskenään. Suuri osa tapauksista ilmenee kuitenkin jo varhaislapsuudessa ja viiden vuoden iässä puolet lapsista ovat sairastaneet mononukleoosin. Aikuisväestöstä noin 80 prosentilla on ollut tauti jossain elämänsä vaiheessa. Lapsilla oireet voivat olla hyvin lieviä ja myös oireettomia. Joskus esimerkiksi kouluissa muutamat lapset sairastavat taudin samanaikaisesti, mutta varsinaisia epidemioita ei esiinny. Lapset saavat palata päivähoitoon tai kouluun heti, kun heillä ei enää ole kuumetta tai muita oireita.

        Usein hoitava lääkäri olettaa, että kyseessä on streptokokin aiheuttama angiina ja määrää siihen antibioottikuurin. Streptokokkiangiinan osoittaminen laboratoriossa on helppoa ja koe tulisikin ottaa aina kuin tätä tautia epäillään. On olemassa myös muita viruksia, jotka aiheuttavat samanlaisia löydöksiä kuin streptokokkitauti.

        Mononukleoosin itämisaika, eli aika tarttumisesta oireiden ilmaantumiseen, on kolmen ja kahdeksan viikon välillä. Potilas tartuttaa useita viikkoja, jopa kuukausia.

        Diagnoosi tehdään verikokeen avulla. Muutama päivä sairastuminen jälkeen valkosolujen kokonaismäärä ja lymfosyyttien määrä on lisääntynyt. Mikroskoopissa nähdään usein viruksen vaurioittamia ns. atyyppisiä verisoluja. On myös olemassa pikakokeita, jotka isommilla lapsilla ja aikuisilla ovat varsin luotettavia. Etenkin alle neljävuotiailla nämä pikatestit ovat kuitenkin epäluotettavia.

        Tauti on usein pitkäaikainen. Kuumeen kesto on tavallisesti noin viikko, mutta saattaa pitkittyä kolmeenkin viikkoon. Potilaat ovat usein hyvin sairaita ja nielu voi olla niin tulehtunut, että kivun vuoksi on mahdotonta juoda riittävästi. Tällaisissa tapauksissa joudutaan usein potilas ottamaan sairaalahoitoon.

        Parantavaa hoitoa ei ole. Sen sijaan oireita voidaan lieventää tavallisilla kuumetta alentavilla ja tulehdusta lieventävillä lääkkeillä. Potilaan paranevat usein 1 - 3 viikossa ja jälkitaudit ovat harvinaisia. Tavallisin komplikaatio on keuhkokuume, mutta muutoksia voi esiintyä myös veressä, keskushermostossa ja munuaisissa. Nämä jälkitaudit ovat useimmiten vaarattomia eivätkä aiheuta pysyviä vauriota. Kaikissa oppikirjoissa varoitetaan, että turvonnut perna voi puhjeta, jos siihen kohdistuu isku. Henkilökohtaisesti en ole nähnyt enkä edes kuullut tällaisesta potilaasta, mutta on tietysti syytä, ettei lapsi taudin aikana riehu.

        Ralf Nyman
        lastentautien erikoislääkäri>>>>>


    • Nyt lääkäriin uudestaan!

      Hei!

      Tyttärelläni oli pusutauti. Silloin kyllä nauratti itseä, että tuon ikäisellä. Hän oli tosi nuori. Kuume oli tosiaankin korkealla. Kaulalla rauhaset turposivat yms... Kuume kuuluu olennaisesti sairauteen. Ota yhteys uudelleen lääkäriin ja saat siten avun.

      Jaksele!

      • TautinenTyttö

        Suurin osa ihmisistä sairastaa pusutaudin ennen kun he täyttävät 5-vuotta. Ihmeellistä mutta totta, yleensä sitä ei edes huomata, koska lapsella oireet ovat sen verran "helpot" varsinkin jos on tosi nuori.

        Kävin yöllä sairaalassa, sain aika vahvaa lääkettä, Panacodia. Hmm auttohan se nukkumaan.


      • TautinenTyttö

        Sanoo että kaikille ei nouse kuumetta, mutta niillä joilla se kestää pitkään on yleensä vähän kuumetta, jos on korkee kuume menee ohi nopeesti. Muistatko kuinka kauan sun lapsella oli korkee kuume ja kuinka korkee? Paraniko tyttäresi nopeesti? Vai menikö 6-8 vk?


    • TautinenTyttö

      Ei tähän auta sitten mikään! varmaan vie hautaan tää tauti. ja kaikki sanoo et tää on niin yleinen ja paskat. mä itken itteni jo kuoliaaks tän taudin kaa. en oo tänään ees syöny melkeen mitään. juonu oon mut en syöny. ei voi oikeesti koskee niin paljon eikä toi panacod edes auta. mä en ymmärrä mitä mun pitää tehdä. oon ihan neuvoton. voi elämä. ei kestä enää. sattuu sattuu sattuuu hyvin seinille kohta.

