Olen siis eroamassa ja aikeissani on jäättää hakemus pääsiäisen jälkeen. Tilanteessani on helppoa,kun minulla on jo uusi mies olemassa. vaikeaa tilanteessani on se, kun olen saanut juuri perinnöksi omaisuutta (ei rahaa) ja mitään testamenttia ei ollut. Olen siis ainoa perijä.
Meillä on pitemmän aikaa mennyt huonosta. esitin jlkin aika sitten miehelleni, että tehtäisiin avioehto. Hän ei suostu edes keskustelemaan asiasta.
Lasketaanko saatu perintö minun varallisuuteeni,josta joudun maksamaan tasinkoa ex-miehelleni.
Asiallani alkaa olla jo kiire,kun olisi tarkoitus jättää erohakemus vireille ensi viikolla.
Meillä on pitemmän aikaa mennyt huonosta. esitin jlkin aika sitten miehelleni, että tehtäisiin avioehto. Hän ei suostu edes keskustelemaan asiasta.
Lasketaanko saatu perintö minun varallisuuteeni,josta joudun maksamaan tasinkoa ex-miehelleni.
Asiallani alkaa olla jo kiire,kun olisi tarkoitus jättää erohakemus vireille ensi viikolla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tietysti eroaminen kannattaa tuossa tilanteessa.
Tietysti joudut maksamaan tasinkona omaisuuksienne eron, mutta mitä sinä siitä murehdiit. Pääset epätyydyttävästä suhtesta eroon ja saat tilalle haluamasi miehen.
Rahalla tuosta selviää. Jos et halua myydä perinnöksi saamaasi omaisuutta, niin ota sitä vastaan lainaa pankista ja maksa exällesi hänelle kuuluva tasinko. Nuo ovat varmasti pikkurahoja avioerosta saataviin hyötyihin verrattuna.
Niin, mitä vaihtoehtoja sinulla edes on? Ero on pakollinen tuossa tilanteessa ja ositus on tehtävä asianmukaisesti.
Sitäpaitsi miksi haluat jättää miehesi taloudellisesti tyhjän päälle? Oletko ahne?
Ahne ex-mies sinulla, jos alkaa saamastasi perinnöstä erossa osuuksia vaatimaan!
Perintö on sinun.
"Ahne ex-mies sinulla, jos alkaa saamastasi perinnöstä erossa osuuksia vaatimaan!
Perintö on sinun. "
Onko se ahneutta, jos saa sen, minkä lailisesti kuuluu saada?
Aviopuolisolla on oikeus tasinkoon, riippumatta siitä, millä tavoin omaisuus on hankittu.
Laki kyllä sanoo näin mutta jokainen ymmärtää että se ei ole oikeudenmukaista.
Nimenomaan. Toisen perinnön vaatiminen ositukseen ei ole oikeudenmukaista, ei todellakaan. Miksi Suomen avioliittolaissa on tällainen porsaanreikä ja kohtuuttomuus, vuodelta 1924? Avioliittolaki näemmä suojeli puolisoiden omaisuutta ja oli laadittu puolison kuoleman varalta. Ikävä sanoa, mutta Ruotsissa on tämäkin asia hoidettu paremmin eli oikeudenmukaisesti. Erotilanteessa ei perintö, lahjat yms kuulu ositukseen.
Pitkän avioliiton (yli 5v.) aikana saatu ja hankittu omaisuus menee tasan eli joudut maksamaan puolet miehellesi, jos ei ole avioehtoa tai testamentissa poistettu aviopuolisot edunsaannista. Meillä on parhaillaan tasinkoriita pesänjakajalla (avioliitto 13 v.) kun mieheni vaatii 75 % ja minulle riittäisi hänen mielestään 25 % talostamme. Avioliittolaki sanoo yksiselitteisesti, että avio-oikeus on toisen omaisuuteen. Joitakin poikkeuksia on, jos toinen puoliso on omistanut todella paljon enemmän kuin toinen ennen avioliittoa.
Pakko sanoa, että en minäkään suostuisi avioehtoon, jos toinen olisi lähdössä jo toinen jalka oven raossa ja uusi ukko katsottuna.
Niin makaa kuin petaa.
Kyllä, jossei aviomiestäsi ole erikseen suljettu pois - eikä kirjoituksesi mukaan ole - testamentissa olevalla lausekkeella eikä avioehtoa ole, perintö on kokonaisuudessaan varallisuuttasi ja tulet maksamaan tasinkoa tulevalle exällesi.