      • minä vaan

        musta tuntu ihan samalle ku mun jalat oli ihan kauhees kunnos viel tos viime viikol... mut älä suotta hermostu.. ei se hautaan vie eikä iäisyyksiin kestä!!!! Se on tärkeet et juot!!! Mut onks se kipu sit kurkus vai missä??? Vai onks sul sama olo ku mulla et joka paikka on niin kipee vaik oikeesti se varsinainen kipu on tietys paikas????
        On toikin sitte tauti...


      • minä vaan

        siis et pysty mitään syömään... Siis jos se kipu on niin kova ettet pysty nieleen mut tuli idea et onks jostaa liemiruuasta apuu.. Ku ite vetelin jotaa mehukeittoo ja soseita sairaalassa pillillä jostaa mukista ku oli keuhkokuume ja kaikki huonosti... En kyl tiedä miten se sit on sun tapauksessa ku en tiiä tosta sairaudestakaa mitää...


      • TautinenTyttö
        minä vaan kirjoitti:

        siis et pysty mitään syömään... Siis jos se kipu on niin kova ettet pysty nieleen mut tuli idea et onks jostaa liemiruuasta apuu.. Ku ite vetelin jotaa mehukeittoo ja soseita sairaalassa pillillä jostaa mukista ku oli keuhkokuume ja kaikki huonosti... En kyl tiedä miten se sit on sun tapauksessa ku en tiiä tosta sairaudestakaa mitää...

        on täs jo parin viikon aikana tullu kaikkee kokeiltua. lääkkeitä, imeskelytabuja, keittoa, jäätelöä, juomista kaikkee voi luoja mä tuun ihan hulluks. en jaksa enää. vaikeimmat on nää illat, sillon tuska levii käsille, ei niiku jaksa tota särkyä kurkussa. onkohan tää ihan normaalia? onkohan tää aina tämmöstä?


      • minä vaan
        TautinenTyttö kirjoitti:

        on täs jo parin viikon aikana tullu kaikkee kokeiltua. lääkkeitä, imeskelytabuja, keittoa, jäätelöä, juomista kaikkee voi luoja mä tuun ihan hulluks. en jaksa enää. vaikeimmat on nää illat, sillon tuska levii käsille, ei niiku jaksa tota särkyä kurkussa. onkohan tää ihan normaalia? onkohan tää aina tämmöstä?

        juu mitään kyseisestä taudista niin on vaikee sanoo mut ei se ny enää kauaa voi kestää jos on jo pari viikkoo menny... kyl sä ny kestät sen loppuu ku on näi kauan menny!!!!!=) Koita vaikka keksii jotaa kivaa tekemistä jos on vaikee olla... Ku mun jalkoi alko särkee ja pistelee ni mä katoin esim. jotaa kivaa filmii tai läksin vaa kävelee tai jotaa... En tiiä saatko sä olla ulkona???????? Mut se on sama ku mulla et illat on vaikeimmat... Pitää vaan kärsiä, ei voi muutakaan... Sellasta se on elämä!!!!!


      • TautinenTyttö
        minä vaan kirjoitti:

        juu mitään kyseisestä taudista niin on vaikee sanoo mut ei se ny enää kauaa voi kestää jos on jo pari viikkoo menny... kyl sä ny kestät sen loppuu ku on näi kauan menny!!!!!=) Koita vaikka keksii jotaa kivaa tekemistä jos on vaikee olla... Ku mun jalkoi alko särkee ja pistelee ni mä katoin esim. jotaa kivaa filmii tai läksin vaa kävelee tai jotaa... En tiiä saatko sä olla ulkona???????? Mut se on sama ku mulla et illat on vaikeimmat... Pitää vaan kärsiä, ei voi muutakaan... Sellasta se on elämä!!!!!

        jep jep. rasittavaa on et kukaan ei ymmärrä mun kipuja. kaikki sanoo et se on normaalii. menee kohta ohi. lääkäri sano et voi kestää kaks kuukautta! et meneepä nopee ohi. ei mulla oo mitään merkkejä ohi menemisestä. päin vastoin jokainen päivä on vaikeempi ja vaikeempi. tänään ei tee mieli ees yrittää syödä. yök. no ainakin laihdun.


      • Antsu1
        TautinenTyttö kirjoitti:

        jep jep. rasittavaa on et kukaan ei ymmärrä mun kipuja. kaikki sanoo et se on normaalii. menee kohta ohi. lääkäri sano et voi kestää kaks kuukautta! et meneepä nopee ohi. ei mulla oo mitään merkkejä ohi menemisestä. päin vastoin jokainen päivä on vaikeempi ja vaikeempi. tänään ei tee mieli ees yrittää syödä. yök. no ainakin laihdun.

        Hei mä löysin kirjoittamastasi yhden positiivisen ajattelun merkin.
        "no ainakin laihdun"

        Hyvä, hyvä eli yritä jaksaa.

        Muistan itse miten häntäluu murtuneena totesin töissä, että on tässä yksi positiivinenkin puoli, ei yhtään ota päähän, kun ei ruuhkabussissa mahdu istumaan :)


      • minä vaan
        TautinenTyttö kirjoitti:

        jep jep. rasittavaa on et kukaan ei ymmärrä mun kipuja. kaikki sanoo et se on normaalii. menee kohta ohi. lääkäri sano et voi kestää kaks kuukautta! et meneepä nopee ohi. ei mulla oo mitään merkkejä ohi menemisestä. päin vastoin jokainen päivä on vaikeempi ja vaikeempi. tänään ei tee mieli ees yrittää syödä. yök. no ainakin laihdun.

        sepä se... on nimittäin tosi inhottavaa ku kaikki kattoo ilmeellä et "ei sul mitää kipui oo, kuha valitat!!"... mut koita silti jaksaa,
        "kyl se kohta ohi menee!!";D;D;D;D;D...

        joo, mäki laihuin sairaalassa jotaa 5 kiloo ku en saanu syötyy viikkoon mitää... se olikii koko jutun positiivisin puoli...


    • sara

      heip.
      sairastin samaisen taudin jokin aikaa sitten. ainakin 3 viikkoa mulla oli 37-38 astetta kuumetta, nieleminen oli lähes mahdotonta enkä jaksanut tehdä yhtään mitään..

      turhauduin myös lääkäreihin koska ne eivät aluksi itsekään ymmärtäneet mistä taudista on kyse,ja mulle määrättiin turhaan myös antibiootteja. verenkuvasta sitten selvisi että pusutauti mua piinasi ja kun sain diagnoosin olokin helpottu.

      itse en joutunut sairaalaan joten pääsin suht helpolla mutta vaikka taudin aktiivisesta vaiheesta on jo aikaa(muutama kk) ovat imusolmukkeet edelleen välillä turvoksissa kaulalla ja nivuksissa..se on rasittavaa mutta lääkäri sanoi että kuuluu taudin jälkioireisiin ja joillain ne esiintyvät voimakkaampina.imusolmukkeet saattavat myös jäädä aktiivisisksi siten että ne sitten turpoavat jokaisen pienenkin flunssan yhteydessä.

      eli kyllä sä siitä taudista selviät ja varmasti olet jo voiton puolella!pusutauti on inhottava mutta parempi diagnoosi kuin jokin vakavampi sairaus.

      jaksamisia ja sinnikkyyttä, mäkin edelleen taistelen pääseväni tästä taudista kokonaan eroon..

      • TautinenTyttö

        kiitos :)

        oli mukava kuulla et joku on edes joten kuten selvinnyt tästä. Mullakin toi kuume on sitä 37-38. Ei oo korkeemmalle noussu vaik yleensä on kuulema korkeempi.
        Mä eilen epätoivoisena otin pumpulitikun ja sörkin kurkkuani ja puhdistin sitä valkosta/keltasta haisevaa paskaa pois.
        Lähti sitä ja nyt ku katoin nii ei siihen kohtaa oo tullu uuttakaan. Hmm mitähän lääkäri sanois ku mä "siivoan" mun kurkkua :D
        Hitsi tänään ja eilen aina ku syljin limaa pois nii välillä tuli vähän verta, onkohan se ihan normaalia?
        No kait se on ku onhan toi kurkku aika ärtynyt.
        Rasittava tauti!
        arghh


    • tästä lääkkeestä

      Pojallani oli mononukleoosi jokin aika sitten ja sai naprometiini(Naproxen) kipulääkettä.Kyllä se auttoi. Kannattaisko sinulla kokeilla.

    • henna

      Hei! Poikaystävälläni oli pusutauti muutama vuosi sitten. Tauti vie kyllä potilaan kaikki voimat, ja poikaystävänikin laihtui 5 kiloa. Kurkku oli niin kipeä, ettei hän pystynyt syömään mitään, eikä juomaankaan, sattui niin paljon, kun tauti vihdoin todettiin, sai hän todella vahvaa kurkkukipulääkettä(se oli ainut joka helpotti oloa) terveyskeskukseen vaan meni, ja sanoi ettei pysty syömään eikä juomaan, niin määrättiin tätä vahvaa kurkkukipulääkettä. tauti kesti 3, 5 viikkoa. (koko ajan oli korkea kuume) mutta taudista paranee, ja helpottava tietö on se, ettei se enää koskaan tule uudestaan, elimistösi kehittää immuniteetin sitä vastaan. olen kuullut, että pienet lapset/nuoret jotku menevät niin huonoon kuntoon taudin aikana, että jotuvat sairaalaan tiputukseen. mutta neuvoni:(käy terveyskeskuksessa, pyydä todella vahvaa reseptikurkkukipulääkettä ja yritä silti syödä(keittoja yms. ) olen varma että viim.viikon päästä tauti on häipynyt.tsemppiä! et kuitenkaan kuole siihen! : )

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      646
      7936
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2220
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      229
      2124
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      144
      1696
    5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1229
    6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1218
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1103
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      834
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      751
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      727
    Aihe